Halpalentoyhtiöt ovat tänä vuonna palauttaneet hurjaa vauhtia koronan takia tauolle jääneitä lentoreittejään.

Mutta omikron on pysäyttänyt matkailun nopean elpymisen. Erityisesti Kiina on rajoittanut kansainvälisiä lentoja, ja myös Euroopassa uudet matkustusrajoitukset vähentävät lähikuukausina kysyntää.

Esimerkiksi British Airways peruuttaa lähes 2000 lentoa maaliskuun loppuun asti, koska omikrontartunnat ovat olleet Britanniassa rajussa kasvussa, ja matkojen kysyntä on jäämässä varsinkin tammikuussa tuntuvasti normaalia alhaisemmaksi.

Muutokset jäävät lyhytaikaiseksi, jos omikron lopulta osoittautuu deltaviruksen kaltaiseksi virusmuunnokseksi. Tällä hetkellä lentoyhtiöt odottavat tarkempaa tietoa variantista, ennen kuin ne tekevät suurempia muutoksia kesän lentotarjontaan.

Lentoyhtiöiden suunnitelmat ennakoivat lentoliikenteen elpymistä ensi kesänä ja Euroopan kentät ja ilmatila voivat taas tuttuun tapaan ruuhkautua. Mutta koronapandemian jälkeen moni asia lentomatkustamisessa on toisin. Lue tästä jutusta, mikä muuttuu.

1. Ostajan markkinat - lennot ovat nyt poikkeuksellisen halpoja

Ennen omikronia Euroopan lentoliikenteestä ehti palautua noin 80 prosenttia pandemiaa edeltävistä lennoista. Tuolloin Euroopan ilmatilassa lennettiin päivittäin yli 25 000 lentoa. Matkustusrajoitusten ja lentovarausten peruutusten seurauksena koneita on jäänyt maahan niin, että nyt päivittäisiä operaatioita on noin 18 000.

Suomessa omikronin vaikutukset lentoliikenteeseen ovat jääneet vähäisiksi.

Finnairin mukaan asiakkaat ovat viime päivinä peruneet tai siirtäneet lähiviikkojen matkoja jonkin verran, mutta Suomen lentokentille suuntautuva liikenne on jatkanut elpymistä. Päivittäin kentiltä nousee tai niille laskeutuu noin noin 400 lentoa, mikä on reilut 70 prosenttia vuoden 2019 lentomääristä.

Lentoyhtiöt käynnistävät matkustusta perinteisellä tavalla - halvoilla lentolipuilla.

Eniten uusia reittejä on palauttanut irlantilainen lentoyhtiö Ryanair, joka avaa talvikaudella 250 uutta yhteyttä. Yksi uusista kohteista on Helsinki-Vantaa. Yhtiö arvioi talven hintakampanjoita niin rajuiksi, että se tulee heikentämään yhtiön vuoden 2022 tulosta.

Siksi Ryanair ei poikkeuksellisesti antanut tulosjulkistuksen yhteydessä ohjeistusta ensi vuoden liikevaihdosta.

Pohjoismaiden ja Euroopan liikenteeseen keskittynyt Norwegian onnistui marraskuussa myymään 76 prosenttia tarjolla olevista paikoista. Koneissa matkusti hieman yli miljoona ihmistä.

- Emme ole tyytyväisiä tuottoon, mutta markkina on vasta toipumassa koronasta. Silti ihmiset haluavat matkustaa, ja täyttöasteet ovat olleet korkeita, pohtii Norwegianin toimitusjohtaja Geir Karlsen.

Nettimatkatoimisto Ebookersin keräämien hintatietojen mukaan ulkomaanmatka kannattaa aloittaa maanantaisin. Silloin hinnat ovat edullisimmillaan.

2. Nopeat muutokset mahdollisia reiteissä - lentoyhtiöt analysoivat ennakoivasti kysyntää

Lentoyhtiöt pyrkivät nyt ennakoimaan tarkasti kysynnän muutoksia ja reagoivat nopeasti avaamalla tai sulkemalla reittejä. Pandemian aikana yhtiöt ovat velkaantuneet huomattavasti, ja uudelleen avattavien reittien on oltava kannattavia.

Liikenteen ja kysynnän tarkka analysointi näkyy myös Norwegianin tuloksessa, joka on nopeasti toipumassa yhtiötä keväällä uhanneesta konkurssista.

• Lue lisää: Halpalentoyhtiö Norwegian pelastui konkurssiuhalta - saneerausohjelma hyväksytty

Yhtiö teki kolmannella vuosineljänneksellä 169 miljoonaan Norjan kruunun tuloksen, kun vuotta aiemmin tulos oli 980 miljoonaa kruunua tappiollinen. Yksi syy hyvään tulokseen on se, että rankan saneerausohjelmän läpikäynyt yhtiö on onnistunut alentamaan konekohtaisia lentojen tuotantokustannuksia jopa 40 prosentilla verrattuna vuoteen 2019.

