Jono lasten sydänleikkauksiin on lähes tuplaantunut Husin alueella. Tehohoitajia on ollut pahimmillaan alle puolet tarvittavasta määrästä. Hus aikoo kasvattaa aikuisten tehohoitopaikkojen määrää koronan vuoksi reilusti.

Tehohoitajapulan vuoksi moni perhe on tullut kauempaa Suomesta Uuteen lastensairaalaan Helsinkiin - turhaan. Kuva: Lassi Rinne

Korona ja tehohoito ovat jatkuvasti otsikoissa, ymmärrettävästi. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) vs. johtajaylilääkäri Jari Petäjä haluaa silti muistuttaa, että terveydenhuolto on muutakin.

- Korona on hallinnut kaikkea keskustelua niin, että sen alla jää huomaamatta hyvin vakavia ongelmia, Petäjä sanoo.

Kaikki tehohoidon riittävyyteen liittyvät kysymykset eivät suoraan edes liity koronaepidemiaan. Husin Uudessa lastensairaalassa on paikkoja tarpeeksi, mutta käsiä liian vähän.

Vastasyntyneiden osasto, jossa tehohoitopaikkoja on 16, on tähän saakka kyennyt vastaamaan tarpeeseen. Isompien lasten osastolla on sen sijaan jouduttu peruuttamaan lukuisia leikkauksia, sillä 14 paikasta on hoitajapulan vuoksi ollut alimmillaan käytössä vain kuusi.

Ongelma koskee erityisesti sydänleikkauksia ja sitä kautta muitakin kuin uusimaalaisia. Kaikkien suomalaisten sydänvikaisten leikkaushoito on keskitetty Helsinkiin.

- Lasten sydänleikkausjonot ovat kasvaneet merkittävästi. Hyvä jono meillä on noin 50 leikkausta, mutta nyt suuruusluokka on noin 90 leikkausta.

Akuutit lasten sydänleikkaukset Hus on kyennyt hoitamaan, mutta kiireettömien leikkausten peruuttamisen seuraukset painavat johtajaylilääkäriä.

Osa leikkauksista pitää Petäjän mukaan ajoittaa tiettyyn kasvun hetkeen. Myöhästymisen seuraukset ovat aina enemmän tai vähemmän haitallisia.

- Kaikkein suurin haitta peruutuksista on kuitenkin perheille. Sydänleikkaus on perheelle todella iso rasitus. On raskasta sanoa erityisesti muualta Suomesta Helsinkiin tuleville, ettemme tänäänkään pysty tekemään leikkausta, palataan asiaan ensi viikolla.

- Tätä ei voi hyväksyä. Niin me kuitenkin joudumme toimimaan.

Petäjä tietää, että jotkut perheet ovat joutuneet palaamaan kotiin pettyneenä useammin kuin kerran.

Jos henkilöstöpula on suurin ongelma lasten tehohoidossa, aikuisten kohdalla pulaa on myös paikoista. Pitkittyvän pandemian vuoksi Hus aikoo kasvattaa aikuisten tehohoitopaikkojen määrää 90-100:an nykyisestä 60-?70:stä.

Tähän tarvitaan sekä rekrytointia että rakenteilla olevan Siltasairaalan uusia tiloja. Sairaanhoitopiirin valtuusto käsittelee asiaa torstaina.

Työntekijöiden liikkuvuuden lisääntyessä on nyt satsattava myös lasten tehohoitajien rekrytointiin ja kouluttamiseen.

- Riski on siinä, että lasten tehohoidon osaaja muuttuu tavattoman helposti aikuisten osaajaksi. Toisin päin matka on pidempi.

Petäjä korostaa, että tehohoitajan työ on merkityksellistä ja palkitsevaa.

- Husin täytyy olla niin hyvä ja tasapuolinen työnantaja kuin mahdollista, ettei tule sisäistä kilpailua. Pitää lisätä osaajien halukkuutta viipyä ja viihtyä työssään.

Tuloksiin päästään muun muassa koulutusta ja työyhteisöjä kehittämällä. Petäjä korostaa myös työnantajalta joustavia asenteita ja hyvien työelämäkäytäntöjen jatkuvaa kehittämistä.

- Päättäjiltä vuorostaan vaaditaan nyt oikeanlaisia resurssointipäätöksiä ja sitoutumista niihin kustannustasoihin, mitä toiminta edellyttää.

Lasten leikkauksien siirtämisestä ja Husin aikeista lisätä aikuisten tehohoitopaikkoja kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.