Aatelisperheiden mustia lampaita on kautta aikain passitettu hoitolaitoksiin ja piilotettu muun maailman katseilta. Kuva: Reuters, MVPhotos, Zuma / MVPhotos

Monacon ruhtinatar Charlene lähetettiin hiljattain salaiseen hoitolaitokseen. Charlenen kohtalo ei ole ainoa laatuaan, sillä historiasta löytyy useita hyytäviä tarinoita vapautensa menettäneistä kuninkaallisista.

Marraskuun lopussa kotiinsa Monacoon palannut ruhtinatar Charlene passitettiin pikaisesti salaiseen hoitolaitokseen maan rajojen ulkopuolelle. Lehtiväitteiden mukaan Charlene toipuisi sveitsiläisessä luksushoitolaitoksessa uni- ja kipulääkeriippuvuudesta.

Lue lisää: Ranskalaislehtien hurjat väitteet leviävät: ruhtinatar Charlene on vieroituksessa

Lue lisää: Tällainen on ruhtinatar Charlenen väitetty parantola - 300?000 euron kuukausi­hintaan sisältyvät luksus­sviitti ja limusiini­kuljetus

Monacon hovin virallisen tiedotteen mukaan ruhtinatar on kärsinyt "syvästä yleisestä väsymyksestä", joka ilmenee sekä fyysisenä että psyykkisenä uupumuksena eikä hän kykene miehensä ruhtinas Albertin sanoin "normaaliin elämään". Puolison mukaan Charlene lähetettiin hoitoon perheen tekemän intervention seurauksena.

Monacon ruhtinatar Charlene passitettiin hoitoon hänen palattuaan kotiinsa Etelä-Afrikasta. Kuva: Phill Magakoe / Reuters

Tänä vuonna entisessä kotimaassaan Etelä-Afrikassa vieraillut Charlene on kärsinyt lukuisista terveysongelmista. Kansalaiset ovat olleet hänestä hyvin huolissaan, ja hovin sisäpiirilähteet ovat antaneet ymmärtää sairastelun olevan vain jäävuoren huippu sille, ettei ruhtinatar ole ollut oikeasti onnellinen moniin vuosiin.

Lue lisää: Charlenen salatusta kurjuudesta tihkuu lisää tietoa -?sisäpiirilähde kertoo kaiken itkuisesta lounashetkestä

Charlene ei suinkaan ole ainoa kuninkaallinen, joka on siirretty piiloon julkisuuden katseilta. Historian saatosta löytyy useita traagisia tapauksia, joissa ei-toivotulla tavalla käyttäytyneet siniveriset on pyritty vaientamaan - jopa ikiajoiksi.

Dubain hallitsijan sheikki Muhammad ibn Rashid Al Maktumin tyttäret Latifa, 36, ja Shamsa, 40, ovat kumpainenkin tulleet tunnetuiksi paettuaan kotimaastaan. Heidän elämänsä on ollut hyvin rajoitettua, ja lehtitietojen mukaan he ovat joutuneet toistuvan pahoinpitelyn uhreiksi.

Shamsa karkasi perheeltään heinäkuussa 2000 Britanniassa lomaillessaan ja majaili ystäviensä luona. Noin kuukautta myöhemmin hänet napattiin voimakeinoja käyttäen Cambridgen kaupungin kadulta ja lennätettiin yksityiskoneella takaisin Dubaihin.

Britannian poliisi alkoi tutkia tapausta seuraavan vuoden maaliskuussa, kun Shamsan kanssa keskustellut asianajaja otti heihin yhteyttä. Tutkinnan aikana Shamsan ystävät vahvistivat hänen kertomuksensa pakomatkasta, ja asia otettiin esille myös Britannian parlamentissa.

Prinsessa Shamsaa ei ole nähty julkisuudessa yli 21 vuoteen hänen pakoyrityksensä jälkeen. Kuva: Camerapress / MVPhotos

Poliisitutkinta lakkasi myöhemmin tuloksettomana. Tämän väitettiin johtuneen Dubain viranomaisten vastahankaisuudesta ja sheikki Muhammadin Britannian-kiinteistön henkilökunnan yhteistyöhaluttomuudesta. Britannian ulkoministeriön mukaan sheikki yritti itse puuttua poliisitutkintaan Britannian hallituksen kautta.

Latifa yritti paeta keväällä 2018 Dubaista suomalaisen ystävänsä Tiina Jauhiaisen avustuksella. Pakomatka tyssäsi alukselle Intian rannikon edustalle noin viikkoa myöhemmin, ja Latifa vietiin takaisin Dubaihin. Noin vuosi tämän jälkeen Shamsaa koskeva tutkinta avattiin Britanniassa uudelleen, kun siskosten Britanniassa asuva serkku antoi asiassa todistajanlausunnon.

