Suomi elää veitsenterällä. Tätä lausetta on usein käytetty, kun poliitikot ja virkamiehet ovat pyrkineet kuvaamaan maan koronatilannetta.

Sama viesti välittyy sosiaali- ja terveysministeriön strategiapäällikkö Pasi Pohjolan Ylelle antamasta haastattelusta, jossa hän arvioi valtakunnallisen hätäjarrumekanismin käyttöönottoa.

Hätäjarrumekanismilla tarkoitetaan käytännössä entistä tiukempia rajoitustoimia, joilla pyritään saamaan koronatilanne hallintaan.

Hätäjarrumekanismin käyttöönotto edellyttää muun muassa vaikeutunutta tautitilannetta, heikentynyttä rokotevastetta, uuden virusmuunnoksen riskiä ja sairaanhoidon vaikeutunutta tilannetta.

- Kyllähän nämä kriteerit täyttyvät. Sitten tietysti on tämä yksi kriteeri, että alueiden käyttöönottamat toimet eivät ole riittäviä. Ja kun vasta on otettu tiukempia keinoja käyttöön, niin joudutaan odottamaan, purevatko toimet, Pohjola sanoo.

Pohjola viittaa eri aluehallintoviranomaisten päätöksiin, joilla on ennen kaikkea puututtu kokoontumisrajoituksiin. Viranomaisten päätöksiä on voinut kiertää koronapassilla, jonka haltijaa rajoitukset eivät ole koskeneet.

Pohjola arvioi, että rajoitustoimien pitäisi alkaa näkyä ensi viikon loppupuolella tartuntaluvuissa. Mikäli toimet eivät vaikuta tartuntalukuihin ja sairaalahoidon kuormitukseen, hallitus joutunee vetämään hätäjarrusta.

Hätäjarru kiristäisi rajoituksia

Hätäjarrun käyttöönottoa ja keinovalikoimaa pohtii parhaillaan poikkihallinnnollinen virkamiestyöryhmä, jonka tarkoituksena on valmistella parhaat keinot tilanteen hallintaan ottamiseksi. Pohjola osallistuu ryhmän työskentelyyn.

- Hätäjarrun avulla on mahdollisuus kiristää yleisötilaisuuksia ja tilojen käyttöä. Tarvittaessa jopa sulkea tiloja määräajaksi. Ja mikäli se on välttämätöntä, valtakunnallisesti tai alueellisesti voitaisiin estää koronapassin käyttö rajoitusten vaihtoehtoisena toimena, Pohjola sanoo.

Passin käytön rajoittaminen vähentäisi ihmisten kohtaamista, kun myöskään rokotetut eivät tapaisi toisiaan esimerkiksi ravintoloissa.

Hätäjarrua koskevassa muistiossa luetellaan myös muita keinoja. Rajojen terveysturvallisuutta voitaisiin jatkossa kiristää ja opetusta voitaisiin järjestää nykyistä enemmän etänä.

Ylen tietojen mukaan hallituksen sote-ministeriryhmässä on keskusteltu siitä, pitäisikö rajalla luopua koronapassin käytöstä ja siirtyä takaisin matkustajien testaamiseen. Idean tausta-ajatuksena olisi viivyttää omikronmuunnoksen saapumista Suomeen.

Oppilaiden siirtymistä etäopetukseen pidetään puolestaan viimesijaisena keinona.

Mahdollisten lisärajoitusten käyttöönotto edellyttää myös sitä, että ne läpäisevät myös oikeudellisen tarkastelun.

Tehohoidon kapasiteetti riittää vielä

Hätäjarrua valmistelevat virkamiehet seuraavat tällä hetkellä muun muassa sairaalahoidon kuormitusta. Erityisesti viime aikoina on kiinnitetty huomiota tehohoidon riittävyyteen, koska potilasmäärä on tasaisesti kasvanut siellä marraskuusta lähtien.

Kuopion yliopistollinen sairaala koordinoi koronapotilaiden tehohoidon tarvetta. Anestesiologian ja tehohoidon osaamiskeskuksen johtaja Stepani Bendel sanoo, että tehohoidon kapasiteetti riittää tällä hetkellä.

- Uusi piirre on se, että potilasmäärään lisääntyminen on tapahtunut muualla kuin Etelä-Suomessa. Kovin paine on pohjoisessa, Oulussa, mutta kaikki potilaat saavat tarvitsemansa hoidon tällä hetkellä, Bendel sanoo.

Julkisuudessa on esitetty huolta varsinkin siitä, miten ihmiset saavat hoitoa teho-osastoilla joululomakauden aikana.

- Lähtökohta on se, että teho-osastot toimivat jouluna, juhannuksena ja muina juhlapyhinä täysillä. Ero aiempaa on se, että meillä on uusi potilasryhmä, jota meillä ei ollut muutama vuosi sitten. Tällä hetkellä se vastaa 20 prosenttia Suomen tehohoitokapasiteetista.

Bendelin mukaan useat sairaalat ovat tiukentaneet linjaansa siinä, ketkä pääsevät jouluksi lomalle tänä vuonna.

Bendel ja Pohjola eivät osaa tällä hetkellä arvioida, millainen vaikutus omikronmuunnoksella on tartuntalukuihin tai sairaaloiden kuormitukseen jatkossa.

- Omikronin osalta on hirveän vaikeaa sanoa mitään konkreettista. Huoli kohdistuu enemmän siihen, että emme tiedä vielä, kuinka tarttuva se on ja millaisen taudin se aiheuttaa, Pohjola sanoo.

Hallituksen ajatuksena onkin hidastaa omikronin leviämistä, jotta muunnosviruksen vaarallisuudesta saataisiin ensin tarpeeksi tietoa.

Herättikö artikkeli ajatuksia? Voit kommentoida juttua sunnuntaihin 12.12.2021 kello 23 asti.

Lue lisää:

STM: Koronan pikatestit laajemmin käyttöön työpaikoille ja kouluihin, jatkossa myös alle 12-vuotiaat ja rokotetut pitää testata, jos oireita on

Hoitajien "rokotuspakko" saa ristiriitaisen vastaanoton - lista näyttää, missä sote-ammateissa on vähiten rokotettuja

STM esittää "rokotuspakkoa" sote-alan työntekijöille, tulisi voimaan mahdollisimman pian - työnantajalla ei olisi palkanmaksuvelvollisuutta

Hallitus on valmiudessa vetää hätäjarrusta koronatilanteen pahentuessa jo ennen joulua - hätäjarru voisi sulkea kuntosalit, rajoittaa teattereita ja pistää koronapassinkin jäihin