Suomalaiset menettävät vuosittain jopa kymmeniä miljoonia euroja sijoitushuijauksiin. Niiden syöttinä käytetään tänä päivänä usein virtuaalivaluuttoja. Erityisesti uhreja houkutellaan sijoittamaan niistä suosituimpaan eli Bitcoineihin.

Yksittäisten uhrien kohdalla menetykset voivat olla satoja tuhansia euroja. Uhrit eivät välttämättä tee rikosilmoitusta tai ota yhteyttä viranomaisiin.

- Tiedetään, että huijauksen uhrien määrästä ja huijauksiin menetetyistä summista tulee ilmi vain jäävuoren huippu, Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell toteaa.

MOT-toimitus seurasi satatuhatta euroa Bitcoin-huijaukseen menettäneen Jarmon elämää vuoden ajan. Verkossa toimineet huijarit saivat hänet ottamaan lainoja sijoituksiaan varten. Jarmo ilmoitti huijauksesta paikallispoliisille.

Poliisi totesi puolen vuoden tutkinnan jälkeen, että rahojen ja huijareiden jäljittäminen olisi liian työlästä, koska huijaukseen liittyy useita maita. Niin käy todella usein.

- Mitä pidempään aikaa kuluu huijauksen ja rikosilmoituksen tekemisen välillä, sitä hankalampi rahoja on palauttaa, Keskusrikospoliisin virtuaalivaluutta-asiantuntija Patrik Elias Johansson sanoo.

Huijariverkoston jäljet johtavat Itä-Eurooppaan

Jarmon tapaus ei edennyt Keskusrikospoliisin tutkittavaksi. Sinne päätyy aniharva huijaustapaus. Virtuaalivaluutan jäljittäminen työllistää poliisia tänä päivänä paljon.

- Vaikka summat ovat isoja, meillä on niin paljon enemmän, ja vielä niin paljon isompia tapauksia selvitettävänä, Johansson sanoo.

MOT-toimitus alkoi selvittää, kuka Jarmoa huijasi ja löysi huijaustehtaan. Jarmon rahoja ei koskaan todellisuudessa sijoitettu Bitcoineihin, vaan ne menivät ulkomaisten huijareiden taskuun. Huijauksen jäljet viittaavat Itä-Eurooppaan.

Jarmon unelma vaurastua Bitcoineihin sijoittammalla vaihtui velkahelvettiin. Hänen sijoitusten maksua varten ottamansa lainat ovat päätyneet ulosottoon.

Erilaisten verkkohuijausten määrä kasvaa jatkuvasti. Sijoitushuijaukset kestävät pahimmillaan vuosia. Taustalla on ammattimaista järjestäytynyttä rikollisuutta.

Huijaukset vievät uhreiltaan paitsi rahat, myös henkilötiedot.

- Uhrien nimillä ja tiedoilla voidaan esimerkiksi avata pankkitilejä, joiden kautta voidaan kierrättää rikollista rahaa. Jos, ja kun, viranomainen seuraa rikollista rahaa, voi syntyä harhakäsitys, että suomalainen Matti Meikäläinen on mukana Caymansaarilla toimivassa yrityksessä, joka liittyy huumekartelliin, Johansson toteaa.

Jarmon tapauksessa huijaus tehtiin todellisen virtuaalivaluutan avulla, eli väittämällä rahojen menevän Bitcoin-sijoituksiin. Erilaisia virtuaalivaluuttoja on kuitenkin yli kymmenen tuhatta, ja osa niistä ei ole todellisia. Suomessa tunnetuin esimerkki on OneCoin, johon suomalaiset sijoittivat vähintään 40 miljoonaa euroa.

Uhri saattaa päätyä jopa itsemurhaan

Kuluttajaliitto perusti pari vuotta sitten Huijarit kuriin -hankkeen, joka auttaa ja opastaa huijauksen uhreja.

Huijausten määrän räjähtämisen vuoksi tuki on tullut tarpeeseen. Tukiverkon rakentamisessa riittää edelleen tekemistä.

Tänä päivänä moni viranomainen kohtaa huijauksen uhreja. Apu tilanteen selvittämiseen on hajallaan monessa pisteessä ja uhrien ohjaus on osin puutteellista. Uhrin kohtaamisessa vaaditaan paitsi tietoa, myös sensitiivisyyttä.

- Valitettavasti on sellaisia yksittäisiä tapauksia, joissa esimerkiksi poliisi ei ole osannut kohdata rikosuhria täysin sillä tavalla kuin olisi pitänyt, hän kertoo.

Beurling-Pomoell korostaa, että uhrien kokemaa häpeää on kyettävä poistamaan ja tietoisuutta lisäämään. Huijauksen kohteeksi joutuneeseen tulisi suhtautua rikoksen uhrina.

- Meillä on pelko siitä, että jotkut ovat ajautuneet jopa itsemurhiin. Pitää muistuttaa, ettei sellaiselle tielle koskaan pidä lähteä, pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell toteaa.

Keskusrikospoliisin arvion mukaan virtuaalivaluuttojen käyttö yleistyy myös muussa rikollisuudessa entisestään.

MOT-toimitus tutustui käräjäoikeuksissa viimeisen viiden vuoden aikana käsiteltyihin tapauksiin, joihin liittyvät virtuaalivaluutat.

Joukossa oli eriasteisia huumausainerikoksia, salakuljetuksia sekä doping-rikoksia. Tarkemmin tutkimme yli sata tuomiota. Iso osa liittyi TOR-verkossa käytyyn huumekauppaan ja huumausaineiden tilaamiseen ulkomailta.