Euroopan keskuspankin tornia Frankfurtissa ympäröi tihkuinen pimeys.

Keskuspankin 3 500 työntekijää on valtaosin etätöissä. Toimittajia ja kuvaajia ei ole päästetty sisään liki kahteen vuoteen. Viestintäosasto säännöstelee haastatteluja tarkkaan.

Keskuspankki kontrolloi viestejään kieli keskellä suuta, ja siihen löytyy muitakin syitä kuin koronapandemia.

Rahapolitiikan vuosi 2021 huipentuu huomenna torstaina. Euroalueen erimieliset keskuspankkiirit kokoontuvat päättämään isoista asioista: koroista, veloista ja suhtautumisestaan hintojen kehitykseen.

Keskuspankki on yhdessä historiansa kiperimmistä tilanteista. Karkeasti ottaen EKP:n ongelman voi tiiviistää kahteen asiaan:

• Korkotasoa on hyvin vaikea nostaa nykyisistä pohjalukemista, vaikka kuluttajahintojen reipas nousu siihen kannustaisi. Muuten esimerkiksi velkaantuneet valtiot - ja kotitaloudetkin - voisivat ajautua maksuvaikeuksiin.

• "Rahan painamista" eli yritysten ja valtioiden velkakirjojen ostoja taas ei voi lopettaa tuosta noin vain. Jos EKP ei yhtäkkiä pelastaisikaan joukkovelkakirjoja holveihinsa, valtioiden ja yritysten kyky suoriutua lainoistaan heikentyisi.

Suomessa rahapolitiikka ei herätä juuri minkäänlaisia intohimoja kansassa, eikä hallituskaan sitä kommentoi.

Järjestelmää pitää nyt yllä lähinnä luottamus. Rahamaailma nimittäin luottaa siihen, että elvyttämisestä on tullut pysyvä ilmiö.

Viime vuodet ovat osoittaneet markkinoille, että keskuspankkijohtoinen rahapolitiikka on tullut jäädäkseen.

Lopputulos nähdään EKP:n taseessa. Sinne on kasaantunut jo 8 500 miljardia euroa velkaa. EKP on painanut rahaa ja antanut lainaa jatkuvasti lisää velkaantuville valtioille.

Velkavuori on kasvanut ensin eurokriisin ja nyt myös koronakriisin velkojen seurauksena.

Väärillä päätöksillä olisi vakavat seuraukset.

Jos velkaa työnnetään markkinoille liian pitkään, inflaatio voi riistäytyä hallinnasta ja talouden toimijoiden luottamus romahtaa. Se pakottaisi äkkijyrkkiin rahapolitiikan kiristyksiin tulevaisuudessa. Tämä taas voisi tukahduttaa kasvun.

Kaikkein kiperin kysymys koskee juuri inflaatiota. Voiko viime aikoina nähty kuluttajahintojen nousu eli rahan arvon heikkeneminen olla vain tilapäistä, kuten pääjohtaja Christine Lagarde on toistellut syksyn mittaan?

Vastauksella, jonka keskuspankin neuvosto huomenna inflaatiokysymykseen muotoilee, on valtava vaikutus euroalueen talouteen.

Kuluttajahinnat nousevat euroalueella jo 4,9 prosentin vuosivauhtia, kun EKP:n tavoite on kaksi prosenttia. Se tarkoittaa, että keskimäärin hinnat ovat 4,9 prosenttiyksikköä korkeammalla kuin viime vuonna tähän aikaan.

Keskuspankkiirit ovat asettaneet itselleen kahden prosentin inflaation hintavakauden tavoitteeksi. Jäsenmaat ovat määränneet juuri hintavakauden ylläpitämisen keskuspankin päätehtäväksi.

EKP laskee inflaation olevan ohimenevää muun muassa siksi, että energian hinta todennäköisesti laskee lämmityskauden päättyessä keväällä ja pullonkaulat maailman tavarantoimituksissa hellittävät pikku hiljaa.