Joulukuussa 2019 Britannian perhetuomioistuin totesi sheikki Mohammedin muun muassa organisoineen sekä Shamsan että Latifan sieppaukset ja pitävän näitä vangittuna.

Prinsessa Latifan isä vangitsi Latifan kotiinsa sen jälkeen, kun tämä yritti paeta suomalaisen ystävänsä kanssa Dubaista. Kuva: SWNS / MVPhotos

Lue lisää: Dubain hallitsijan synkät salaisuudet paljastuivat oikeudessa - ulkomaille paennut vaimo löysi tyynyltään ladatun pistoolin

Latifan tilanne oli pitkään mysteeri. Alkuvuodesta 2021 BBC julkaisi Latifaa käsittelevän dokumentin, joka nosti asian uudelleen maailmanlaajuiseen julkiseen keskusteluun. YK esimerkiksi vaati Dubain hallinnolta todisteita siitä, että Latifa on elossa. Latifaa on tiettävästi pidetty vangittuna pakoyrityksestään saakka rakennuksessa, jonka ikkunat ja ovet ovat teljettyjä.

Myöhemmin vuonna 2021 Latifasta on julkaistu kuvia, joissa hän viettää aikaa julkisilla paikoilla ystäviensä kanssa Dubaissa ja Euroopassa. Kuvien aitoutta ei ole voitu todistaa, ja niitä on epäilty tavalla tai toisella lavastetuiksi.

- Tässä vaiheessa minulla ei ole henkilökohtaista varmennusta Latifan tilanteesta, mutta hänen serkkunsa mukaan hän on nyt vapaa, ystävä Tiina Jauhiainen kertoi Ilta-Sanomille elokuussa.

Lue lisää: Kuva Dubain prinsessa Latifasta Islannissa serkkunsa kanssa puhuttaa - suomalainen ystävä kertoo, miksi Free Latifa -kampanja lopetettiin

Prinsessa Latifa ei ole suoraan puhunut julkisuudessa, antanut haastatteluja tai julkaissut mitään omilla sosiaalisen median tileillään.

Prinsessa Shamsaa ei ole nähty katoamisensa jälkeen julkisuudessa yli 21 vuoteen.

Prinsessa Louise joutui valitsemaan, palaako yhteen häntä huonosti kohdelleen puolisonsa kanssa vai meneekö mielisairaalaan. Hän valitsi mielisairaalan. Kuva: Wikipedia

Belgian hovi on tullut viime vuosina tunnetuksi skandaaleistaan, mutta eräs vähemmän kerrottu tarina juontaa juurensa 1800- ja 1900-lukujen taitteeseen, Belgian prinsessa Louiseen (1858-1924).

Lue lisää: Belgian salaperäinen hovi on täynnä hyssyttelyä ja skandaaleita - nyt kuningashuonetta uhkaa ennen näkemätön selkkaus

Louise oli kuningas Leopold II:n ja kuningatar Marie Henrietten vanhin tytär. Vain kaksi viikkoa ennen 17-vuotissyntymäpäiväänsä hän meni naimisiin itseään lähes kaksi kertaa vanhemman pikkuserkkunsa prinssi Philippin (1844-1921) kanssa.

Avioliiton synkkä puoli kävi nuorelle Louiselle ilmi jo hääyönä. Varhain seuraavana aamuna vartija löysi hänet itkemästä palatsin pihalta yllään yöpuku ja tohvelit. Louise on muistelmissaan kuvaillut "hääyön ruhjoneen ja turmelleen hänen sielunsa". Kun häntä raahattiin takaisin palatsiin, hän koki olevansa "enemmän kuollut kuin elossa".

Louisen mukaan hänen aviomiehensä Philipp yritti tehdä pelokkaasta teinitytöstä nautintoa rakastavan mässäilijän. Hän tyrkytti vastavihitylle vaimolleen alkoholia ja antoi seksuaalikasvatusta eroottisten kirjojen ja taiteen avulla.

Samaan aikaan prinssi rajoitti tiukasti hänen elämäänsä, eikä esimerkiksi antanut vaimonsa juoda kahvia mustana ja torppasi tämän toiveen päästä syntymäpäivänään ulos kelkkailemaan. Philippin tiukka ote sai Louisen kapinoimaan. Hänestä tuli itsepäinen bilettäjä, wieniläisten seurapiirien puheenaihe.

Louise synnytti Philippille kaksi lasta, joista jälkimmäisen salaa mieheltään, koska ei halunnut tätä paikalle. Synnytys oli niin salainen, ettei kätilökään ehtinyt hänen luokseen ennen kuin lapsi oli jo syntynyt. Parin avioliitto ajautui myrskyyn, joka kesti lopulta vuosikymmeniä.

