Suomen metsien kasvu on kääntynyt laskuun, ja se voi vaikuttaa ilmastotavoitteiden saavuttamiseen, arvioi asiantuntija.

Kasvun muutos käy ilmi tuoreesta valtakunnan metsien inventoinnista VMI:sta, jossa mitataan puuston määrää, kasvua ja laatua Suomen metsissä.

Luonnonvarakeskuksen ylläpitämä aikasarja täytti tänä vuonna sata vuotta, ja juhlavuoden kylkiäisinä tilastoissa odotti yllätys.

Metsien kasvua kuvaava käyrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa 60 vuoteen. Kasvu on tähän saakka kiihtynyt joka vuosi 1960-luvulta saakka.

Kasvu mitataan koealoilla maastossa ja se ilmoitetaan puuston tilavuutena eli kuutioina. Tuore mittaustulos kuvaa vuosia 2016-2020.

Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio pitää tulosta yllättävänä. Hän sanoo, ettei kasvun taittumista ole ennakoitu aiemmin juuri missään.

- En ole nähnyt sellaisia arvioita, että metsien kasvu kääntyisi laskuun. On arvioitu, että kasvu tasaantuu. Mutta koko ajan on rummutettu, että metsä kasvaa.

Metsän kasvun määrä on olennainen tieto muun muassa ilmastotavoitteiden kannalta.

Suomen tavoite hiilinieutraaliudesta vuonna 2035 lepää sen varassa, että metsät imisivät tuolloin kolmanneksen, 21 miljoonaa hiilidioksiditonnia kaikista Suomen ilmastopäästöistä.

VMI:n mukaan puuston kasvu on laskenut yhteensä 4,3 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Nyt kasvu on enää 103,5 miljoonaa kuutiota, kun edellisellä mittauskerralla se oli 107 miljoonaa kuutiota.

- Mitä vähemmän kasvua sitä pienempi hiilinielu. Tällainen kasvun lasku tulee leikkaamaan hiilinielua varsin reippaasti, Soimakallio sanoo.

Hiilinielun kokoa arvioidaan kasvihuonekaasuinventaariossa, jonka Tilastokeskus laatii Suomen ilmastopäästöistä vuosittain.

Soimakallion mukaan miljoona kuutiota runkopuuta vastaa noin 1,25:tä miljoonaa tonnia hiilidioksidia puustossa. Metsien hiilinielu voisi pienentyä nyt nähdyn laskun myötä kuusi miljoonaa hiilidioksitonnia.

Kasvihuonekaasuinventaariossa taas voidaan nähdä uusimpien tilastovuosien osalta jopa 10 miljoonaa hiilidioksiditonnia pienemmät nielut, Soimakallio arvioi.

- Puuston kasvu on niiden osalta arvioitu ennustamalla lineaarisen trendin perusteella. Nyt tuo trendi kääntyy kasvavasta pieneneväksi.

Soimakallion mukaan metsien kasvun muutoksen pitäisi näkyä hiilinielulaskelmissa jo tulevassa inventaariossa, joka julkaistaan vielä loppuvuodesta.

Soimakallio uskoo, että kasvun hyytyminen voi tehdä myös EU:n hiilinieluvelvoitteen täyttämisestä haastavaa.

Jäsenmaiden metsien hiilinielujen kokoa linjataan LULUCF-asetuksessa. Asetusta uudistetaan parhaillaan osana EU:n uutta ilmastolakia.

Suomen maankäytön nettonielun vähimmäisrajaksi on tulossa reilut 17 miljoonaa tonnia hiilidioksidia.

Maankäytön nettonielu lasketaan niin, että metsien ja puutuoteiden muodostamasta nielusta vähennetään muun maankäytön eli lähinnä turvepeltojen ja metsäkadon päästöt. Hiilinielun pitäisi siis olla 25-27 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, sillä päästöjä syntyy nykyisellään kymmenisen miljoonaa tonnia.