"Poliitikot keksivät aina uusia syitä sille, miksi Euroopan keskuspankin pitää tulla apuun. Nyt on koronakriisi, mutta pian voi olla ilmastokriisi." Stefan Schneider, pääekonomisti, Deutsche Bank

Saksan suurimman pankin Deutsche Bankin pääekonomistin Stefan Schneiderin mielestä EKP on tienristeyksessä monessakin mielessä. Talous tokenee parhaillaan vanhasta pandemiasta uusien koronavirustartuntojen ja rajoitusten vaarantamana.

- Inflaatiokehityksen lisäksi emme voi olla varmoja esimerkiksi siitä, miten omikron-muunnos vaikuttaa Euroopan elpymiseen. Se voi jopa pysäyttää kokonaan talouskasvun ensi talvena, Schneider sanoo.

Myös EKP:n neuvosto on erimielinen siitä, onko nyt juuri oikea aika vähentää elvytystä. Pääjohtaja Lagarde on kuitenkin jo ilmoittanut, että valtioille, pankeille ja yrityksille annettava tuhansien miljardien eurojen pandemiatuki lopetetaan maaliskuun lopussa.

Kysymys kuuluu, millaista tukea tarvitaan tilalle.

Keskuspankista on vuosikymmenen kuluessa tullut kuin rahamarkkinoiden kaitsija, Saksan toiseksi suurimman pankin, DZ Bankin, arvopaperitutkimuksen johtaja Christoph Kutt kuvailee.

EKP ei lopettanut elvytystä edes finanssi- ja eurokriisien jälkeen nousukaudella. Nyt jälleen orastavalla nousukaudella elvyttäminen jatkuu, mutta selvästi entistä suurempana.

Elvyttäminen tarkoittaa käytännössä, että keskuspankit ostavat markkinoilta valtavia määriä arvopapereita pitääksen rahan liikkeessä ja talouden rattaat öljyttyinä.

- Markkinat eivät enää toimi omillaan, kun keskuspankeista on tullut ikään kuin niiden huoltajia, DZ Bankin tutkimusjohtaja Christopher Kutt kuvailee pankin pääkonttorilla Frankfurtin keskustassa.

Siksi EKP:n onkin luovuttava velkakirjaostoistaan taitavasti ja hellävaraisesti.

"Markkinat eivät ole enää aikuisia. Tämä keskuspankkien täytyy ottaa huomioon, kun ne joskus hillitsevät elvytystä, jotta ne auttavat markkinoita taas aikuistumaan." Christoph Kutt, asiantuntija, DZ Bank

Koronaviruksen jäädyttämässä taloustilanteessa keskuspankkien muuallakin kuin Euroopassa on ollut pakko toimia. Niiden on varmistettava, että taloustilanne ei kärjisty.

On pidettävä pystyssä yrityksiä. On varmistettava, että taloudellinen toiminta ei pysähdy vain siksi, että pandemian vuoksi ei kuluteta tai investoida. On yritettävä myös turvata, että hyvien aikojen koittaessa palataan kuluttamaan ja investoimaan.

Valtiot voivat kestää nykyiset suuret velkansa niin kauan kuin velkojen korkomenot pysyvät matalina. Jotta maat voivat lyhentää velkojaan, tarvitaan talouskasvua.

Deutsche Bankin Schneiderin mielestä olisikin erittäin tärkeää varmistaa, että esimerkiksi EU:n elvytysrahat käytetään kasvua tukeviin hankkeisiin eikä sosiaalisiin menoihin.

- On paljon asiantuntijoita, joiden mielestä Euroopan keskuspankilla on jo ylivalta valtioiden rahankäyttöön. Kun valtioilla on korkeat velkatasot, EKP ei voi nostaa korkoja, vaikka kiihtyvän inflaation vuoksi se olisi välttämätöntä, Schneider sanoo.

Voit keskustella aiheesta torstaihin 16.12. klo 23:een saakka.

Aiheesta lisää:

Joko kallis energian hinta haittaa talouskasvua? OP:n ennuste: Inflaatioriskit ylöspäin, korkonäkymät muuttuneet

Inflaatio voi kiihtyä odotettua pidempään, EKP:n Lagarde varoittaa - korot tuskin kuitenkaan nousevat vielä ensi vuonna

Miljardien eurojen pankkiiri luo rahaa nappia painamalla - Suomen Pankissa on käynnissä valtava vastaisku koronakriisille