Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kertoi tiistaina, mitä hallitus aikoo tehdä korkeiden tartuntalukujen ja omikronmuunnoksen takia.

Keskiviikkona tehtiin uusi päiväkohtainen ennätys 2 225 koronatartuntaa.

Tässä keinoja, joilla hallitus voi yrittää estää koronan omikronmuunnoksen leviämisen Suomeen.

1. Lisää vauhtia rokottamiseen

Koronan kakkosrokotteiden antama suoja alkaa hiipua. Kolmansia rokotteita voidaan antaa nyt kaikille yli 18-vuotiaille, mutta rokotukset ovat edenneet hitaasti.

Ministeri Kiuru haluaa vauhdittaa rokotuksia lisäämällä rokottajien määrää: heitä voitaisiin kouluttaa lähihoitajista, värvätä työterveyshuollosta, terveydenhuollon eläkeläisistä sekä opiskelijoista. Kiuru toivoi rokotusurakkaan apua myös Suomen Punaiselta Ristiltä ja sosiaali- ja terveysalan järjestöistä sekä puolustusvoimista.

Puolustusvoimien lääkintämiehiä sekä terveydenhuollon koulutuksen omaavia reserviläisiä ja kantahenkilökuntaa voitaisiin käyttää tartuntojen jäljityksessä ja rokotuksissa.

Vaadittavat asetusmuutokset on tarkoitus saada valmiiksi nopeasti. Sote-ministeriryhmässä on hyvä yhteisymmärrys siitä, että muun muassa työterveyshuolto otetaan mukaan rokotustalkoisiin. Sen sijaan puolustusvoimien mahdollinen apu koronatoimissa vaatii vielä lisävalmistelua.

Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä KRAR puolestaan kokoontuu torstaina pohtimaan kolmansia rokotteita ja niiden antovälin lyhentämistä.

2. Suomeen tulijat testattava ennakkoon ja rajoille valvontaa

Kaikilta EU- ja Schengen-alueen ulkopuolelta maahan tulevilta vaaditaan jatkossa alle 48 tuntia vanha koronatesti.

Sisäministeri Krista Mikkosen (vihr.) mukaan muutos astuu voimaan ensi tiistaina. Hallitus tekee tästä päätöksen torstaina.

Nyt matkustajat, jotka ovat saaneet täyden hyväksytyn rokotussarjan, voivat tulla Suomeen kaikista maailman maista ilman rajalla tehtävää koronatestausta. Tällä hetkellä Suomeen ei voi matkustaa omikronin takia eteläisen Afrikan maista.

Kiurun mukaan kaikilta maahan matkustavilta suositellaan myös pikatestin ottamista Suomessa.

Hallitus ja aluehallintovirastot voivat myös laajentaa maahantulokieltoa tai matkustajien pakkotestausta uusiin maihin.

Tarvittaessa myös EU- ja Schengen-maiden sisärajavalvonta voidaan ottaa uudestaan käyttöön.

Lue myös: THL haluaa rajoille kireämmän linjan kuin hallitus suunnittelee - Ruotsikin on omikronin riskimaa

3. Kireämpiä rajoituksia alueille

Aluehallintovirastot ja kunnat voivat vielä tiukentaa oman alueensa kokoontumisrajoituksia, määrätä asiakastiloja suljettavaksi tai vähentää liikennevälineiden matkustajamääriä.

Rajoitukset voi kiertää vaatimalla koronapassia. Tilojen sulkemista tai yleisötilaisuuksien täyskieltoa taas ei voi kiertää käyttämällä koronapassia.

Sosiaali- ja terveysministeriö on ohjeistanut alueita joulukuun alussa ottamaan käyttöön entistä tiukempia rajoituksia epidemian hillitsemiseksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on lista merkittävien, kohtalaisen ja matalan riskin tilanteista ja tapahtumista.

Uudet rajoitukset tulee ensisijaisesti kohdistaa aikuisiin, ei lapsiin.