- Olemme neuvotelleet leasingyhtiöiden kanssa sopimuksen, jonka mukaan maksamme koneista vuokraa vain niiltä tunneilta, jolloin lennämme. Sen antaa meille mahdollisuuden joustaa, sanoo Norwegianin toimitusjohtaja Geir Karlsen.

Sopimus on poikkeuksellinen. Norwegian valttina on ollut neuvotteluissa se, että leasingyhtiöillä on käsissään satoja lentokoneita, joille ei juuri nyt ole kysyntää.

3. Osa lennoista korvautuu junilla ja busseilla

Lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on tärkeässä osassa, kun Eurooppa tavoittelee 55 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2030 mennessä.

Euroopan lennonvarmistusjärjestön Eurocontrolin mukaan jopa neljäsosa Euroopan sisäistä lennoista on alle 500 kilometrin pituisia. Lentoliikenteen päästöistä ne muodostavat noin kuusi prosenttia.

Lentoyhtiö Finnair ilmoitti korvaavansa ensi keväänä osan Tampere-Pirkkalasta ja Turusta Helsinki-Vantaalle lennettävistä vuoroista bussikuljetuksilla.

Myös moni Keski-Eurooppaan matkaava huomaa, että lento saattaa jatkua maan pääkentältä määränpäähän junalla tai bussilla.

Esimerkiksi Pariisin Orlyn kentältä ei enää lennetä suoraan Bordeauxiin, Lyoniin ja Nantesiin, koska Ranska on kieltänyt lyhyet kotimaanlennot. Myös Espanja suunnittelee vastaavaa kieltoa.

Saksassa lento- ja junamatkoja on yhdistetty niin, että Frankfurtin lentoasemalta voi matkustaa lentolipulla 19 kaupunkiin junalla.

Itävallassa Austrian Airlines on korvannut Wienin ja Salzburgin väliset lennot niin ikään junilla. Tämä oli yhtenä ehtona sille, että lentoyhtiö sai pandemian aikana valtion tukea.

• Lue lisää: Lentämisen ei tarvitse loppua, jotta sen päästöt saadaan kuriin

4. Halpalentokonsepti yleistyy

Euroopan sisäisessä lentoliikenteessä myös Finnair joutuu kilpailemaan halpalentoyhtiöiden asiakkaista. Asiakkaalle se on tarkoittanut edullisempia lippuja, ja niukempaa palvelutasoa. Halpaan lippuun kuuluu tyypillisesti istuinpaikka koneessa, pieni käsimatkatavara ja lasillinen mustikkamehua. Sen sijaan kahvista joutuu jo maksamaan.

Saksalainen Lufthansa on yksi viimeisistä, joka yritti harata kehitystä vastaan. Toukokuussa sekin siirtyi maksulliseen tarjoiluun turistiluokassa.

Niinpä käytännössä kaikki lentoyhtiöt lentävät nykyisin Helsinki-Vantaalta Euroopan kohteisiin konseptilla, jonka halpalentoyhtiöt toivat markkinoille vuosia sitten. Matkustajan on vaikea erottaa istuuko hän perinteisen lentoyhtiön vai halpalentoyhtiön koneessa.

Kun hintakilpailu laskee lentolippujen hintoja, lentoyhtiöiden myymistä lisäpalveluista on tulossa entistä tärkeämpi tulonlähde.

Esimerkiksi Ryanairilla matkustajat maksavat keskimäärin 22 euroa lisämaksua oman toivomuksen mukaisesta istuinpaikasta, ison matkalaukun kuljettamisesta ruumassa ja nopeammasta koneeseen pääsystä. Se vastaa lyhyillä lennoilla jo lähes peruslipun hintaa.

5. Halpalentoyhtiöt rynnivät Euroopan ja Suomen markkinoille

Halpalentoyhtiöiden markkinaosuus Euroopassa oli vuonna 2020 jo yli 44 prosenttia, ja kasvu todennäköisesti jatkuu.

Suomessa halpalentoyhtiöiden osuus on ollut merkittävästi alhaisempi kuin muualla Euroopassa, mutta sekin tilanne on muuttumassa.

- Euroopassa lentoyhtiöt on investoineet uuteen kalustoon, ja kalustoa on tulossa myös halpalentoyhtiöille. Nyt seuraamme, tulisiko uutta kapasiteettia myös Helsinki-Vantaalle, sanoo Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki.

Finaviassa seurataan tarkkaan esimerkiksi Ryanairin laajentumista Pohjoismaiden kentille. Yhtiö lentää ensi vuoden alkupuolella jo 16:lta kentältä Helsinki-Vantaalle, Lappeenrantaan ja Tampere-Pirkkalaan.

Tukholmassa Ryanair puolestaan avasi tänä vuonna oman tukikohdan, johon se sijoitti neljä konetta ja miehistöä. Samalla se aloitti Ruotsin sisäiset lennot.

Ryanairin uskotaan laajentuvan myös Suomessa, sillä yhtiölle on viiden vuoden kuluessa tulossa 210 uutta konetta nykyisten 450 Boeing 737-800-koneen lisäksi. Samalla vuotuisen matkustajamäärän pitäisi nousta 225 miljoonaan. Se on puolet enemmän kuin nykyisin.