37-vuotias Louise iski vuonna 1895 silmänsä itseään kymmenen vuotta nuorempaan kroatialaiseen luutnanttiin Geza Mattachichiin, jonka kanssa hän aloitti salasuhteen. Prinssi Philipp kanteli asiasta Itävallan keisarille Franz Josephille, joka karkotti Mattachichin maasta ja eväsi prinsessa Louisen pääsyn hoviin. Rakastavaiset pakenivat tämän jälkeen maasta.

Louise tuhlasi matkallaan rahaa kuin roskaa ja perusteli käytöksensä kostona Philippille. Hän myös odotti isältään Leopold II:lta mittavaa perintöä. Philipp ei kuitenkaan ollut valmis luopumaan appiukkonsa perinnöstä, vaan haastoi Mattachichin kaksintaisteluun, jonka hän kuitenkin hävisi. Rakastavaiset jatkoivat elämäänsä Etelä-Ranskassa.

Philipp ei jäänyt toimettomaksi. Hän syytti Mattachichia velkakirjan väärentämisestä. Mattachich lähetti Louisen tämän äidin luokse turvaan, mutta itävaltalaisvakoojat löysivät heidät molemmat nopeasti. Louiselle tarjottiin mahdollisuus valita: joko hän palaisi Philippin luo tai menisi mielisairaalaan. Prinsessa valitsi jälkimmäisen.

Vastausta odottaessaan Philipp oli lähettänyt matkaan lääkärin, lakimiehen, sairaanhoitajan ja ennalta kirjoitetun hulluus-diagnoosin. Louise otettiin kiinni ja lähetettiin junan kyydissä suljetulle osastolle Doeblingin mielisairaalaan Wienin lähelle.

- Joko olin hullu tai en ollut hullu. Hylkääminen osoitti, että en ollut, Louise on kirjoittanut muistelmissaan.

Perhe hylkäsi häpeissään Louisen ja junaili tämän perinnöttömäksi, mutta Mattachich ei unohtanut rakastaan. Hän etsi ja löysi rakkaansa ja suunnitteli vuosia tämän vapauttamista. Onnistuneen toteutuksen jälkeen he pakoilivat velkojia ja viranomaisia ympäri Keski-Eurooppaa - välillä yksin, välillä yhdessä - kunnes kuolivat. Ensin Mattachich, vuotta myöhemmin Louise. Philipp oli tuolloin jo menehtynyt.

Prinssi Philipin äiti joutui 1930-luvulla pakkohoitoon ja eroon perheestään, kun Philip oli vasta lapsi. 1960-luvulla Philip haki tämän luokseen asumaan Buckinghamin palatsiin. Kuva: Keystone Press Agency / ZUMA / MVPhotos

Kuningatar Elisabetin anoppi, prinssi Philipin äiti, Battenbergin prinsessa Alice syntyi vuonna 1885 Windsorin linnassa isoisoäitinsä kuningatar Viktorian läsnä ollessa. Myös hänet passitettiin aikoinaan vasten tahtoaan mielisairaalaan.

Syntymäkuuro Alice osallistui 17-vuotiaana serkkunsa Edvard VII:n kruunajaisiin ja rakastui päätä pahkaa Kreikan ja Tanskan prinssiin Andreasiin. Naimisiin he menivät jo seuraavana vuonna suurissa häissä.

Kreikkaan asettunut viisilapsiseksi kasvanut perhe joutui lähtemään maanpakoon Ranskaan, kun heidän kuopuksensa prinssi Philip oli vain kaksivuotias. Jonkin ajan kuluttua Alicen ennestään vahva uskonnollisuus alkoi saada outoja sävyjä: hän väitti saavansa taivaallisia viestejä ja kommunikoivansa erinäisten hahmojen kanssa.

Vuonna 1930 hänellä diagnosoitiin paranoidi skitsofrenia. Alice raahattiin vasten tahtoaan saamaan hoitoa Saksaan. Psykiatrit konsultoivat kuuluisan Sigmund Freudin menetelmiä, joiden mukaan Alicen ongelmat johtuivat seksuaalisista turhautumista. Hoidoksi ehdotettiin munasarjojen pommittamista röntgensäteillä libidon nujertamiseksi. Alice yritti paeta useasti.

Hoito huomattiin tehottomaksi, minkä jälkeen prinsessa siirrettiin vasten tahtoaan sveitsiläiseen parantolaan. Siellä hän vietti pakkohoidossa yli kaksi vuotta, ja asia pidettiin visusti salassa.

Tällä välin puoliso Andreas häipyi Rivieralle rakastajattarensa kanssa, Philip lähetettiin asumaan Englantiin ja tyttäret avioituivat saksalaisten aatelismiesten kanssa, joiden läheiset natsiyhteydet paljastuisivat myöhemmin. Alice puolestaan kierteli parantolasta päästyään ympäri Saksaa, kunnes asettui yksin asumaan Kreikkaan.

