Avomies vaati oikeutta määräämään uskotun miehen, jonka tehtäviin olisi kuulunut koiran tapaamisajoista määrääminen.

Turun Hovioikeus Kuva: Vesa-Matti Väärä

Kiista eronneen avoparin koiran omistuksesta ja sen pysyvästä olinpaikasta työllisti sekä käräjä- että hovioikeutta. Koiran kohtalon ratkaisemiseksi avomies vaati uskotun miehen määräämistä kuten isoissa omistusriidoissa on tapana asiat ratkaista. Uskotun miehen tehtäviin olisi kuulunut koiran tapaamisajoista määrääminen.

Koiran yhteishuoltajuus kävi mahdottomaksi, kun erotilanteessa puolisoiden asuinpaikkojen välimatka kasvoi lähes kahteensataan kilometriin.

Kanta-Hämeen käräjäoikeus ei määrännyt uskottua miestä ja päätti, että koira on entisen avovaimon omaisuutta, vaikka puolisot maksoivatkin hankinnan puoliksi ja kummatkin hoitivat sitä erotilanteessa aluksi vuoroviikoin.

Nainen hankki koirapennun kesällä 2015. Mies ei ollut aluksi uudesta perheenjäsenestä innostunut, mutta kiintyi siihen niin, että maksoi 550 euron ostohinnastakin likimain puolet. Avovaimo koulutti koiran, ja puolisot yhdessä hoivasivat ja kustansivat sen elämisen.

Koiran yhteishuoltajuus hoitui vuoden verran, vaikka avopuolisot olivat jo muuttaneet erilleen, mutta asuivat kuitenkin samalla paikkakunnalla.

Kun avovaimo muutti länsirannikolle, alkoivat ongelmat, jotka veivät koiran kohtalon käräjäsalin ratkaistavaksi. Muutettuaan toiselle paikkakunnalle nainen rekisteröi koiran nimiinsä.

Mies nosti entistä avovaimoaan vastaan kanteen uskotun miehen määräämiseksi omaisuuden hoitamista varten. Hän esitti yhteisomistuksesta annetun lain nojalla koiran myynnin järjestämistä siten, että se toteutettaisiin huutokaupalla entisten avopuolisoiden kesken.

Nainen vastusti kannetta ja perusteli, että koira on hänen lemmikkinsä ja hän oli sen ostanut. Hän vastusti erityisesti sitä, että uskottu mies määräisi koiran luonapitoaikojen päättämisestä.

Kun nainen muutti uudelle asuinpaikkakunnalle, hän kieltäytyi järjestämästä asioita siten, että koira olisi joka toinen viikko miehen luona.

Kanta-Hämeen käräjäoikeus ratkaisi kiistan viime vuoden toukokuussa. Oikeus totesi, että koira on juridisesti irtain esine. Kanteen nostaneen miehen tuli osoittaa, että koira oli yhteisomistuksessa.

Oikeus ei antanut koiran omistamisesta kertovalle rekisterimerkinnälle nimiperiaatteen mukaista painoarvoa, koska se oli tehty neljä vuotta hankinnan jälkeen, vaikkakin tuli johtopäätökseen, jonka mukaan yhteisomistus oli mahdollinen.

Todistajina oikeus kuuli useita osapuolten tuttavia eikä todistajien kertomuksissa ollut ristiriitaa. Oikeuden arvion mukaan päätöksen koiran hankinnasta oli avovaimo tehnyt itsenäisesti ja kaupantekotilanne puhui yhteisomistajuutta vastaan. Oikeus huomautti, että vaikka avomies ei kieltänyt avovaimoa hankkimasta koiraa yhteiseen talouteen, koiran hankinta ei saa oikeudellisesti aikaan yhteisomistusta.

Avoliiton aikana molemmat puolisot osallistuivat koiran ylläpitoon ja koiran käyttötarkoitus esineenä oli ennen kaikkea ilon tuominen ja harrastusten antaminen kummallekin, oikeus totesi.

Kun entinen avovaimo ilmoitti muuttavansa, vaikeutui koiran yhteinen hoito eikä koiraa voitu vuoroviikoin siirrellä paikkakunnalta toiselle.

Vaikka joissain yhteyksissä avovaimo antoi viitteitä koiran yhteishankinnasta, liittyi asioihin oikeuden mukaan paljon tulkinnanvaraisuutta. Oikeuden arvion mukaan yhteisomistuksesta ei ollut näyttöä.

Käräjäoikeus hylkäsi kanteen. Mies vei riidan edelleen Turun hovioikeuteen, joka ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua. Hän vaati edelleen kiistan antamista uskotun miehen ratkaistavaksi ja muistutti, että entinen avovaimo rekisteröi koiran nimiinsä vasta sen jälkeen, kun heidän tiensä olivat eronneet. Hovioikeus ratkaisi asian tällä viikolla.

Vastaaja muistutti, että hän oli koiran ainoa omistaja ja oli heti kaupanteon jälkeen ottanut sille vakuutuksen omiin nimiinsä ja turvasirupalveluunkin koira rekisteröitiin vuosi kaupan jälkeen hänen nimiinsä.

Kiista koiran huoltajuudesta tuli kanteen nostaneelle kalliiksi. Hän joutuu maksamaan omien noin 7?500 euron oikeuskulujen lisäksi myös vastapuolen noin 3?700 euron kulut.

Lopputuloksena vuosien riidasta oli, että koira lähti entisen avovaimon matkaan parin sadan kilometrin päähän ja avomies saa maksettavaksi 11?200 euron oikeudenkäyntikulut.