Uusia koronatartuntoja todettiin keskiviikkona Suomessa yli 2?200, sairaalahoidossa on 314 koronapotilasta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kertoi keskiviikkona, että Suomessa on todettu 2?225 uutta koronavirustartuntaa. Kahden viime viikon aikana on raportoitu yhteensä noin 20?000 tartuntaa, mikä on liki 4?400 tartuntaa enemmän kuin tätä edeltävien kahden viikon aikana.

THL:n mukaan uudessa tartuntaluvussa on mukana tapauksia myös keskiviikkoaamulta. Tavallisesti aamun tapaukset näkyvät vasta seuraavan päivän raportoinnissa. Nyt torstain tapausluku on vastaavasti pienempi.

Koronatartuntojen kahden viime viikon ilmaantuvuus on 360 tapausta sataatuhatta asukasta kohti. Sitä edeltävien kahden viikon ilmaantuvuusluku oli noin 280.

Sairaalahoidossa oli THL:n mukaan keskiviikkona 314 koronapotilasta, mikä on 25 enemmän kuin maanantaina. Heistä tehohoidossa oli 46 potilasta, mikä on kuusi vähemmän kuin maanantaina.

Uusia koronaan liittyviä kuolemantapauksia on varmistettu kaksi. Suomessa on raportoitu kaikkiaan 1?446 covid-19-tautiin liittyvää kuolemaa.

Kaksi koronarokoteannosta on Suomessa saanut tähän mennessä 82,9 prosenttia 12 vuotta täyttäneestä väestöstä, THL kertoi. Se tarkoittaa noin 4,06 miljoonaa ihmistä.

Ensimmäisen rokoteannoksen on saanut 87,4 prosenttia 12 vuotta täyttäneistä eli noin 4,3 miljoonaa ihmistä. Kolme rokoteannosta saaneita on 11,5 prosenttia rokotettavasta väestöstä. Kolmesti rokotettuja ihmisiä on liki 565?000.

THL:ssä jaetaan perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) huoli koronatilanteen vakavuudesta. Kiuru varoitti tiistaina Ylen A-studiossa koronatapausten hyökyaallosta, jos Suomessa ei suojauduta koronalta riittävän tehokkaasti.

THL:n pääjohtajan Markku Tervahaudan mukaan Kiuru on syystä huolissaan.

-?Jos katsotaan kehityskuvaa muissa Pohjoismaissa, etenkin Norjassa ja Tanskassa, niin kyllä siellä on ollut aika nopea ylösrepäisy tautitapausten ilmaantumisessa. En näe mitään syytä enkä osaa esittää perustetta, miksi tämä sama ei voisi tapahtua myös meillä, Tervahauta sanoo STT:lle.

-?Meidän täytyy varautua merkittävään tapausmäärien kasvuun.

Tervahaudan mukaan Suomessa täytyy nyt seurata tiiviisti muiden maiden kokemuksia omikronvirusmuunnoksen kanssa ja sitä, miten muunnos vaikuttaa rokotettuihin ja rokottamattomiin.

Etenkin Tanskassa omikronvirusmuunnos näyttäisi Tervahaudan mukaan olevan nousemassa valtavirukseksi. Omikronmuunnokseen näyttää hänen mukaansa liittyvän viruksen nopea ja laaja leviäminen, minkä vuoksi sitä on syytä torjua, vaikka sen rokotetuille aiheuttama sairaus ei olisikaan vakava.

Lue lisää: THL:ssä jaetaan Kiurun huoli korona­tilanteesta - "Täytyy varautua merkittävään tapaus­määrien kasvuun"

Alle 60-vuotiaiden rokottaminen kolmannella koronarokoteannoksella on määrä aloittaa Helsingissä mahdollisimman pian, viimeistään tammikuussa, kertoi Helsingin pormestari Juhana Vartiainen (kok.) keskiviikkona.

Alle 60-vuotiaiden kolmansien annosten kanssa edetään vanhimmasta ikäryhmästä nuorimpaan, kuten edellisten annosten kohdalla. Ajanvarausten aukeamisesta tiedotetaan erikseen.

Tällä hetkellä rokotteen kolmatta annosta tarjotaan jo muun muassa 60 vuotta täyttäneille ja 12 vuotta täyttäneille riskiryhmiin 1 ja 2 kuuluville, kaupungin verkkosivuilla kerrotaan.

Vartiaisen mukaan työterveyshuolto halutaan saada mukaan rokottamiseen mahdollisimman pian, ja valmistelu on jo käynnissä.

Helsingissä tartuntojen määrä on lisääntynyt entisestään ja omikronmuunnosten osuus näyttää nousevan nopeasti. Ilmaantuvuus on nyt 501 uutta tartuntaa sataatuhatta asukasta kohden viimeisen kahden viikon aikana.

Lue lisää: Pormestari Vartiainen: Alle 60-vuotiaiden kolmannet korona­rokotukset Helsingissä alkavat viimeistään tammikuussa

Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä (KRAR) keskustelee koronarokoteannosten välien lyhentämisestä torstain aamupäivän kokouksessaan. Asiasta kertoi keskiviikkona Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek STT:lle.

Rokotusvälien lyhentämisasia on Nohynekin mukaan kokouksen pääaihe eikä kokouksessa käsitellä muita isoja asioita.

Asiantuntijaryhmä antaa asiasta lausunnon THL:lle. THL tarkastelee tilannetta ja kertoo oman näkemyksensä sosiaali- ja terveysministeriölle.

THL:n kanta kerrotaan Nohynekin mukaan julkisuuteen yleensä torstai-iltana tai viimeistään perjantaiaamuna.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) selvittää monia eri keinoja, joilla koronarokottamista voitaisiin tehostaa niin, ettei rokottamiseen tulisi joulutaukoa. Lisähenkilöstöä tarvittaisiin erityisesti, jos kolmansien rokotteiden rokotusväliä päätettäisiin lyhentää nykyisestä 5-6 kuukaudesta.

STM toivoo muun muassa työterveyshuoltoa nykyistä vahvemmin mukaan koronarokotuksiin. STM:n osastopäällikön Satu Koskelan mukaan asiaa koskeva asetus on tarkoitus esitellä valtioneuvostolle torstaina.

STM selvittää myös, voisivatko lähihoitajat toimia rokottajina täydentävällä koulutuksella. Tällä hetkellä vain lääkäri tai asianmukaisen rokotuskoulutuksen saanut hammaslääkäri, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja tai kätilö voi antaa rokotuksen.

Lähihoitajien rokottamisoikeus vaatisi rokotusasetuksen muuttamista.

Myös ammattikorkeakouluihin on oltu yhteydessä, jotta loppuvaiheen opiskelijoita saataisiin mukaan rokotustalkoisiin. STM haluaa myös, että kunnat varmistaisivat, että kaikki halukkaat eläkkeellä olevat sairaanhoitajat ja lääkärit on haalittu mukaan.

IS:lle kerrottiin eri työterveyshuollon yrityksistä, että rokotukset voitaisiin aloittaa muutamassa viikossa, mikäli lupa saadaan kunnilta.