Valkeen tarina on päättymässä. Yhtiö on asetettu konkurssiin Oulun käräjäoikeudessa. Konkurssia haki yritys itse marraskuussa.

Valkee keksi ja toi myyntiin korvavalon, jolla oli tarkoitus helpottaa kaamosmasennusta. Korviin työnnettävät nappikuulokkeet sisältävät led-valon, joka loistaa korvakäytävästä aivoihin. Valkeen mukaan kallon läpi annettava valo poistaa kaamosmasennusta samaan tapaan kuin silmiin tuleva kirkasvalo.

Korvavalo saavutti nopeasti suosiota 2010-luvun alussa, mutta tieteellistä näyttöä pidettiin ohuena. Alkuvaiheessa yritys sai paljon julkisuutta ja pääomasijoittajien rahaa. Lyhyen ajan sisällä tilille tuli presidentin Innovaatiopalkinto ja Skepsiksen Huuhaa-palkinto.

Konkurssihakemuksen mukaan omaisuuden arvo on satatuhatta euroa ja velat lähes 1,5 miljoonaa euroa. Suurin velkoja on tuotekehityslainoja myöntänyt Business Finland eli entinen Tekes yli 1,2 miljoonan euron osuudella.

Korvavalo sai alkunsa pulukokeista

Juuso Nissilä opiskeli Oulun yliopiston fysiologian laitoksella 1990-luvun loppupuolella. Harjoitustyönä oli herättää nukkuva pulu suuntaamalla valoa linnun silmiin ja kirjata muutoksia aivosähkökäyrässä.

Nissilä suuntasikin taskulamppunsa nukkuvan pulun niskaan. Lintu heräsi ja muutokset olivat samanlaisia kuin valon osuessa silmiin.

Nissilä työskenteli biologiksi valmistuttuaan ensin sykemittareita valmistavassa Polarissa. Pulututkimus oli kuitenkin jäänyt mieleen. Hän halusi selvittää, voisivatko ihmisen aivot reagoida valoon muutenkin kuin silmien kautta.

Nissilä sai mukaan ystävänsä Antti Aunion ja yhdessä he perustivat vuonna 2007 Valkee-nimisen yrityksen. Yhtiön alkuajoista ovat kertoneet muun muassa Lännen Media ja Ylioppilaslehti.

Insinööritaustainen Aunio suunnitteli laitteen ja Nissilä keskittyi tieteelliseen puoleen. Nissilä oli yhtiön toimitusjohtaja.

Valkee teki tutkimuksia, joiden perusteella korvien kautta aivoihin ohjattu valo vaikuttaa kaamosmasennuksen oireisiin. Vakuuttavuutta tutkimuksille toi Oulun yliopiston professorien mukanaolo.

Valkee sai tuotteelleen Valviran lääkelaiteluvan. Ensimmäinen korvavalolaite tuli myyntiin vuonna 2010. Valokuulokkeiden tarkoitus oli sama kuin kirkasvalolampun, mutta valo kulki korvanapeista aivoihin.

Valkee sai taakseen kovia sijoittajia ja start up -osaajan

Korvavalo keräsi nopeasti suosiota. Nissilä kertoi samana vuonna, etta laitetta oli myyty jo tuhansia kappaleita. Laitteen hinta oli pari sataa euroa.

Valkee sai presidentti Tarja Haloselta kunniamaininnan INNOSUOMI 2010 -keksintökilpailussa.

Tutkimus ja kasvu nielivät rahaa. Sujuvasanainen Nissilä kiersi puhumassa korvavalon ilosanomaa rahoittajien edessä.

Tekes, josta tuli myöhemmin Business Finland rahoitti yhtiötä yli kahdella miljoonalla eurolla, josta osa oli lainaa.

Ensimmäisten joukossa Valkeen sijoituskierrokseen osallistui Nokialta irtisanoutunut johtaja Anssi Vanjoki. Yhtiöön sijoitti myös arvostettu business-enkeli Esther Dyson, jonka Businessweek listasi maailman neljänneksi vaikutusvaltaisimmaksi teknologiasijoittajaksi.

Valkeeta ryhtyi valmentamaan maineikas startup-rahoittaja Timo Ahopelto. Hän on ollut vaikuttamassa muun muassa peliyhtiö Supercellin, kuljetuspalvelu Woltin, älysormuksia valmistavan Ouraringin ja monien muiden yhtiöiden menestykseen.

Valkee paistatteli start up -firmojen eliitissä.

Ahopelto toimi Nissilän jälkeen Valkeen toimitusjohtajana pari vuotta, minkä jälkeen hän siirtyi hallituksen puheenjohtajaksi. Nissilä pysyi hallituksen jäsenenä.

Yhtiön tunnetuimpiin sijoittajiin kuului myös ranskalais-amerikkalainen pääomasijoitusyhtiö Merieux Développement.

Tiedeyhteisö ei uskonut korvavaloon

Keväällä 2012 Ylen MOT-toimitus teki ohjelman, jossa kyseenalaistettiin voimakkaasti korvavalon terveysvaikutusten tutkimusnäyttö. Ohjelman mukaan Valkee markkinoi valoa valheellisesti. MOT kävi läpi Valkeen tutkimukset.