Soimakallio sanoo, ettei tiedä korjaako EU Suomen hiilinielutavoitetta tuoreen kasvuarvion valossa.

- Jos näin ei tapahdu, kasvun taittuminen tarkoittaa, että voi olla vaikeuksia saavuttaa LULUCF-tavoitetta, Soimakallio sanoo.

LULUCF-asetus on sitova, ja jäsenmaiden pitää kompensoida liian pieneksi jäävä hiilinielu.

Jos metsiä hakataan liian nuorena, muutos voi jäädä pysyväksi

Myös VMI:tä laativa tutkimuslaitos Luonnonvarakeskus (Luke) pitää muutosta merkittävänä.

Metsein kasvu on yhä suurempaa kuin hakkuiden ja muun poistuman määrä: Suomessa hakattiin viime vuonna 69 miljoonaa kuutiota ja ennätysvuonna 2018 78 miljoonaa kuutiota puuta.

- Kyseessä on kuitenkin huomattava kasvun alenema näin nopeasti tapahtuneena muutoksena, johtava tutkija Kari T. Korhonen Lukesta sanoo.

Hän vertaa kasvussa tapahtuvaa laskua, reilua neljää miljoonaa kuutiota vuodessa suurimpiin tunnettuihin myrskytuhoihin Suomessa. Myrskyt kaatoivat kahdeksan miljoonaa kuutiota puuta.

Korhosen mukaan kasvun taittumisen syytä ei vielä tiedetä. Hän sanoo, että tutkimus ja tarkempi analyysi on vasta aloitettu.

Hän sanoo, että mahdollisia syitä kasvun taittumiseen voi olla kolme: sään vuosittainen vaihtelu, puuston ikärakenteen muutos sekä vääränlaiset hakkuut.

Viime vuosina on ollut kuivia kesiä. Se on voinut hidastaa männyn kasvua. Kuusen kasvu on VMI:n mukaan sen sijaan lisääntynyt. Mänty ja kuusi ovat yleisimpiä puita Suomen metsissä.

Toinen syy voi Korhosen mukaan olla Suomen metsien ikärakenne. Erityisesti Pohjois-Suomen metsien puusto on jo varttunutta, 60-80 vuotiasta. Se on ohittanut nopeimman kasvun vaiheen.

Jos kasvun notkahdus johtuu vääräntyyppisistä hakkuista, silloin se jää pysyvämmäksi ilmiöksi. Kari T. Korhonen, Luonnonvarakeskus

Kolmas mahdollinen syy on muita huolestuttavampi: hakkuiden kohdistuminen liian nuoriin metsiin.

- Jos kasvun notkahdus johtuu vääräntyyppisistä hakkuista, ne ovat muuttaneet metsien rakennetta ja se voi jäädä pysyvämmäksi ilmiöksi, Korhonen sanoo.

Puusto kasvaa eniten 40-vuotiaana, minkä jälkeen kasvu alkaa taittua. Jos päätehakkuuikää siirretään lähemmäksi nopean kasvun vaihetta, syntyy kasvutappiota.

- Hakkamisen jälkeen, kun uusi taimikko istutetaan, pariinkymmeneen vuoteen ei tapahdu juuri mitään verrattuna siihen, että olisi annettu metsän kasvaa, Sampo Soimakallio sanoo.

Soimakallio sanoo, ettei osaa arvioida, onko hakkuuiässä tapahtunut muutosta.

Muutos on sen sijaan tapahtunut metsälaissa, jota uudistettiin vuonna 2014. Laissa ei enää ole ikä- tai läpimittarajoja sille, milloin metsän voi uudistushakata. Käytännössä metsänomistaja voi tehdä sen milloin vain.

Voisiko lakimuutos näkyä metsissä jo nyt niin, että metsät hakattaisiin nuorempina?

- Pidän mahdollisena, että se näkyisi jo nyt, Soimakallio sanoo.

