Balettinäytös perjantaina: kaikilla maskit.

Tappara-Ilves-jääkiekkopeli viikko sitten: harvalla maski.

Bussit: maski vaihtelevasti.

Tampereen Kaupunkiliikenteen Liikennelaitoksen tuleva pääluottamusmies Sonja Järvenpää sanoo, että maskin käyttö vaihtelee jopa kellonajan ja bussin reitin mukaan. Etenkin nuoria tulee usein bussin kyytiin ilman maskia.

- Jotkut linjat ovat sellaisia, että tulee vain muutamia, jotka ovat ilman maskia.

Toisissa busseissa Järvenpäälle on huudettu, että minä en mitään maskia pane.

Miksi ihmiset käyttäytyvät eri tavalla samassa kaupungissa eri paikoissa? Miksi urheilukatsomoissa näkyy usein vähemmän maskeja kuin kulttuuritilaisuuksissa?

Maskin käyttäminen on tieteellisten näyttöjen mukaan suositeltavaa, mutta ihmiset eivät aina pohjaa arkikäyttäytymistään tieteellisiin suosituksiin. Itä-Suomen yliopiston sosiaalipsykologian yliopistonlehtori Eemeli Hakoköngäs ja Tampereen yliopiston tutkijatohtori Lauri Lahikainen löytävät ilmiölle ainakin kahdeksan mahdollista selitystä.

1. Joukkopaine

Maskin käytössä on kyseessä sosiaalipsykologinen ilmiö. Sitä kutsutaan joukkopaineeksi. Ihminen on laumaeläin, joka usein pelkää erottua joukosta. Päätöksiä tehdessä havainnoimme muiden käytöstä.

- Jos olen ainoa maski päässä, yksilönä on tosi vaikea vastustaa kokemusta ja tunnetta, etten ole toimimassa normien mukaan, Eemeli Hakoköngäs sanoo.

Voisi puhua jopa ryhmäharhasta. Kun muilla ei ole maskia, ajatellaan, ettei minunkaan tarvitse.

Todellisuudessa asia on matemaattisen todennäköisyyden mukaan juuri päinvastoin, Lauri Lahikainen muistuttaa.

- Mitä vähemmän toiset käyttävät maskia, sitä enemmän sitä itse pitäisi käyttää. Tuntuu vaikealta tehdä jotain, mitä muut eivät tee, Lahikainen sanoo.

Tämän huomasi omakohtaisesti Ilves-fani Juhani Teronen. Toissa viikonloppuna Tapparan ja Ilveksen pelit vetivät uuteen Tampereen areenaan yhteensä 26 000 ihmistä kahtena iltana. Ministeri Pekka Haavisto (vihr.) oli ilman maskia porukassa aitiossa. Hänellä todettiin koronatartunta.

Teronen otti maskin pois, koska tilaisuudessa kysyttiin koronapassi eikä muillakaan ollut maskia. Myös Teronen sai koronatartunnan.

Lauri Lahikainen on tutkinut yksilöiden ja ryhmien vastuuta ympäristö- ja ilmastoasioissa ja soveltanut samoja ajatuksia koronapandemiaan. Hän on luonut käsitteen kontaktibudjetti.

- Jos toisella on paljon kontakteja koronan aikana, se ei ole syy lisätä omien kontaktien määrää. Jos muut toimivat vastuuttomasti, se ei ole syy toimia itse vastuuttomasti.

2. Alkoholi ja syöminen

Urheilutapahtumien tauoilla usein juodaan tai syödään. Tällöin maski pitää ottaa pois.

- Se voi olla yksi tekijä, ettei maskia käytä ollenkaan, Hakoköngäs pohtii.

Alkoholista humaltuminen puolestaan alentaa kykyä järkeviin päätöksiin. Ihminen voi ajatella olevansa turvassa koronavirukselta, vaikka koronapassi ei estä tartuntoja.

Tutkijat muistuttavat myös, että maski on suomalaisille uusi asia. Arjessa toimitaan usein vaistomaisesti, mutta maskin käyttö vaatii jatkuvaa riskien puntarointia, mihin emme ole tottuneet. Välillä järkevä päätös olisi ihan muuta kuin enemmistöllä.

- Suomalaiset ovat hirveän hyviä jonottamaan. Jos johonkin muodostuu jono, osataan odottaa vuoroa. Maskin käytössä toimintamallit eivät olekaan sellaisia, Lahikainen miettii.

3. Miehet ja nuoret?

Arkihavaintojen mukaan maskin käyttö voi vaihdella iän ja sukupuolen mukaan.

- Miehet tuppaavat toimimaan riskialttiimmin kuin naiset, Lauri Lahikainen pohtii.

