Varhaiskasvatuksen koko maata ravistelevasta työntekijäpulasta ja liian vähistä resursseista on käyty viime ajat vilkasta keskustelua. Tiede ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen (kesk.) mukaan maan hallitus pyrkii nyt helpottamaan varhaiskasvatuksen ahdinkoa lisäämällä alan opiskelupaikkoja jo ensi syksystä alkaen.

- Tähän täytyy vastata. Joka puolella maata on pulaa varhaiskasvatuksen ammattilaisista, jotka päiväkodeissa pitävät lapsista huolta, Kurvinen sanoo.

Kurvisen mukaan uusista opiskelupaikoista 300 on työn ohessa suoritettavaa monimuotokoulutusta. Luvassa on myös 85 uutta perinteistä varhaiskasvatuksen aloituspaikkaa korkeakouluissa.

Tällä hetkellä varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkoja on kaikissa yliopistoissa yhteensä 850. Monimuotokoulutuspaikkoja on nykyisellään noin 100.

Ministerin mukaan koulutukseen toivotaan paitsi nuoria myös jo pidempään työelämässä olleita. Uudet opiskelupaikat on tarkoitus panna hakuun jo ensi vuoden syksyllä.

- Varsinkin monimuotokoulutukseen, joka nyt lähtee liikkeelle, tavoitellaan jo työelämässä olevia vähän vanhempiakin henkilöitä, Kurvinen toteaa.

Hänen mukaansa ajatuksena on, että voisiko uudesta usean yliopiston yhteistyöhankkeesta kenties löytyä ihmisille uusi elämänura varhaiskasvatuksen parissa.

Kandidaatin tutkinto suoritetetaan pääosin etänä

Työn ohessa suoritettavan koulutuksen koordinoinnista vastaa Oulun yliopisto. Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen mukaan opetusta tulevat antamaan kaikki jo tälläkin hetkellä varhaiskasvatuksen koulutusta tarjoavat yliopistot.

Uudessa usean yliopiston yhteistyöhankeessa ovat mukana Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistot sekä Åbo Akademi.

- Kyseessä on työn ohessa suoritettava, ammatillisissa tehtävissä jo toimiville henkilöille annettava valtakunnallinen monimuotokoulutus, Kurvinen selventää.

Kasvatustieteen kandidaatin tutkintoon tähtäävä koulutus suoritetaan pääosin etänä.

Ammattiliiton puheenjohtaja: Palkkaus ja työolotkin saatava kuntoon

Varhaiskasvatuksen opettajien liiton puheenjohtaja Anitta Pakanen ilahtui kuullessaan uutisen. Hänen mukaansa koulutuspaikkojen lisääminen on iso askel parempaan suuntaan alan työvoimapulan helpottamiseksi.

- Totta kai se on iso helpotus. Varhaiskasvatuksen koulutuspaikkoja tarvitaan lisää ja tämä varmasti nyt ainakin osaltaan auttaa, Pakanen sanoo.

Hänen mukaansa pulaa työvoimasta on koko maassa. Pakanen toteaa, että tilanne uhkaa pahentua tulevina vuosina erityisesti kasvukeskuksissa, joissa lasten määrä kasvaa.

Pakanen sanoo, että alan koulutuksen ongelmat juontavat juurensa vuosikymmenten taakse.

- Tämä juontaa juurensa siitä, että meillä on jo kaksikymmentä vuotta koulutettu alan osaajia liian vähän.

Pakasen mukaan tilannetta kärjistää tällä hetkellä entisestään se, että suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle.

Pakanen korostaa, että koulutuspaikkojen lisääminen ei kuitenkaan yksin riitä alan ahdinkoa korjaamaan.

- Työolot ja palkkaus olisi myös saatava kuntoon, jotta alan vetovoima ja pitovoima voisivat säilyä, Pakanen summaa.

Huolensa varhaiskasvatuksen ongelmista ja tulevaisuudesta esitti parisen kuukautta sitten myös Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestarina syksyllä aloittanut Nasima Razmyar (sd.).

Razmyar kuvaili varhaiskasvatuksen tilannetta Helsingissä korttitaloksi, joka voi jopa romahtaa lähivuosina. Razmyarin mukaan vaarana on, ettei Helsinki kohta selviäisi edes lakisääteisistä tehtävistä varhaiskasvatuksessa.