Kari T. Korhonen korostaa, että metsien hakkuutavan muutosta ei ole toistaiseksi tutkimuksissa todettu. Viitteitä on siitä, että hakkuuikä on laskenut, mutta samalla puuston järeys hakkuuhetkellä on noussut, Korhonen sanoo.

Hänen mukaansa on myös liian aikaista arvioida, vaikuttaako nyt nähty kasvun pieneneminen ilmastoskenaarioihin tai hakkuumahdollisuuksiin.

- Jos tässä on kyse yksittäisistä kasvuvuosista, tällä ei ole vaikutusta, hän sanoo.

Kasvu on tähän saakka lisääntynyt muun muassa soiden ojitusten takia

Tutkimusprofessori Raisa Mäkipää Lukesta taas sanoo, että kasvun lasku oli odotettavissa. Hänen mukaansa puuston kasvua edistäviä metsänhoitotoimia on tehty talousmetsissä vähemmän kuin vielä 1980-90-luvuilla.

- Olennaista on, tuleeko kasvunopeus hidastumaan entisestään.

Hoitotoimet sekä ilmaston lämpeneminen ovat syitä kasvun kiihtymiseen.

Vielä 1950-60-luvun taitteessa oli vuosia, jolloin hakkuut ylittivät metsien vuotuisen kasvun. Metsän kasvua tehostettiin sen jälkee uudistamalla vajaapuustoisia ja aukkoisia metsiä ja jalostamalla puita.

Viime vuosisadan alkupuoliskolla metsien kasvua heikensi myös kaskeaminen ja se, että karja tapasi laiduntaa metsissä.

Hiilidioksidin lisääntyminen ilmakehässä ja typpilaskeuma ovat niin ikään lisänneet kasvua.

Suuri vaikutus on ollut soiden eli turvepohjaisten maiden kuivattaminen ojittamalla: niin on saatu lisää metsämaata.

Ojituksen ympäristövaikutukset ovat sein sijaan olleet kielteisiä. Metsien kuivattaminen heikentänyt vesistöjen kuntoa.

Kuivattamisesta johtuvista ilmastopäästöistä on keskusteltu julkisuudessa viime aikoina erityisesti peltoihin liittyen. Sama päästöongelma koskee myös suometsien kuivattamista.

Kasvun jatkuvalla kiihtymisellä on usein myös perusteltu mahdollisuutta lisätä hakkuiden määrää metsissä.

Suurin puuntuotannollisesti ylläpidettävissä oleva hakkuumäärä on laskelma siitä, kuinka suuria hakkuita voidaan ylläpitää ilman, että tulevista hakkuu­mah­dollisuuksista jouduttaisiin tinkimään. Laskelmaan ei sisälly esimerkiksi ekologinen kestävyys.

Mäkipään mukaan vuosittaiset hakkuut ylittävät paikoin jo nyt suurimman ylläpidettävissä olevan rajan.

- On huomionarvoista, että joissakin maakunnissa hakkuut ovat suuremmat, mitä on puuntuotannollisesti mahdollista ylläpitää, Mäkipää sanoo.

Luke julkaisee alkuvuosta tiedot viime kesän mittauksista jolloin saadaan lisää tietoa siitä, onko kasvun taittumisessa kyse pysyvmmästä ilmiöstä.

Aiheesta voi keskustella perjantaihin 17.12. klo 23 saakka.

Lue lisää:

Suomen metsien kasvu hidastunut - puuston määrä kuitenkin kasvaa

Monet lajit hätää kärsimässä - katso, missä päin Suomea metsää on hakattu liikaa

"Ollaan sitten hiiliviljelijöitä ja päästöjen vähentäjiä" - turvepellon omistaja kertoo, miksi maatalouden ilmastotoimet jumittavat

Suomessa luotiin valtava ongelma, jonka korjaamiseen menee vuosisatoja: soista tehtiin metsää vuosia, koska sen ilmastovaikutuksia ei tajuttu