Suomalaista huonekaluvalmistuksen ja sisustuksen erikoismuseota on yritetty saada aikaiseksi pitkään. Alan toimijat perustivat Huonekalumuseosäätiön hanketta ajamaan vuonna 1990. Jo sitä ennen asia oli ollut vireillä.

Huonekalumuseot ovat maailmalla harvinaisia. Useimmiten huonekalut ovat osa laajempaa kokonaisuutta esimerkiksi designmuseoissa.

Säätiön keskeinen päämäärä on alusta asti ollut perustaa huonekalumuseo Lahteen. Työtä sen eteen on tehty sinnikäästi, mutta onnistumatta.

- Paikkaa on soviteltu ja nevotteluja käyty useampaan otteeseen, mutta suunnitelmat eivät ole toistaiseksi edenneet, kertoo Huonekalumuseosäätiön puheenjohtaja Kari Soljamo

Kokoelma on karttunut erityisesti lahjoitusten turvin. Se on tallennettu Lahden museon tiloihin ja sisältää muun muassa viitisenkymmentä huonekalua, noin 20 000 valokuvaa ja mittavan määrän muuta materialia.

- Erilaisia dokumentteja ja alkuperäispiirustuksia on ainakin 10 hyllymetriä.

Lahden museoilla on omien kokoelmien ohella hallinnassaan lahjoituksena saatu Askon kokoelma. Olemassaolevista yrityksistä Iskulla on puolestaan yksityiskokoelma, joka riittäisi Soljamon mukaan jo yksinään yhden museon tarpeisiin.

- Lahdessa on valtavasti potentiaalia perustaa erittäin korkeatasoinen museo.

Lama söi huonekalumuseolta perustan

Puuseppien kaupunkina tunnettu ja vahvaksi huonekaluteollisuuden sijaintipaikaksi noussut Lahti katsottiin museolle parhaaksi paikaksi.

- Perustamishetkellä lähes joka toinen Suomessa valmistettu huonekalu tehtiin Lahdessa, Soljamo kertoo.

Museon perustamisajankohta ajoittui laman kynnykselle. Lama yhdistettynä idänkaupan hyytymiseen oli suomalaiselle huonekaluteollisuudelle tyrmäys, josta ei ole toivottu vieläkään. Huonekaluyrityksiä kaatui ja työttömyys lisääntyi.

- Suurista valmistajista jäljellä on Isku. Yhtiö parjää kohtuullisen hyvin tänä päivänä. Sen lisäksi meillä on paljon pieniä valmistajia. Niitä on alle tuhat, suuri osa on muutaman hengen yrityksiä.

Myös säätiön toimintaan lama vaikutti.

- Muun muassa Huonekaluviejät ja moni muu yhteistyötaho kaatui lamavuosiin.

Kari Soljamon mukaan pelkästään yksityisten voimin ei erikoismuseota saada aikaan, mukaan tarvitaan julkinen taho.

Yhtenä vaihtoehtona on mietitty virtuaalimuseota.

- Se saattaisi olla edullinen ja helppo tapa toteuttaa tämäntyyppinen museo, museosäätiön puheenjohtaja pohtii.

Voit keskustella aiheesta tiistai-iltaan klo 23:een asti.