Myös Norwegian laajentaa toimintaansa Suomessa. Yhtiö aloitti kesällä uudelleen lennot Helsinki-Vantaalta kahdella koneella, ensi kesänä koneita ja reittejä on tulossa lisää. Suomalaisen matkustamohenkilökunnan koulutus on parhaillaan käynnissä.

- Meillä aloittavat suomalaiset lentäjät ja matkustamohenkilökunta joulukuussa, sanoo Norwegianin Helsinki-Vantaan miehistötukikohdan päällikkö Ilkka Luode.

Latvialaiselle airBalticille on tulossa ensi vuonna kahdeksan uutta konetta, jolloin sen laivasto kasvaa 40 koneeseen. Yhtiö lentää uusilla Airbus A220-koneilla, joilla operoiminen on edullista. Se mahdollistaa uusien reittien avaamisen myös monien keskisuurten kaupunkien välille, joiden väliset matkustajamäärät eivät ole olleet riittäviä suoriin lentoihin. Yhtiö on kertonut tutkivansa aktiivisesti uusia reittikohteita, eikä Suomi jääne osattomaksi kasvavasta laivastosta.

Berliinin Brandenburgin lentoasemalla on aloitettu elokuussa EasyJetin uuden huoltohallin rakennustyöt. Berliinistä on tullut yhtiön tärkein tukikohta Britannian ulkopuolella, ja EasyJet alkaa kuljettaa keväällä Helsinki-Vantaalta lähteviä matkustajia eri puolille Eurooppaa juuri Berliinin kautta.

Turkuun lentävä Wizz lisää merkittävästi Suomen-lentojen tarjontaa maaliskuun lopulla.

• Lue lisää: Euroopan lentoliikenteessä tapahtui dramaattinen käänne elokuussa - liikenne elpyy odotettua nopeammin, ja voittajia ovat halpalentoyhtiöt

6. Yksilöllinen hinnoittelu

Koronapandemian aikana lentoyhtiöt ovat hioneet uudenlaisia toimintapoja lähestyä asiakkaita.

Finnair aikoo jatkossa myydä enemmän lentoja omien jakelukanavien, kuten verkkokaupan ja mobiiliapplikaation kautta. Yhtiö on ottamassa käyttöön järjestelmän, joka tunnistaa aiempaa paremmin asiakkaan, tietää tämän matkustushistorian ja tarjoaa yksilöllisempiä vaihtoehtoja.

Se tarkoittaa, että lentolipun hinta voi tulevaisuudessa vaihdella myös asiakkaan mukaan.

Myös monet muut lentoyhtiöt, kuten Lufthansa ja British Airways ovat vauhdittaneet myynnin siirtymistä pois perinteisistä varausjärjestelmistä.

7. Lentoliikenteen ruuhkat ja rajoitukset palaavat

Kesällä 2022 Euroopan sisällä lennetään Euroopan lennonvarmistusjärjestön Eurocontrolin arvion mukaan jo lähes yhtä paljon kuin vuonna 2019. Suomessa järjestö arvioi liikenteestä palautuvan noin 80 prosenttia.

- Näyttää siltä, että lentomatkustus tulee palautumaan nopeasti siihen, missä liikenne oli ennen koronapandemiaa. Sillä voi olla vaikutuksia reitteihin ja jopa siihen, mitä kautta Euroopan ja Aasian välillä tullaan matkustamaan, pohtii Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki.

Se voi merkitä Helsinki-Vantaan aseman vahvistumista uudelleen Euroopan ja Aasian kauttakulkuliikenteen vaihtokenttänä.

Keski-Eurooppaan suuntaava lentomatkustaja huomaa ruuhkien palaavan niin lentoasemille kuin ilmatilaan. Monet lennoista tulevat todennäköisesti saapumaan tai lähtemään myöhässä.

- Pahimmat ruuhkat on odotettavissa Saksan ja Ranskan lentoliikenteessä, sanoo lennonvarmistuspalveluita Suomessa tarjoavan Finntraffic Lennonvarmistus oy:n toimitusjohtaja Raine Luojus.

Myös Suomen ilmatilassa lentojen määrän ennakoidaan lisääntyvän loppuvuodesta 2022 nopeasti, kun Suomen kautta lentävien ylilentojen määrä lisääntyy. Eurocontrol arvioi, että vuoden 2022 lopulla Suomen läpi lennetään jo enemmän kuin vuonna 2019.

- Se tarkoittaisi, että Suomen kautta lennetään enemmän suurilla laajarunkokoneilla, pohtii Raine Luojus.

Kyseessä ovat Persianlahden suuret lentoyhtiöt, joiden lennot Pohjois-Amerikkaan kulkevat usein juuri Suomen ilmatilan kautta.

Voit keskustella aiheesta 11.12.2021 klo 23.00 asti.

Lue lisää:

Euroopan maat ottavat kilvan lentoveroja käyttöön, koska EU ei etene asiassa - nyt myös Belgia esittää veroa, Suomi empii vielä