Myytävän omakotitalon näytössä kannattaa silmien lisäksi käyttää myös nenäänsä, neuvoo korjausneuvonnan asiantuntija Timo Kujala.

Omakotitalon myyntiesittelyssä kannattaa kiinnittää huomio pieniin merkkeihin, jotka saattavat olla merkkejä pahoista ja hyvin kalliiksi käyvistä ongelmista. Kuva: Aleksi Jalava / IS, Eriika Ahopelto, Janica Brander

- Nykyään nuoret ihmiset hakevat ensimmäiseksi asunnoksi vanhempaa omakotitaloa aikomuksena tehdä pientä pintaremonttia, mutta siitä saattaa tulla tosi kallis työmaa loppuelämäksi, sanoo korjausneuvonnan päällikkö Timo Kujala Hengitysliitosta.

Järjestön ilmaiseen neuvontapuhelimeen tulee vuosittain reilut 3?000 puhelua, joissa kysytään ohjeita rakennusten remonteista ja sisäilmaongelmista.

- Me puhutaan näistä asioista joka päivä jonkun kanssa, Kujala kertoo.

- Meille varmaan yleisin tilanne on, että on muutettu vaurioituneeseen taloon, jossa on sisäilmaongelmia. Usein ihmisillä on ollut se ostokiima, niin he eivät ole huomanneet niitä pieniä vinkkejä.

Kujalan mielestä hyvä sisäilma on kodin tärkein asia.

- Ilman vettä ja ruokaakin pärjää jonkun aikaa, mutta ilman puhdasta sisäilmaa me ei pärjätä kovinkaan kauan.

Yksi näkymätön oire ongelmista saisi Kujalan kääntymään vanhan omakotitalon asuntonäytössä samantien kannoillaan.

- Sisäilman kannalta kun ajattelee, niin tuoksu on tärkeä. Jos siellä haisee mummon mökki, sellainen kiva pehmeä lämmin haju tai maakellari, kissanpissamainen imelä haju, niin kääntyisin ovella pois. En menisi sisälle sinne, varsinkin jos olisin herkästi allergisoituva, hän sanoo.

Kaikki kosteusongelmat alkavat jossain vaiheessa tuoksumaan tai näkymään eri tavoin.

- Mutta silloin ollaan jo aika pahalla tiellä. Silloin tiedetään jo, että kalliiksi tulee.

Näkyviä merkkejä kosteusongelmista ovat esimerkiksi irronneet tapetit ja varsinkin seinien alaosasta lohkeillut maali.

Lohkeileva maali varsinkin seinän alaosassa voi olla merkki rakenteisiin imeytyneestä kosteudesta. Kuva: Aleksi Jalava/IS

- Ja jos siellä on jo mustia pisteitä näkyvissä maalissa, tapetissa tai jalkalistassa, niin kyllä se yleensä aina kertoo, että silloin siellä mikrobit elää ja pahimmillaan saastuttaa sisäilman, Kujala sanoo.

Kujala neuvoo lumettomana aikana kurkistamaan talon ulkopuolella myös salaojakaivoon.

- Jos pohjalla on vähän vettä, niin se kertoo, että salaojakaivot toimivat. On heti suuri riski, jos salaojia ei löydy, hän sanoo.

- Silloin on ryhdyttävä tutkimaan perustusten kuntoa, ja siihen tarvitaan jo ammattilaista, kaivamista ja näytteiden ottoa.

Vanhat vesikalusteet ja lämmityspatterit sekä suoraan betonilaattaan menevät patteriputket ovat myös riskejä ja merkkejä siitä, että remonteista on aikaa tai ne on jätetty tekemättä.

- Mahdollinen vuotoriski on suuri, koska tekninen käyttöikä on jo ohitettu, hän sanoo.

Talon eri rakenteilla on omat tekniset käyttöikänsä, joita voi tutkia esimerkiksi Hengitysliiton Hometalkoot-verkkosivustolta tai kiinteistöhuollon KH-kortistosta.

- Tekninen käyttöikä on arvio siitä, miten kauan jokin rakenne varmasti toimii. Jokin rakenne voi toimia huomattavasti pidempään, mutta jotkut kestävät vähemmän aikaa. Se riippuu paljon työn ja suunnittelun laadusta.

Teknisen käyttöiän ylittyminen ei siis tarkoita, että rakenteeseen tulee vaurio, mutta sen riski kasvaa. Vahingon tapahtuessa käyttöiällä voi olla myös vaikutusta vakuutuskorvauksen suuruuteen.

Vanhat wc-kalusteet eivät välttämättä tarkoita vain kylppärin remonttia, sillä myös talon viemärit ja vesijohdot voivat käyttöikänsä päässä. Kuva: Janica Brander

- Vakuutusyhtiöt ovat kovasti mielissään siitä, jos tekninen käyttöikä on mennyt ohi, sillä silloin vahinkotapauksessa korvaus varmasti pienenee huomattavasti, Kujala sanoo.

Jonkinlaisena nyrkkisääntönä voidaan pitää, että jos talolle ei ole tehty minkäänlaista remonttia 40 vuoteen, edessä on kerralla täydellinen ja hyvin kallis peruskorjaus. Remontteja kannattaisikin tehdä vähitellen, ettei kertahinta nousisi liian kalliiksi.

Kujalan mukaan 30-50-vuotiaiden talojen hankinnassa korostuu ammattimaisen kuntotarkastuksen tärkeys sekä myyjän rehellisyys, sillä talon ostoa harkitsevan on selvitettävä sen korjaushistoria, eli mitä remontteja on tehty ja miten.

- 70- ja 80-luvun taloja on valtavasti korjattu, ja suuri osa väärin, mutta osa myöskin oikein.

Kuntotarkastajan raportissaan ehdottamat lisäselvitykset ovat Kujalan mielestä hintansa arvoisia. Myös remonttien suunnittelussa hän kehottaa kääntymään ammattilaisten puoleen, sillä oikein tehty korjaus säästää loppujen lopuksi rahaa.

Kujala kuitenkin varoittaa varaamaan aikaa, sillä suunnitelman saaminen voi kestää.

- Korjaussuunnittelijoita on vähän niukanlaisesti. Hommansa osaavilla on hirveästi töitä, ja tehtävää riittäisi suuremmallekin määrälle, hän sanoo.

Kujala neuvoo joka tapauksessa omakotitalon ostajaa varaamaan rahaa remonttiin. Vaikka jotain ei heti tarvitsisi uusia, ennemmin tai myöhemmin taloa on syytä kunnostaa.