Tänään torstaina se tapahtuu: Saksan uunituore liittokansleri Olaf Scholz johtaa maataan ensi kertaa EU-areenalla.

Scholz on tiukan arvioinnin alla, kun EU-johtajat kokoontuvat vuoden viimeiseen huippukokoukseen Brysselissä.

Kaikkia kiinnostaa, millainen on Scholzin johtamistyyli ja löytääkö hän yhteisen sävelen Ranskan presidentin Emmanuel Macronin kanssa.

EU:lla on vuoden lopuksi käsissään isoja ongelmia, joihin tulisi löytää ratkaisuja.

Alla viisi tärkeintä ja Ulkopoliittisen instituutin EU-ohjelmajohtaja Juha Jokelan kommentit niihin.

1) Venäjälle viritetään vakavaa varoitusta

Akuutein ongelma sijaitsee Venäjän ja Ukrainan rajalla. Venäjä on keskittänyt rajalle joukkojaan, ja ilmassa on jopa sodanuhkaa.

EU:n odotetaan nyt voimakasta varoitusta Venäjälle: jos Venäjä hyökkää Ukrainaan, EU ei tyydy katsomaan asiaa sivusta.

- EU halunnee alleviivata, että se on valmis ottamaan käyttöön kovemmat pakotteet, Jokela sanoo.

Sotilaallinen apu Ukrainalle olisi lähinnä Yhdysvaltojen, Britannian ja Nato-maiden heiniä.

Kokous antanee Venäjälle vakavat ukaasit ja päättänee samalla jatkaa nykyisiä pakotteita puolella vuodella. Ukrainan presidentti Volodimir Zelensky keskusteli keskiviikkona kolmisin Scholzin ja Macronin kanssa.

2) Omikron leviää, pysyvätkö rajat auki?

EU on uudelleen sulkutilojen partaalla. Suomessa ja monessa muussa maassa tartuntoja on nyt enemmän kuin kertaakaan koko korona-aikana.

Maat tekevät pääasiassa omia toimiaan. Rokotteita riittää komission tekemien sopimusten pohjalta, joten johtajien tehtävänä on nyt lähinnä pysyä kärryillä eri maiden tilanteista ja koordinoida yhteistoimia.

- Esimerkiksi miten rajat pystytään pitämään auki, vaikka omikron uhkaisikin, Jokela tiivistää avainkysymyksen.

Tärkein tieto olisi, miten vaarallinen omikron-muunnos lopulta on ja miten hyvin rokotteet siihen purevat. Siinä EU-johtajat eivät ole sen viisaampia kuin muutkaan eli tietoa ei ole vielä tarpeeksi.

Kokonaan toinen kysymys on, tukeeko EU rokotepatenttien purkamista jotta rokotustahti kiihtyisi myös köyhimmissä maissa. Nobel-taloustieteilijä Joseph Stiglitz vaati tätä keskiviikkona Scholzilta.

3) Sähkön hintaa halutaan alas, kun talvi tulee

Talvi on alkamassa, ja energian hinnat ovat nousseet pilviin.

Erityisesti itäiset jäsenmaat ovat huolissaan, riittääkö talveksi lämpöä ja sähköä. Osa niistä syyttää EU:n päästökauppaa, jossa hiilipäästöjen tonnihinta on tänä syksynä noussut korkeammaksi kuin koskaan.

Asiantuntijoiden mukaan taustalla on kuitenkin monimutkaisempia markkinasyitä. Hinnat ovat nousseet myös monissa EU:n ulkopuolisissa maissa kuten Britanniassa.

Suomi ja monet muut EU-maat haluavat pitää kiinni sovituista ilmastotoimista. Pöydällä on tukimekanismeja, joilla leikattaisiin kotitalouksien sähkölaskuja.

- Huippukokouksesta yritetään varmaan hakea ymmärrystä joidenkin maiden erityistilanteelle, Jokela sanoo.

4) "Strateginen kompassi" -sanahirviö puhuttaa

EU-johtajat kertovat kantansa myös niin sanottuun "strategiseen kompassiin". Kryptinen sanahirviö pitää sisällään selkeän ajatuksen.

- Siinä pyritään iskemään pöytään EU:n turvallisuutta koskevat uhkakuvat ja tarvittavat toimet niihin vastaamiseksi, Jokela sanoo.

Kompassin pohjalta EU:n on määrä luoda yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka seuraaviksi kymmeneksi vuodeksi. Mukana paketissa ovat hybridivaikuttaminen, kyberturvallisuus ja jonkinlainen optio 5 000 hengen vahvuisiin EU-joukkoihin.

Suomi on ollut tyytyväinen kompassin valmisteluun. Keskustelun jälkeen kompassi on määrä hyväksyä ensi vuonna.

5) Miten suhtautua Valko-Venäjään - tai Puolaan

EU on aloittanut uuden pakotekierroksen Valko-Venäjää kohtaan.

- EU on jo kiristänyt tuntuvasti pakotteita Valko-Venäjää kohtaan. Mutta tilanne on monimutkainen, ja siihen vaikuttavat myös Puolan ja Brysselin väliset jännitteet, Jokela sanoo.

Puola vaatii EU:ta osallistumaan ulkorajan aitaamisen kustannuksiin, mutta pitänyt toimet itsellään ja pitkälti poissa julkisuudesta. Se on julistanut poikkeustilan, jonka nojalla toimittajat ja kansalaisjärjestöt eivät pääse kolmea kilometriä lähemmäksi rajaa. Puola ei ole myöskään pyytänyt apuun EU:n rajavalvontavirastoa Frontexia.

EU joutuu pohtimaan, miten se suhtautuu Puolan toimiin, ei-kenenkään-maalle jumiutuneisiin turvapaikanhakijoihin ja ylipäätään itärajansa aitaamiseen. EU:n maahanmuuttopolitiikan uudistus on jäänyt jumiin jäsenmaiden erimielisyyksien vuoksi.

Voit keskustella aiheesta. Keskustelu on avoinna torstaina klo 23:een asti.

Lisää aiheesta:

Ajavatko suuret maat EU:ta kohti liittovaltiota? Unionin muutoksessa kannattaa kiinnittää huomio näihin seitsemään asiaan

Biden uhkasi Putinia ankarilla pakotteilla, jos Venäjä hyökkää Ukrainaan - Reuters: Nord Stream 2 -kaasuputki laitettaisiin jäihin

Ranska haluaa väljyyttä EU:n budjettikuriin - presidentti Emmanuel Macron linjasi maan tavoitteet puheenjohtajuuskaudelle

Eurooppa on nyt ainoa maanosa, jossa koronatapaukset ovat kasvussa - näin eri maat ovat reagoineet kasvaviin tautilukuihin