Hoitoon lähettämisensä jälkeen Alice ei tavannut puolisoaan eikä lapsiaan vuosiin, kunnes perhe kohtasi toisensa lento-onnettomuudessa kuolleen Cecilia-tyttären hautajaisissa vuonna 1937.

Prinsessa Alicen kesäasunto Kreikassa. Kuva: Aristidis Vafeiadakis / Zuma / MVPhotos

Sodan runtelemassa Kreikassa Alice teki hyväntekeväisyystyötä henkensä uhalla ja rakennutti sodan jälkeen Ateenaan orpokodin ja luostarin, jonne vetäytyi viettämään elämäänsä nunnana.

Alice osallistui nunnan asussa kuningatar Elisabetin kruunajaisiin vuonna 1953. Vuonna 1967 Philip toi terveysongelmista kärsineen äitinsä Englantiin, jossa hän vietti viimeiset elinvuotensa Buckinghamin palatsissa asuen. Alice kuoli vuonna 1969 ollessaan 84-vuotias. Hänet on haudattu toiveensa mukaisesti Jerusalemiin.

Lue lisää: Tällainen oli kuningatar Elisabetin anopin elämä - prinsessa Alice kuuli taivaallisia viestejä, huijasi natseja ja hänen libidonsa haluttiin tuhota röntgenillä

Kuningatar Elisabetin kehitysvammaiset serkut teljettiin 1940-luvulla loppuiäkseen Royal Earlswood Institution -mielisairaalaan. Suvun synkkä salaisuus paljastui vasta 1980-luvun loppupuolella. Kuva: Graham Trott / Daily Mail / Shutterstock / All Over Press

Vuonna 2020 hittisarja The Crown nosti parrasvaloihin synkän salaisuuden, josta brittihovi on systemaattisesti vaiennut vuosikaudet. 1980-luvulla brittilehti The Sun aiheutti jättimäisen skandaalin, kun lehti julkaisi laajan selvityksen kuningatar Elisabetin kehitysvammaisista, tuon ajan termein "heikkolahjaisista" serkuista.

Lue lisää: Brittihovissa muhi vuosikausia synkkä salaisuus, josta vaiettiin visusti - kuningatar Elisabetin kuolleiksi väitetyt serkut kokivat karmean kohtalon

Katherine ja Nerissa Bowes-Lyon olivat kuningatar Elisabetin enon John Bowes-Lyonin lapsia. He viettivät lähes koko elämänsä lukkojen takana Royal Earlswood Institution -nimisessä sairaalassa, jota kansankielellä kutsuttiin "vajaamielilaitokseksi".

Katherinen ja Nerissan oma perhe oli ilmoittanut vuonna 1963 heidän olleen kuolleena jo vuosien ajan. Tieto sisarusten menehtymisestä kirjattiin aristokraattiperheistä kirjoja julkaisevan kustantamo Burkes's Peeragen tietoihin.

- Ei ollut syytä epäillä kuninkaallisen perheen jäsenten sanaa, kustantamosta perusteltiin.

Siskosten on kuvailtu jääneen älyllisesti noin 3-vuotiaan lapsen tasolle. Heidän äitinsä, leskeksi jäänyt Fenella, lähetti tyttärensä Surreyssa sijaitsevaan psykiatriseen sairaalaan. Vuosi oli 1941, Katherine oli 15-vuotias ja Nerissa 22-vuotias.

Sairaalan työntekijät ovat vuosia myöhemmin kertoneet, ettei kukaan kuninkaallisen perheen jäsenistä vieraillut sisarusten luona sitten 1960-luvun. Nerissa, 66, kuoli vuonna 1986, vuosi ennen kuin tieto siskosten kohtalosta tuli julkisuuteen. Katherine kuoli vuonna 2014 ollessaan 87-vuotias.

- Hän on vanha ja hauras nainen, joka ei ymmärrä mitä hänen ympärillään tapahtuu. Hän on kuin lapsi, sairaalasta kerrottiin brittilehdille 1980-luvulla.

Se, ymmärsivätkö naiset kuuluvansa kuninkaalliseen perheeseen, on hämärän peitossa, sillä kumpikaan heistä ei pystynyt kommunikoimaan puhumalla. Hoitajien BBC:lle kertoman mukaan he niiasivat, jos kuningataräiti tai kuningatar Elisabet näkyi televisiossa.

- Jos he olisivat saaneet puheterapiaa, he olisivat pystyneet kommunikoimaan paremmin. He ymmärsivät enemmän kuin mitä ajateltiin, hoitaja Onelle Braithwaite kertoi.

Lähteet: IS-arkisto, Guardian, BBC, Medium