Urheilukatsomoissa on usein enemmän miehiä, vastaavasti kulttuuririennoissa naisia on enemmän. Nuorilla taas voi vaikuttaa se, ettei koronavirus ole heille tilastollisesti niin vaarallinen. Toisaalta nuoriakin sairastuu ja heidän kauttaan tauti voi levitä iäkkäisiin sukulaisiin.

Näitä asioita maskin käytössä pitäisi tutkia lisää. Varmaa on vain se, että laajassa ja arvostetussa tutkimuksessa maskien käyttö todettiin hyödylliseksi. Bangladeshissa tutkimukseen osallistui peräti 340 000 aikuista.

4. Vapauden harha

- Urheiluun mielletään vapaus ja halutaan irti korona-arjesta, pohtii Lauri Lahikainen yhtä syytä.

Vapaudessa unohtuu vastuu. Lahikainen nostaa etiikan kannalta esiin kaksi periaatetta. Molemmissa on kyse solidaarisuudesta.

Koronavirus tarttuu ja jokainen meistä voi levittää virusta. Tartuttamisen vähentämisen, eli maskin käytön, pitäisi olla jokaisen velvollisuus. Sama periaate on liikennesäännöissä. Noudatamme niitä, ettei kenellekään muulle sattuisi mitään.

Toinen periaate koskee globaalin ongelman ratkaisua. Jokaisen velvollisuus on tehdä oma osansa.

- Kyse on taas samasta kuin liikenteessä. Jos näemme liikenneonnettomuuden, on velvollisuus hälyttää apua ja katsoa, pystymmekö pelastamaan henkilön, Lahikainen vertaa.

5. Äänen käyttö

Yksi maskin käytön kummallisuuksista on se, että korkean riskin tilaisuuksissa maskia nähdään usein harvemmin kuin matalan riskin tilaisuuksissa. Korkean riskin paikkoja ovat esimerkiksi urheilutapahtumat ja yökerhot.

Eemeli Hakoköngäs pohtii, johtuuko se siitä, että urheilutapahtumiin liittyvä kannustaminen ja laulaminen voivat tuntua maski päässä hankalalta.

- Kulttuuritapahtumissa istutaan yleensä hiljaa. Omaa ääntä ei tarvitse käyttää.

Koronaviruksen tartunnan kannalta tässä ihmisen logiikassa on erittäin suuri aukko. Huutaminen ja laulaminen levittävät virusta juuri enemmän kuin hiljaa oleminen.

6. Mielikuva ulkoilmasta

Mieltävätkö urheilutapahtumissa olevat olevansa katsomossa kuin ulkoilmassa, pohtii Eemeli Hakoköngäs.

Tämä voisi selittää osan käytöksestä. Ulkona koronarajoitukset eivät ole epidemian aikana olleet yhtä tarkkoja kuin sisällä.

Mutta vaikka ihminen istuu toppatakki päällä jääkiekkokatsomossa, kyse on kuitenkin sisätilasta.

7. Liika hienotunteisuus

Ihminen pyrkii luonnostaan miellyttämään. Lauri Lahikaisen mukaan toiset voivat pitää kohteliaana olla käyttämättä maskia, ettei ilman maskia olevalle tule paha mieli. Maskin käyttö voi tuntua kannanotolta.

Myös tämä on oman itsemme kannalta virheellinen ajatus. Ei ole kohteliasta mahdollisesti tartuttaa vakavaan sairauteen.

Hakoköngäs neuvoo perustelemaan itselleen maskin käytön juuri terveyden kautta.

- Vaatii vahvaa itsetuntoa, että pystyy erottautumaan joukosta.

8. Sekavat säännöt

Ihmiset tekevät johtopäätöksiä vertaamalla itseään toisiin ihmisiin. Tutkijoiden mukaan olisi helpompi noudattaa selkeitä ohjeita kuin alati vaihtuvia. Etenkin syksyllä on ollut Eemeli Hakokönkään mukaan vaikea pysyä perässä maskisuosituksista.

- Syksyn mittaan on tullut vapautumisentunne ja sitten taas tilanne on mennyt huonompaan suuntaan. Ihmiset mukauttavat toimintaansa informaation mukana, mutta voi olla vaikea pysyä perässä, mikä on suositus missäkin paikassa.

Eemeli Hakoköngäs arvioi, että kuulutukset ja selkeät ohjeet saisivat ihmiset käyttämään todennäköisesti enemmän maskeja.

Ihminen ei halua olla pelkästään oman arviointinsa varassa.

- Oman maskipäätöksen pitämisessä auttaisi, jos yhteiskunta kannustaa ja tukee sitä.

Voit keskustella maskin pitämisestä 15.12. kello 22:een asti.

Lisää aiheesta:

Tuoreimmat tiedot koronaviruksesta