Oulussa oli 60-luvulla kuurojen koulu, jossa kuuroja lapsia vietiin kokeellisiin korvien leikkauksiin ilman heidän lupaansa. Tavoitteena oli korjata lasten kuulo, mutta lopputuloksena osan kuulo jopa heikkeni tai he saivat muita komplikaatioita.

Ainakin 37 iältään 7-17-vuotiasta lasta joutui kokeellisiin korvien leikkauksiin. Helsingin yliopiston tutkijan Maija Koiviston mukaan Oulun kuurojen koulun tapauksessa olivat mukana ainakin koulun rehtori ja korvalääkäri. On mahdollista, että lasten vanhemmatkaan eivät tienneet, mitä heille koulussa tehtiin.

Kuurojen yhteisöissä tapauksista on kulkenut tietoa, mutta tänään julkistettu laaja selvitys kuurojen kokemista vääryyksistä 100 vuoden ajalta tuo ihmisoikeusloukkaukset yleiseen tietoon. Selvityksen toteutti Helsingin yliopiston johdolla viisi korkeakoulua ja kymmenen tutkijaa.

Korvien leikkaaminen on yksi esimerkki selvityksessä esiin nousseista kuurojen kokemista vakavista fyysisen koskemattomuuden loukkauksista, mutta ei suinkaan ainoa. Selvitykseen vastanneiden noin 200 kuuron kokemukset ovat karuja. Hanke palautti vastaajille mieleen muistoja vuosikymmenten takaa.

Abortteja tehtiin ilman lupaa

Vuonna 1929 säädetyn avioliittolain mukaan syntymäkuurot eivät saaneet mennä keskenään naimisiin kuin erityisluvalla, jonka saaminen oli selvityksen mukaan mielivaltaista.

Avioliittoluvan saamiseksi ainakin naisilta oli saatettu vaatia sterilisaatiota. Ilmi tuli tapaus, joissa kuuro nainen oli ollut raskaana avioliittolupaa hakiessaan. Häntä oli vaadittu tekemään sterilisaatio lapsen syntymän jälkeen ja vasta sen jälkeen vihkiminen voitiin toimittaa. Osalle naisista tehtiin abortti ilman heidän lupaansa.

Tapaukset liittyvät rotuhygieeniseen ajattelutapaan, jossa kuuroutta ja kuurojen kulttuuria pyrittiin hävittämään. Kuurojen yhteisöä on selvityksen mukaan syrjitty koko ajanjakson ajan. Syrjinnän takia monet yhteisön jäsenet ovat sisäistäneet kielteisen kuvan itsestään ja yhteisöstään.

Lapsi ei voinut kertoa

Selvityksessä käsiteltiin rotuhygieeniseen ajattelutapaan liittyvien loukkauksien lisäksi rakenteellista syrjintää muun muassa kouluissa.

Viittomakielen käyttö oli 1900-luvun alusta aina 1970-luvulle saakka kielletty kuurojen kouluissa. Ne olivat sisäoppilaitoksen kaltaisia laitoksia, joissa lapset asuivat yleensä lukuvuodet kaukana perheestään.

Näissä kouluissa käytettiin oralismiksi nimettyä opetusmenetelmää, jossa kuuroja oppilaita yritettiin opettaa puhumaan puheen kautta. Viittomakielen käytöstä sai fyysisen rangaistuksen. Lapsia lyötiin muun muassa kepillä sormille.

Opetus keskittyi puheen opettamisen, jonka seurauksena muiden oppiaineiden opetus jäi heikommalle. Tämä vaikutti negatiivisesti kuurojen luku- ja kirjoitustaitoon sekä muuhun koulusivistykseen.

Kuurojen kouluihin tulleet lapset eivät välttämättä osanneet viittomakieltä kouluun tullessaan. Myöskään henkilökunta ei aina osannut viittoa. Lapsilta saattoi puuttua yhteinen kieli koulun aikuisten kanssa.

Tämä vaikeutti kaltoinkohtelusta kertomista. Selvityksen mukaan kuurojen kouluissa ja niiden yhteydessä olleissa asuntoloissa käytettiin monenlaisia mielivaltaisia rangaistuksia. Myös seksuaalista väkivaltaa tapahtui.

Kuuroilla lapsilla ei välttämättä ollut yhteistä kieltä edes perheensä kanssa.

- He eivät käytännössä voineet kertoa tapahtumista kenellekään, Koivisto toteaa.

Valtiollinen anteeksipyyntö tärkeää

Kuurojen Liiton toiminnanjohtajan Markku Jokisen mukaan selvitys toi arvokkaasti esille ensimmäistä kertaa kuurojen kokemat vääryydet. Hänen mielestään on tärkeää, että koko suomalainen yhteiskunta saa tietoa asiasta.

Vaikka moni asia ja lainsäädäntö on kehittynyt nykypäivään mennessä, epäkohtia on edelleen olemassa. Selvityksen mukaan ongelmat alkavat jo neuvolassa, jatkuvat varhaiskasvatuksessa, koulussa ja lopulta työelämässä.Esimerkiksi viittomakielisten lapsiperheiden oikeudet viittomakielen opetukseen eivät usein toteudu.

Kuuroista ja kuulovammaisista lapsista yli 90 prosenttia syntyy kuuleville vanhemmille, mutta lapsen kanssa tarvittavan viittomakielen kotiopetusta on kunnasta usein vaikea saada. Lapsi tarvitsee vahvan kielitaidon jo ennen kouluunmenoa ja koulun puolestaan tulee tarjota myös viittomakielen opetusta opetussuunnitelman mukaisesti niin kuuroille kuin kuuleville viittomakielisille oppilaille.

Valtioneuvoston sivuilla julkaistu selvitys toteutettiin hallitusohjelman mukaisesti osana kuurojen kokemien vääryyksien sovintoprosessin aloittamista. Kuurojen Liitto haluaa selvityksen jälkeen käynnistää varsinaisen totuus- ja sovintoprosessin valtion kanssa. Selvityksessä esiteltiin malleja prosessin jatkolle.

Liitolle on tärkeää, että kuurojen oikeuksia haittaavat esteet poistetaan. Liitto toivoo myös voivansa sopia valtion kanssa, miten tutkimuksen esiin nostamat vääryydet hyvitetään.

Anteeksipyyntö on kuuroille tärkeää.

- Toivomme korkean tason anteeksipyyntöä valtiolta, esimerkiksi pääministerin esittämänä, Jokinen toteaa.

Lisää aiheesta:

Palkittu Coda-elokuva kertoo ristiriidoista kuurojen ja kuulevien maailmojen välissä - saman ovat kokeneet räppäri Signmark ja hänen tyttärensä

Saara-Lotta Laukkanen oppi viittomaan jo vauvana - "Minulle ei ole koskaan kotona sanottu, etten voisi tehdä jotakin kuurouteni takia"

Kolumnivieras Kaisa Alanne: Viittomakieli raivasi itselleen sijan Suomessa

Äidinkielenä suomi ja viittomakieli - lapsen kaksikielisyys tarvitsee tukea molemmilla kielillä