Paperiliitto uhkaa UPM:ää työnseisauksella, lakko alkaisi tehtailla vuoden alusta.

Kuva: Emmi Korhonen/Lehtikuva

Metsäyhtiö UPM:n toimitusjohtajasta Jussi Pesosesta syy siihen, ettei Paperiliiton kanssa ole päästy työehtosopimuspöytään, on valta.

-?En osaa siihen muuta sanoa. Se on se ay-valta. Paperiliitto roikkuu vanhassa, hän sanoo STT:lle.

UPM on halunnut solmia erilliset sopimukset viidelle liiketoiminta-alueelleen, joilla Paperiliitto on sopimuskumppani. Syynä on muun muassa, että nykyinen sopimusjärjestelmä on rakennettu paperin kasvuun, eikä malli enää palvele monialaista yritystä.

Paperiliitto sen sijaan tavoittelee UPM:ltä yrityskohtaista työehtosopimusta.

UPM:llä on viisi lakkouhan piirissä olevaa liiketoimintaa, joista jokaisella on omanlaista tuotantoa: graafisia papereita, tarroja, erikoispapereita, sellua ja biopolttoaineita.

-?Yritämme nyt johtaa monialaista kasvuyritystä graafisen paperin historialla, Pesonen sanoo.

Graafisten papereiden kysyntä on kuitenkin hiipuva. UPM:llä on Suomessa 6?800 työntekijää. Näistä paperipuolella on 1?900 työpaikkaa.

Eri osa-alueita on Pesosen mukaan vaikea niputtaa yhden työehtosopimuksen alle. Eri liiketoiminnoissa on erilaiset menestystekijät, työ pitäisi järjestää eri tavalla ja markkinoiden logiikka on eri aloilla erilainen.

-?Kun sopiminen tuodaan lähelle liiketoimintaa, valta ja vastuu ovat lähellä. Koen tämän win-win-tilanteeksi.

Kysymys on siitä, voidaanko työ järjestää niin, että se tukee pitkäaikaisen kilpailukyvyn saavuttamista.

-?Väitän, että ne eivät sulje toisiaan pois. Ne tukevat toisiaan. Mutta tietenkin joudutaan tekemään joustoja. Tosin luulen, että joka paikassa yhteiskunnassa on tämä tilanne.

UPM:n ja Paperiliiton vääntö johti tiistaina siihen, että liiton hallitus ilmoitti mahdollisesta työnseisauksesta UPM:n paperiteollisuuden työehtosopimusta noudattaneissa tehtaissa. Lakko alkaisi tehtailla vuoden alussa. Se kestäisi kolme viikkoa, ellei sitä ennen saavuteta neuvottelutulosta uudesta työehtosopimuksesta. Nykyinen paperiteollisuuden työehtosopimus on voimassa vuoden loppuun.

Pesonen pitää tilannetta harmillisena.

-?On todella ikävää, että tähän tilanteeseen on ajauduttu, vaikka olemme pyrkineet määrätietoisesti neuvotteluihin keväästä asti. Minulle on tärkeää, että katsomme nyt pitkälle tulevaisuuteen ja pitkän aikavälin toiminnan edellytyksiä, emmekä optimoi vain lyhyellä aikavälillä.

Tilanne on Pesosesta myös outo, sillä työehtosopimusneuvottelujen alkuun ei ole päästy.

-?Paperiliitto ei edes tiedä, mitä haluamme. Kuitenkin se on jo julkisuudessa viitannut viralliseen sovitteluprosessiin. Sehän olisi valtakunnansovittelijainstituutin väärinkäyttämistä, että menisimme sinne, kun Paperiliitto ei ole edes yrittänyt neuvotella.

Sopimista vauhdittaakseen UPM on luvannut, että jos muun muassa työn järjestämisestä ja joustavuudesta pystytään sopimaan, taataan työntekijöille vähintään nykyinen vuosiansiotaso tulevalle sopimuskaudelle.

Lisäksi henkilöstöedut on luvattu pitää voimassa viisi vuotta. Nämä liittyvät muun muassa äitiys- ja isyysvapaisiin, lomarahoihin ja työterveyshuoltoon.

-?Halusimme poistaa ihmisiltä pelon, että kahden vuoden päästä työnantaja alkaa napsia etuja pois. Ei moderni yhtiö, joka haluaa parhaat suomalaiset töihin, voi sillä tavalla mieltään muuttaa, Pesonen sanoo.

Asioita, joista pitäisi vielä sopia, on kuitenkin liuta, kuten työn järjestäminen, työaika ja palkka.

Esimerkiksi vuorojärjestelmä on Pesosen mukaan nykyisellään hyvin jäykkä. Vaikkapa paperipuolella kysyntä heittelee niin suuresti, että työnantaja haluaisi työjärjestelyihin joustoa.

Pesonen sanoo antaneensa graafisen paperin liiketoiminnan neuvottelijoille mandaatin, että jos löytyy tuottavuutta ja kilpailukykyä parantava sopimus, UPM sitoutuu siihen, että Suomesta ei suljeta koneita sopimuskauden aikana. Tämä mandaatti poistuu, jos lakko alkaa.

UPM:n palkankorotusvaraa Pesonen ei kerro eikä sitä, kuinka paljon kustannustaso voi nousta.

-?En ole kiinnostunut yksittäisestä palkankorotuksesta. Olen kiinnostunut siitä, luommeko järjestelmän, joka luo mahdollisuuksia parantaa sekä tuottavuutta että palkkatasoa.

Viime viikolla UPM sai toisen osapuolen, Teollisuusliiton, kanssa solmittua liiketoimintakohtaiset sopimukset vaneriliiketoiminnassa ja sahoilla. Pesonen kuvailee näitä merkittäviksi läpimurroiksi ja toivoisi niistä mallia jumissa oleviin neuvotteluihin.

-?Näissä uusittiin koko sopimus. Sopimus palvelee niin henkilöstön etua kuin liiketoiminnan etua, hän kehuu.

Vaneriliiketoiminnassa päästiin sopuun siitä, että työtä voidaan tehdä kaikkina viikonpäivinä.

-?Palkkaamme sinne uusia ihmisiä, ihmisten vuosiansiot paranevat ja me saamme kapasiteettia tällaisen pienen tehtaan kapasiteetin verran lisää.

Näidenkin sopimusten kustannusvaikutuksista Pesonen vaikenee.