Varhaiskasvatuslaki edellyttää korkeakoulutetun henkilöstön lisäämistä

Ongelmia voi alalle aiheutua myös siitä, että varhaiskasvatuslaki edellyttää korkeakoulutetun henkilöstön määrän kasvua varhaiskasvatuksessa vuoteen 2030 mennessä.

Varhaiskasvatusyksiköissä työskentelevistä kahdella kolmasosalla pitää olla joko varhaiskasvatuksen opettajan tai -sosionomin koulutus. Suurin osa varhaiskasvatuksen korkeakoulutetuista tulee olemaan varhaiskasvatuksen opettajia ja kolmasosa olisi lastenhoitajia.

Esimerkiksi ankaran henkilöstöpulan kanssa kamppailevassa Helsingissä on nykyisellään töissä noin 2 500 varhaiskasvatuksen opettajaa. Lain edellyttämä määrä vaatisi vuoteen 2030 jopa saman määrän lisää.

Ministeri Kurvisen mukaan uusilla aloituspaikoilla pyritään vastaamaan sekä alaa vaivaavaan työvoimapulaan että lainsäädännön kiristyviin vaatimuksiin.

Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar on vaatinut aloituspaikkamäärän lisäämistä erityisesti Helsingissä, eikä tästä pitäisi hänen mukaansa tehdä aluepoliittista kysymystä, koska Helsingissä lasten määrä kasvaa.

"Voi viedä lapsen päivähoitoon varhaisessa vaiheessa tai saada kotihoidontukea"

Tiede- ja kultuuriministeri Antti Kurvinen puolestaan korostaa, että tarvetta koulutuksen lisäämiselle on koko maassa. Kurvisen mielestä varhaiskasvatusta koetteleva ahdinko on juuri esimerkki siitä, että Suomessa kaivataan alueellisen korkeakoulupolitiikan vahvistamista.

- Osaajista on pula koko maassa, Kurvinen toteaa.

Hän sanoo, että varhaiskasvatus on jokaisen lapsen oikeus ja alan ammattilaisilla pitää olla mahdollisuus tehdä työnsä hyvin eri puolilla Suomea.

- Ammattilaiset ovat vaihtaneet alaa, koska ovat kokeneet työn liian raskaaksi, Kurvinen sanoo.

Kurvinen kuitenkin korostaa, että perheillä tulee olla myös vaihtoehtoja lastenhoidon ja arjen järjestämisessä. Kurvisen mukaan hallituksen tuore perhevapaauudistus antaa näitä mahdollisuuksia.

- Uudistuksessa säilyi valinnanvapaus. Lapsen voi viedä päivähoitoon hyvinkin varhaisessa vaiheessa tai perhe voi myös saada kotihoidontukea, Kurvinen sanoo.

Kurvinen toteaa, että tämä varmasti helpottaa myös päiväkotien ruuhkaa ja työvoimapulaa.

Varhaiskasvatuksen osallistumisaste muihin pohjoismaihin verrattuna alhainen

Hallituksen perhevapaauudistus ei heikentänyt lasten kotihoidontuen tasoa.

Muun muassa oppositiopuolue kokoomus on vaatinut kotihoidontuen karsimista, jotta yhä useammat lapset osallistuisivat varhaiskasvatukseen. Taustalla on muun muassa ajatus maahanmuuttajien sujuvammasta integroitumisesta yhteiskuntaan ja työelämään.

Esimerkiksi Helsingissä varhaiskasvatuksen tilanne on ollut viime aikoina korostetusti tapetilla, koska kaupunki pyrkii strategiansa mukaisesti nostamaan varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrää.

Kehityksen vauhditamiseksi Helsinki päätti poistaa kotihoidontuen Helsinki-lisän maksamisen yli yksivuotiaille viime kesäkuusta alkaen.

Yhdestä kolmeen vuotiaiden osalta varhaiskasvatuksen osallistumisaste on Suomen pääkaupungissa edelleen selvästi muihin pohjoismaihin verrattuna varsin alhainen.

Lue myös:

Päiväkotien henkilöstömitoituksesta ei saa poiketa enää edes sairaustapauksissa - moni kunta on vaikeuksissa, kun sijaisia ei ole