"Suomen tehokkain rasvanpolttovalmennushaastaa sinut ylittämään itsesi. -- Haasteessa aamusi starttaa aina hyvällä energialla ja motivaatioboostilla."

Esimerkiksi näillä sloganeilla hyvinvointiyrittäjä Ilona Siekkinen markkinoisuosittua verkkovalmennustaan.

Valmennus on malliesimerkki 2020-luvun hyvinvointibisneksen menestysreseptistä. Siihen kuuluu karismaattinen somevaikuttaja, muutaman viikon kestävä verkkovalmennus sekä lupaus hyvinvoinnista.

Samaa menestysreseptiä ovat hyödyntäneet ahkerasti viime vuosina Siekkisen lisäksi esimerkiksi hyvinvointivaikuttajat Martina Aitolehti, Sonja Aiello ja Erna Husko. Heillä kaikilla on Instagram-tilillään kymmenien tai jopa satojen tuhansien seuraajien sitoutunut yleisö.

Monet hyvinvointivaikuttajat ovatkin onnistuneet tekemään verkkovalmennuksista kovaa bisnestä. Se on kunnioitettava saavutus. Esimerkiksi Siekkisen valmennus maksaa kuluttajalle 99 euroa.

Suositut vaikuttajat muokkaavat valmennuksilla tuhansien ihmisten käsityksiä hyvinvoinnista ja terveydestä. Siksi on tärkeää kiinnittää huomiota myös siihen,millaisin keinoin hyvinvointia itse asiassa tavoitellaan.

Kyyninen ihminen ehkä sanoisi, että valmennuksissa taidetaan loppujen lopuksi kamppailla siitä, kuka laihtuu nopeimmin.

Yleensä kaava on seuraava: Osallistujat kokkaavat vaikuttajan keksimiä reseptejä ja laskevat suupalojensa kalorit ja ravintoaineiden jakaumat tarkasti. Samalla he noudattavat säntillisesti vaikuttajan kehittämää treeniohjelmaa ja mittaavat "edistymistään" vaa'an tai mittanauhan avulla. Vaikuttaja tsemppaa osallistujia suljetussa Facebook-ryhmässä. Ydinviesti on, että jokainen pystyy saavuttamaan unelmansa, jos tahtoa vain riittää.

Sitten on loppuhuipennuksen vuoro.

Moniin valmennuksiin kuuluu vapaaehtoinen muutoskuvakilpailu, jossa osallistujat lähettävät vaikuttajalle ennen ja jälkeen -kuvat vartalostaan sekä tiedon siitä, kuinka monta kiloa kuluneiden viikkojen aikana on karissut. Valmennuksen lopuksi vaikuttaja palkitsee upeimmat muodonmuutokset.

Esimerkiksi Siekkisen valmennuksessa "kovimman tuloksen" tehnyt lunastaa 2 000 euron rahapalkinnon ja 500 euron lahjakortin tuleviin valmennuksiin.

Kyyninen ihminen ehkä sanoisi, että valmennuksissa taidetaan loppujen lopuksi kamppailla siitä, kuka laihtuu nopeimmin.

Suuri joukko asiantuntijoita on yhtä mieltä siitä, että nopealla laihduttamisella on taipumus ennemminkin heikentää hyvinvointia kuin vahvistaa sitä.

Valmennusten pilkuntarkoista säännöistä ja laihdutuskilpailusta syntyy vaikutelma, että nimenomaan laihduttaminen on hyvinvoinnin kannalta relevanttia.

Sillä erotuksella tosin, että valmennuksissa ei puhuta laihduttamisesta. Yleensä käytetään trendikkäämpiä termejä, kuten kiinteytyminen, freesimpi olo, elämäntapamuutos tai urheilullisempi olemus.

Mutta eikö vaa'an ja mittanauhan lukemien tarkkailussa, kaloreiden laskemisessa ja muutoskuvien vertailussa ole perimmiltään kyse nopeaan laihtumiseen tähtäävästä dieetistä?

Valmennukset ja niiden markkinointi vahvistavat mielikuvaa, jonka mukaanaiempaa timmimpi kroppa on konkreettinen todiste onnistumisesta ja paremmasta hyvinvoinnista.

Ajatus on räikeässä ristiriidassa tutkimustiedon kanssa.

Suuri joukko asiantuntijoita on nimittäin yhtä mieltä siitä, että nopealla laihduttamisella on taipumus ennemminkin heikentää hyvinvointia kuin vahvistaa sitä.

Esimerkiksi psykologian tohtori Essi Sairanen on osoittanut väitöstutkimuksessaan, että tiukka syömisen rajoittaminen ei tue painonpudotuksen onnistumista. Sairasen tutkimuksen mukaan joustava ruokavalio on voittava strategia sekä painonhallinnan että psykologisen hyvinvoinnin kannalta.

Ravitsemusasiantuntija ja Lihavuustutkijat ry:n puheenjohtaja Patrik Borg on todennut, että nopea laihdutustahti ja siitä usein seuraava painon jojoilu sekoittaa helposti ruokasuhdetta, heikentää itsetuntoa ja saa ihmisen luottamaan yhä vähemmän omaan kehoonsa.

Syömishäiriöliiton asiantuntija Katri Minkkisen mukaan tiukat dieetit ja laihtumisen ihannointi ennen ja jälkeen -kuvilla voivat pahimmillaan altistaa syömishäiriötyyppiselle käyttäytymiselle.

Minkkinen onkin kertonut olevansa huolissaan siitä, että dieeteistä on tullut uusi normaali, jossa oman ruokailun jatkuva tarkkaileminen esitetään merkkinä terveellisestä elämästä.

Kokonaisvaltainen hyvinvointi koostuu asiantuntijoiden mukaan levosta, liikunnasta, ravinnosta ja henkisistä voimavaroista. Ja kyllähän hyvinvointivaikuttajatkin puhuvat Instagram-tileillään ahkerasti kaikista hyvinvoinnin eri osa-alueista.

Siksi onkin niin sääli, että valmennuksissa vaikuttajat keskittyvät ylistämään kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin sijaan suurimpia pudottajia.

Johanna Malinen

Kirjoittaja on vapaa toimittaja, joka ei aio enää koskaan laskea kaloreita.

Kolumnista voi keskustella 14.12. klo 23.00 saakka.