Viisilapsinen Kuopun perhe päätti keväällä 2015 palata kotiseudulle Pirkanmaalle. Toiveisiin sopiva koti löytyi Kangasalta. 1980-luvulla rakennettu talo oli lähellä kouluja ja palveluita.

Kesä mökkeiltiin Ruovedellä ja koulujen alettua asetuttiin uuteen kotiin. Sen jälkeen alkoivat ongelmat.

- Lapset oireilivat voimakkaasti. Oli poskiontelotulehdusta, korvatulehdusta ja kuumeilua. Itse pääsin suhteellisen helpolla, mutta puoliso sairasteli myös. Se oli jatkuva kierre, joka kesti, perheen isä Ville Kuoppu muistelee.

Alkuun oli mahdotonta edes ajatella, että vika olisi uudessa kodissa. Mutta kun sairaudet seurasivat toisiaan katkeamatta, Kuoppu tilasi homekoirat. Raportti oli pöyristyttävä. Sen jälkeen päätettiin ottaa yhteyttä ammattitaitoiseen kuntotarkastajaan.

Talon rakenteita avattiin ja näytteitä otettiin. Tutkimus paljasti, ettei kotia saada kuntoon pienellä pintaremontilla.

- Se oli aika karua luettavaa. Olimme varautuneet remontoimaan kylpyhuonetta ja vaihtamaan putkia, mutta emme siihen, että pitäisi mennä perustuksiin asti. Puhuttiin yli 100 000 euron remontista.

Kuoppu otti yhteyttä asianajajaan. Alettiin neuvotella kaupan purusta.

Ennakkotutkimukset vähentävät riitoja

Suomessa tehdään vuosittain keskimäärin 15 000 pientalokauppaa, joista noin 1 000 johtaa riitaan ostajan ja myyjän välillä. Tamperelainen asianajaja ja oikeustieteen tohtori Tiina Koskinen-Tammi edustaa työkseen riidan osapuolia - hänen asiakkainaan on sekä myyjiä että ostajia.

- Tyypillisesti riita koskee vanhaa omakotitaloa ja sellaisia salaisia virheitä, joissa ei ole ketään syypäätä. Myyjä ei ole huijannut vaan kaupanteon jälkeen tulee ikävä yllätys vastaan.

Usein ongelmien syynä on jokin rakennusaikana yleisesti käytössä ollut rakennustapa, niin sanottu riskirakenne. Sellaisia löytyy kaikkien aikakausien taloista. Koskinen-Tammi sanoo, ettei ole mikään yllätys, jos riskirakenne todetaan jossain kohtaa käyttöikäänsä vaurioituneeksi.

Kun uudessa kodissa havaitaan vikaa, usein pettyneellä ostajalla on ensimmäisenä mielessä kaupan purku. Koskinen-Tammen mukaan ihmiset eivät aina ymmärrä, että se onnistuu vain, jos talossa on isoja vaurioita.

- Puhutaan harhaanjohtavasti vastuuajasta, kun oikea termi on reklamaatioaika. Ostajalla on viisi vuotta aikaa reklamoida eli ilmoittaa virheistä myyjälle. Myyjällä on vastuunsa, mutta ei se ole mikään absoluuttinen asia.

Korkeimman oikeuden ratkaisut ovat kasvattaneet viime vuosina ostajan ennakkotarkastusvelvollisuutta. Päätösten viesti on, että virheet jäävät ostajan vahingoksi siinä tapauksessa että tarvittavia tutkimuksia ei ole tehty ennen kauppaa.

Koskinen-Tammi pitää linjausta tervetulleena. Hän uskoo, että riidat vähenevät, kun kauppaa harkitaan ja taloa tutkitaan entistä tarkemmin ennen kauppaa.

- Kuntotarkastus on sekä ostajan että myyjän etu. Joskus tarvitaan myös pidemmälle meneviä toimenpiteitä. Tutkimukset kannattaa teettää pätevillä asiantuntijoita eikä millään kummin kaiman kavereilla, joita lähipiiristä löytyy.

Talokaupoilla ei kannata kiirehtiä

Kuopun perheen kodista riideltiin pitkään. Riitaa puitiin ensin käräjäoikeudessa ja jutun hävinnyt myyjä vei sen jälkeen riidan vielä hovioikeuteen.

Kuoput myivät rakkaan mökkinsä Ruovedeltä, että saivat varallisuutta viedä oikeusprosessia läpi. Erilaisia tutkimuksia teetettiin kasapäin. Aikaa kului ja myyjän korvaussumma kasvoi.

- Talon hinta ollaan saatu takaisin. Mutta vieläkin yli 100 000 euroa on saamatta, ja tuskin tullaan ikinä saamaankaan, Ville Kuoppu sanoo.

Paitsi kallis, prosessi oli myös raskas. Se toi haasteensa myös parisuhteeseen ja puolisoiden tiet erkanivat.

- Jälkeenpäin on helppo viisastella, mutta ostohetkellä olisi pitänyt painaa jarrua. Muille haluan sanoa, että älkää pitäkö kiirettä vaikka aikataulupainetta tulee pankilta, välittäjältä, myyjältä ja monesta muusta suunnasta. Jos unelmakohde lähtee alta, niin sitä ei ole tarkoitettu teille.

Sovittelu säästää aikaa ja rahaa

Tiina Koskinen-Tammen mukaan tänä päivänä suurin osa yksityishenkilöiden talokauppariidoista sovitellaan joko oikeuden ulkopuolella tai tuomioistuinsovittelussa. Vain hyvin harva päätyy oikeuteen.

Syynä on oikeudenkäynnin kalleus ja aikaavievyys. Ja kun jutut ovat harvoin pläkkiselviä, oikeuteen lähteminen on kummallekin osapuolelle riski.

Koskinen-Tammen mukaan sovinto on aina kompromissi ja vaatii vastaantuloa. Silti se on yleensä riitelyä parempi vaihtoehto.

- Oikeudessa sovittelevat käräjätuomarit sanovat, että paras sovinto on sellainen, että kumpaakin osapuolta vähän harmittaa. Kun sen kanssa voi edes jollain tavalla elää, pääsee asiasta eroon.

Onko sinulla kokemuksia talokauppariidoista ja sairaista taloista? Voit keskustella aiheesta lauantaihin 11. joulukuuta kello 23:een asti.

Lue myös:

"Itkin, kun homekoirat merkkasivat lähes joka seinustan talostamme", sanoo Anna Penttilä - unelmakoti muuttui 100 000 euron velaksi