4. Ravintoloiden sulkeminen tai uudet tiukennukset

Hallitus voi kiristää entisestään ravintolarajoituksia. Se voi kohdentaa rajoituksia uusille alueille, vähentää ravintoloiden asiakasmääriä tai määrätä ne suljettavaksi, mikäli sairaalakapasiteetti on uhattuna.

Nykylain mukaan ravintolat voidaan määrätä sulkemaan ovensa aikaisintaan kello 18 ja anniskelu loppumaan kello 17. Lisätiukennukset aukioloaikoihin vaatisivat lainmuutoksen.

Koronan leviämisalueella olevissa 14 maakunnassa, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä ja Rovaniemen kaupungissa on voimassa tällä hetkellä tiukimmat ravintolarajoitukset.

Anniskeluravintolat voivat olla auki leviämisalueilla iltakuuteen ja alkoholin tarjoilu pitää lopettaa tuntia aiemmin. Anniskeluravintoloissa on käytössä puolet normaalista asiakasmääristä ja ruokaravintoloissa 75 prosenttia. Sisätiloissa asiakkailla on oltava oma istumapaikka pöydän tai tason ääressä.

Koronapassi on vaihtoehto rajoitusten noudattamiselle, mutta ei ravintoloiden sulkemiselle.

5. Hallitus vetää tarvittaessa hätäjarrusta

Hallitus neuvottelee koronatoimista ensi viikon tiistaina.

Odotuksena on, että hallitus arvioi silloin, riittävätkö nyt käytössä olevat keinot koronatilanteen hallintaan. Tautilukujen ja sairaaloiden kuormituksen kehitystä seurataan tällä hetkellä tarkasti.

Hallituksen hybridistrategiassa on mahdollisuus hätäjarrun käyttöön. Käytännössä tämä tarkoittaisi valtakunnallisten rajoitusten käyttöönottoa alueellisten sijaan.

Keinovalikoimassa on esimerkiksi kokoontumisrajoituksia koko maahan, maahantulon tai rajatestauksen tiukennuksia sekä lasten ja nuoren siirtämistä etäkouluun.

Rajoitukset voisivat kohdistua myös matalan riskin tilanteisiin, kuten elokuvateattereihin, kauppakeskuksiin tai hengellisiin tilaisuuksiin. Etäopinnot voisivat koskea peruskoulun, ammattiopiston tai lukion oppilaita.

Rajoituksia ei voisi kiertää koronapassilla. Tämä rajoittaisi myös rokotettujen elämää ja tapaamisia.

6. Jos mikään muu ei auta, siirrytään poikkeusoloihin

Jos koronatilanne äityy erittäin pahaksi, hallitus voi julistaa yhdessä presidentin kanssa poikkeusolot, mikä avaa mahdollisuuden valmiuslain toimivaltuuksien käyttöönottoon.

Hallitus on koronaepidemian aikana julistanut poikkeustilan kaksi kertaa. Hallituksesta on todettu valmiuslain käytön olevan korkean kynnyksen takana.

Valmiuslain pykälät mahdollistavat esimerkiksi maakunnan eristämisen muusta maasta kuten keväällä 2020 tehtiin Uudellemaalle. Laissa on säädetty myös hoitohenkilöstön pakottamisesta töihin.

Voit keskustella aiheesta torstaihin 16. joulukuuta kello 23 asti.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronapandemiasta

Ministeri Kiuru: Maahantulorajoitukset kiristyvät - kolmansiin rokotuksiin on pyydetty apua puolustusvoimilta

Kolmansiin rokotuksiin halutaan nyt vauhtia - SuPer: Lähihoitajien perehdytys tapahtuu nopeasti, HUS: eläkeläiset ja opiskelijat apuun

Sairaalapomot eivät näe hätäjarrulle tarvetta hoidon kuormituksen takia - johtajalääkäri: "vaikuttavin toimi olisi puuttuminen ravintoloiden aukioloihin"

Suuret sairaanhoitopiirit kritisoivat STM:n linjausta laajentaa koronatestausta - HUS:n johtaja: Ministeriö yrittää korjata syyskuun virheitä