Britanniaa ja Saksaa uhkaa asiantuntijoiden mukaan diabetespotilaiden "tsunami", mutta tyypin 2 diabeteksen hoitovelkaa on syntynyt myös Suomessa.

Tyypin 2 diabetesta voi ehkäistä tai viivyttää terveillä elintavoilla. Asiantuntijat arvioivat, että jopa 100 000 suomalaista sairastaa tyypin 2 diabetesta tietämättään. Korona-aika on voinut heikentää tilannetta entisestään. Kuva: Colourbox, Zumapress / MVPhotos

Koronapandemian aikana Suomessa on syntynyt kakkostyypin diabeteksen hoitovelkaa, arvioivat asiantuntijat.

- Ihmiset ovat viivyttäneet vastaanotolle menemistä, jos heillä ei ole ollut aivan pää kainalossa. Diabetesta on jäänyt tunnistamatta ja seurantoja on jäänyt tekemättä, sanoo tutkimuspäällikkö Jaana Lindström Terveyden- ja hyvinvoinninlaitokselta.

Vuonna 2020 uusia diabetes­lääke­korvaus­oikeuksia myönnettiin yli 2?000 vähemmän kuin vuonna 2019. Määrästä voi päätellä uusien diagnoosien määrää.

- Vähentymistä ei valitettavasti voi pitää hyvänä asiana, koska ilmeisin syy on diagnoosien viivästyminen. Luvassa on diagnoosiruuhka, kun pandemia väistyy, Lindström sanoo.

Tyypin 2 diabetes on huomattavasti tyypin 1 diabetesta yleisempi. Tyypin 1 diabetes on autoimmuunisairaus. Kakkostyypin diabetesta sen sijaan voi ehkäistä tai sen puhkeamista voi lykätä välttämällä ylipainoa tai laihduttamalla, jos painoa on kertynyt.

- Osa kansalaisista on korona-aikana lihonut, joten on odotettavissa, että sekin saattaa lisätä diagnooseja, Jaana Lindström sanoo.

Huonosti hoidettu tai diagnosoimaton tyypin 2 diabetes voi johtaa vakaviin komplikaatioihin.

- Ne ovat sitten se seuraava pommi.

- Tärkeää olisi, että ihmiset eivät jätä hakeutumatta terveydenhuoltoon koronan pelossa, vaan esimerkiksi diabetesta sairastavien vuositarkastukset hoidetaan, Jaana Lindström sanoo.

Hoitovelka näkynee vastaanotoilla tulevina vuosina, mutta jo nyt diabetesta sairastavat kertovat, että aikoja on vaikea saada.

Asia käy ilmi Diabetesliiton kokoamasta Diabetesbarometrista, johon on vastannut 5?000 diabetesta sairastavaa ja heidän läheistään. Tietoja on kerätty muutenkin epidemian aikana.

- Ruuhkaa on varmasti tiedossa, sanoo kehittämispäällikkö Sari Koski Diabetesliitosta.

Hän itse on varovainen tulkitsemaan laskua uusien diagnoosien määrässä, sillä määrä on ollut muutenkin vähenemään päin. Sen sijaan vahva viesti on tullut siitä, että jo diagnosoitujen diabetesta sairastavien seuranta ei ole toteutunut koronaepidemian aikana kuten ennen.

- Se tekee epävarmaksi, kun ei pääse hoitoon. Verensokeritasot saattavat nousta huomaamatta. Voi tulla hoitoväsymystä, mikä voi vaikeuttaa tilannetta. Diabeetikot ovat myös muita korkeammassa riskissä saada vakava koronatauti, eli tämä on ikävä vyyhti, Koski sanoo.

Tilanne vaihtelee Kosken mukaan alueittain suuresti, mutta yleisesti hän pitää tilannetta huolestuttavana.

- Jos pitkäaikaissairas ei pääse seurantaan, niin onhan se vakavaa. On vaikea uskoa, että diabeetikot olisivat poikkeus, vaan tämä koskee varmasti muitakin.

Diabetologi, Mehiläisen Terveyden edistämisen johtava lääkäri Atte Vadén kertoo, että tilanne näkyy jo vastaanotoilla.

-?Puolentoista viime vuoden aikana ihmiset eivät ole hakeutuneet kovin herkästi lääkäriin. Syksyllä käyntimäärät ovat selvästi nousseet, ja esimerkiksi Mehiläisessä lääkäreiden osalta kysyntä on lisääntynyt ja ollut haasteita saada vastaanotot riittämään.