Ensimmäisessä tutkimuksessa kolmetoista syvästä masennuksesta kärsivää henkilöä saivat joka päivä 12 minuuttia korvavaloa neljän viikon ajan. Lopussa suurimmalla osalla ei enää itsearviontien perusteella ollut masennusta. Sitä ei kuitenkaan huomioitu, että henkilöt kävivät koeaikana myös viikottain psykologin vastaanotolla.

Tutkimuksia arvosteltiin myös siitä, että niihin osallistui korvavaloyrityksen omia miehiä. Tutkimuksen tekijöinä olivat Nissilän ja Aunion lisäksi muun muassa kaksi Oulun yliopiston professoria.

Yhdessä tutkimuksessa pyrittiin huomioimaan placebo-vaikutus. Kolmelle ryhmälle annettiin erilaiset määrät korvavaloa. Yhden ryhmän valo oli niin heikko, että sen oli tarkoitus olla lumeryhmä. Lopputuloksena kaikki ryhmät saivat yhtä hyvät tulokset eli korvavalo ei vaikuttanut lumevaikutusta paremmin.

Tutkimuksesta vastannut psykiatrian professori totesi, ettei voida vielä väittää korvavalo olisi tehokas kaamosmasennuksen hoidossa.

Arvostettuihin kansainvälisiin julkaisuihin Valkeen korvavalon hyötyjä osoittavat tutkimukset eivät yltäneet.

Tampereen yliopiston tutkimuksessa vuonna 2016 havaittiin, että valo voi vaikuttaa aivoihin korvien kautta kallonpohjan läpi, mutta vaikutuksesta mielialaan ei saatu näyttöä.

Skeptikkojen yhdistys Skepsis myönsi korvavalolaitteelle vuoden 2012 Huuhaa-palkinnon harhaanjohtavasta markkinoinnista.

Vaikka korvavalot jakoivat mielipiteitä, ne pääsivät mukaan ulkoministeri Alexander Stubbin vienninedistämismatkalle Kiinaan. Paikan päällä esiteltiin suomalaisia keksintöjä.

Finnair teki Valkeen kanssa yhteistyötä, jossa osa business-matkustajista sai testata korvavalolaitetta ja kertoa mahdollisista vaikutuksista aikaeroväsymykseen. Koetta sanottiin leikkimieliseksi.

Kansainvälisessä markkinoinnissa korvavalo sai nimen humancharger eli ihmislaturi.

Suurimman rahapottinsa Valkee sai kesän 2013 rahoituskierroksella, joka tuotti yli seitsemän miljoonaa euroa.

Nissilä arvioi Lännen Median haastattelussa marraskuussa 2019, että ratkaiseva käänne oli MOT-ohjelma. Sen jälkeen yleinen asenne muuttui ja julkisuuskuva alkoi mustua.

Hän kertoi lehdessä halunneensa jatkaa keskustelua korvavalolaitteen uskottavuudesta, mutta Valkeen johtoryhmän mielestä keskusteluun ei voinut enää vaikuttaa ja oli parempi olla hiljaa.

Valkee on tehnyt koko olemassaolonsa ajan tappiota, mikä ei ole start up -yritykselle tavatonta. Tappiot kuitenkin syvenivät. Viime vuosina laitetta myytiin pääasiassa ulkomaille.

Ahopelto kommentoi Helsingin Sanomille, että yhtiön laitteilla on ollut kymmenen vuoden aikana sata tuhatta käyttäjää Suomessa ja ulkomailla.

Viime vuonna yhtiön liikevaihto oli 568 000 euroa ja tappio 718 000 euroa.

Talvimasennuksen hoito ei olisi vaatinut tieteellisiä perusteluja

Oliko virhe lähteä tekemään lääkinnällistä laitetta? Terveysvaikutteisia laitteita on maailma täynnä, osa tehoaa ja osa ei, pohtii yksi Valkeen avainhenkilöistä.

Valkeessa mukana olleet henkilöt eivät halunneet julkisesti muistella vanhoja ja nostattaa aiheesta keskustelua.

Korvavalon markkinoitiin tehoavan virallisen tautiluokituksen tautiin kaamosmasennukseen. Valkee sai korvavalolle lääkelaiteluvan ensimmäisten tutkimusten jälkeen.

- Jouduttiin toiselle tulialueelle, jossa alettiin odottaa tieteellistä näyttöä.

Jos laitteella olisi pyritty parantamaan vaikka talvimasennus, tieteellistä näyttöä ei olisi vaadittu.

- Se on kadun kieltä, sillä saa myydä mitä vain.

Suomalaisille start up -yrityksille ei hänen mukaansa ollut alussa vielä samalla tavalla rahoitusta tarjolla kuin nykyään.

- Olisi pitänyt olla kuitenkin sama näyttö kuin kymmenien miljoonien eurojen budjeteilla toimivilla lääkeyhtiöillä, Valkeen avainhenkilö pohtii.

- Pienellä budjetilla saatiin silti aikaan isoja asioita.

Jutun lähteinä on käytetty Ylen MOT-ohjelmaa sekä Ylen, Lännen Median, Ylioppilaslehden, Helsingin Sanomien ja Talouselämän Valkeesta tekemiä juttuja.

Lue lisää:

Korvavaloista tunnettu oululainen Valkee hakeutuu konkurssiin