Vadén arvioi, että diabetesdiagnoosit tulevat jossain määrin lisääntymään, kun ihmisten lääkärikäynnit lisääntyvät.

Arvion mukaan jopa 100?000 suomalaista sairastaa tyypin 2 diabetesta tietämättään. Vadénin mukaan korona-aika on osaltaan heikentänyt tilannetta.

Asiantuntijat ovat arvioineet, että jopa 700?000 suomalaisella on kohonnut riski sairastua 2. tyypin diabeteksen.

-?Sellaisia potilaita, jotka normaaliolosuhteissa olisi diagnosoitu, on koronan vuoksi jäänyt piiloon.

Vadén kertoo, että hänen omakohtainen kokemuksensa potilastyössä on kaksijakoinen. Moni tyypin 2 diabetesta sairastava on onnistunut kääntämään korona-ajan terveyden kannalta positiiviseksi.

Ylipainolla ja tyypin 2 diabeteksella on todettu olevan selvä yhteys. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

-?On ollut vähemmän autossa istumista, kun ei ole tarvinnut kulkea pitkiä työmatkoja. Stressiä on ollut vähemmän, kun on saanut työhönsä itsenäisyyttä, ja myös ruokailutottumukset ovat muuttuneet, kun ei ole tullut ahmittua ravintoloiden buffet-pöydissä.

Toisaalta, osalla korona-aika on näkynyt päinvastaisena kehityksenä. Liikunta on vähentynyt, kiloja on tullut lisää ja samalla ruokailutottumukset ovat huonontuneet.

Tällaisissa tapauksissa myös riski tyypin 2 diabetekseen kasvaa, Vadén huomauttaa.

Suomessa on noin 450?000 diagnosoitua, hoidossa olevaa diabeetikkoa.

Noin 50?000 heistä sairastaa ykköstyypin diabetesta ja noin 400?000 kakkostyypin diabetesta. Lisäksi on olemassa muutamia harvinaisempia diabeteksen muotoja.

Tyypin 2 diabetesdiagnoosien määrä on ollut Suomessa loivassa laskussa viime vuosina.

Taustalla vaikuttaa ennaltaehkäisemisen ja varhaisen toteamisen eteen 2000-luvun alusta alkaen tehty työ, jonka vuoksi tehtiin paljon diagnooseja.

Tautia sairastaa 2,5-kertainen määrä ihmisiä verrattuna vuoteen 2000.

Lähde: Diabetesliitto

Suomen havainnot ovat linjassa maailmanlaajuisen tilanteen kanssa.

Brittiläinen Daily Mail kertoo, että maan johtavat diabetesasiantuntijat varoittavat diabetespotilaiden "tsunamista" koronaviruspandemian suorana seurauksena.

Vuoden 2022 loppuun mennessä brittilääkärit odottavat diagnosoivansa vähintään 200?000 uutta tyypin 2 diabetestapausta. Lehden mukaan määrä on kaksi kertaa enemmän kuin keskimäärin vuodessa.

Jos asiantuntijoiden arviot toteutuvat, diabetespotilaiden aalto voi lehden mukaan johtaa "kriisiin kriisin päälle".

Esimerkiksi Doncasterissa työskentelevä tohtori Dean Eggitt sanoo, että viime vuoden maaliskuusta lähtien uudet diabetesdiagnoosit ovat lisääntyneet hänen alueellaan 56 prosenttia.

Tilanteen kehittyminen listataan kolmeen tuttuun tekijään.

Korona-aikana voimassa olleet rajoitukset ja sulkutilat ovat vähentäneet lääkärikäyntejä ja samaan aikaan monilla briteillä paino on päässyt nousemaan liikkumattomuuden seurauksena.

Korona-aikana monilla paino on päässyt nousemaan liikkumattomuuden ja epäterveellisten ruokailutottumusten seurauksena. Kuva: Teemu Salonen / Lehtikuva

Lehti kertoo lisäksi, että koronavirus itsessään voi laukaista tyypin 2 diabeteksen.

Sama ilmiö on vahvistettu myös Saksassa, kertoo saksalainen Bild-lehti.

-?Saksassa on nähtävissä samanlainen kehitys kuin Britanniassa. Tyypin 2 diabetestapaukset lisääntyivät jo ennen pandemiaa, mutta varsinkin nyt, kertoo professori, Tübingenin yliopistollisen sairaalan diabetologi Baptist Gallwitz.

Gallwitz kuvailee tilannetta "diabetespandemiaksi".

-?Hieman yli kolmannes saksalaisista on lihonut pandemian aikana keskimäärin 5,6 kiloa, diabetologi kertoo.