Asiantuntija pitää kaikkein epätodennäköisimpänä vaihtoehtona Putinin perääntymistä.

Venäläisiä joukkoja sateliittikuvassa Yelnyan lähistöllä, lähellä Valko-Venäjän rajaa. Kuva: Maxar Technologies / REUTERS

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ja Venäjän presidentti Vladimir Putin keskustelivat tiistaina virtuaalisesti sotilaallisista jännitteistä Ukrainan rajalla.

Konfliktin kärjistyminen on viime viikkoina näyttänyt yhä todennäköisemmältä, ja rajalle marssitettujen venäläisjoukkojen määrän uskotaan lähentelevän peräti 175?000 sotilasta. Joukot voisivat olla iskuvalmiudessa alkuvuodesta 2022.

Mitä siis seuraavaksi tapahtuu? Kaikki riippunee siitä, miten Putin puntaroi neuvottelupöydässä kuulemaansa. Exeterin yliopiston strategia- ja turvallisuusinstituutin kunniaprofessori Jonathan Marcus arvioi BBC:n verkkosivuilla julkaistussa kirjoituksessaan, että tulevan voi jakaa kolmeen mahdolliseen skenaarioon.

Presidentit keskustelivat Ukrainan tilanteesta tiistaina 7. joulukuuta virtuaalisesti. Kuva: AFP / Lehtikuva

Tätä Marcus pitää vaihtoehdoista kaikkein epätodennäköisimpänä. Satojen tuhansien sotilaiden marssittaminen takaisin ilman näkyvää voittoa olisi Putinille valtava arvovaltatappio, jolla olisi sekä sisä- että ulkopoliittisia seurauksia.

Lisäksi Ukrainan läntiseen integraatioon liittyy Venäjän hallinnon näkökulmasta aitoja huolenaiheita, joiden vuoksi Putinin on vaikea sallia sitä ilman taistelua. Nato-jäsenyyden myötä läntinen sotilasliitto olisi yhä lähempänä, ja lisäksi maan demokratisoituminen voisi lisätä muutospainetta myös Venäjällä.

Lue lisää: Joe Biden varoitti Putinia ennennäkemättömistä pakotteista, jos Venäjä hyökkää Ukrainaan

Presidentti Biden kertoi uhkailleensa Putinia ennennäkemättömillä taloudellisilla pakotteilla, mikäli Venäjä hyökkäisi Ukrainaan. Putinin tulee luonnollisesti ottaa taloudelliset vaikutukset huomioon, mutta Marcus huomauttaa Venäjän selvinneen pakotteista ennenkin.

Joidenkin arvioiden mukaan Venäjällä voi olla jopa 175 000 sotilasta Ukrainan rajan tuntumassa. Satelliittikuvat ovat Yhdysvaltain puolustusministriön välittämiä. Kuva: AFP / Lehtikuva

Marcus huomauttaa, että Venäjä on saavuttanut pienen diplomaattisen voiton jo pelkästään pakottaessaan Yhdysvallat kanssaan neuvottelupöytään. Putin kykeni osoittamaan kansainväliselle yhteisölle, että Venäjä voi yhä halutessaan määritellä Yhdysvaltojen ulkopoliittisia prioriteetteja.

Lue lisää: FT: Biden teki ison myönnytyksen Putinille - Nato-lähde varoittaa vaarallisesta kehityksestä

Pelkkä muodollinen voitto kuitenkaan tuskin riittää Venäjälle, joka on ollut huolissaan erityisesti Ukrainan Nato-pyrkimyksistä. Venäjä on vaatinut Yhdysvalloilta takuita siitä, että Ukrainaa ei kelpuuteta Nato-jäseneksi ja että sotilasliitto lopettaa kokonaan laajenemisensa itään. Luonnollisesti jäsenyyskielto koskisi näin myös Ruotsia ja Suomea.

Biden tuskin on myöntymässä Venäjän pyyntöön. BBC:n jutussa haastateltu Venäjä-asiantuntija Michael Kofman ei myöskään usko diplomaattiseen vaihtoehtoon, jossa Ukraina joutuu tekemään myönnytyksiä Venäjän joukkojen vetäytymistä vastaan.

- Moskova haluaa Yhdysvaltojen sitoutuvan käytännössä Ukrainan neutralisointiin, jolla olisi valtavia seurauksia ei vaan Ukrainalle vaan sille, miten turvallisuutta hallinnoidaan Euroopassa, Kofman sanoo.

Venäläissotilaiden määrä rajalla jo todistaa Kofmanin mukaan siitä, että Putin tähtää konkreettiseen poliittiseen voittoon.

Tuhansien sotilaiden marssittaminen takaisin ilman näkyvää voittoa olisi asiantuntijan mukaan Putinille valtava arvovaltatappio. Kuva: Handout . / Reuters

Venäjä valmistautuu aseelliseen konfliktiin tapahtui se tai ei. Tarkoituksena voi BBC:n mukaan olla lyödä Ukrainan joukot niin perusteellisesti, että Kiova olisi pakotettu harkitsemaan politiikkaansa uudelleen.

Lue lisää: Pääkirjoitus: Putinin Venäjä rämpii todella syvällä epäluulon suolla - Bidenin ja Putinin video­kokouksesta oli liennytys kaukana

Kutsumattomassa tunkeutumisessa vieraalle maaperälle on aina omat riskinsä. Ukrainan joukot ovat kehittyneet huomattavasti vuodesta 2015 saamalla länneltä jonkin verran aseellista tukea ja koulutusta. Toisaalta myös Venäjän sotavoimat ovat viime vuosina kehittyneet. Vaikka Nato on ilmaissut tukensa Ukrainalle, se tuskin lähtisi sotimaan maan puolella Venäjää vastaan. Lisääntyneet asetoimitukset voisivat puolestaan auttaa Venäjää oikeuttamaan sodan.

BBC:n artikkelissa huomautetaan, että esimerkiksi Yhdysvalloista ja Iso-Britanniasta poiketen Venäjän lähihistoria aseellisissa konflikteissa ei sisällä Irakin ja Afganistanin sotien kaltaisia tappioita. Sen sijaan se voi katsoa saavuttaneensa pieniä voittoja Georgiassa vuonna 2008, Krimin miehityksellä 2014 ja osallisuudellaan Syyrian sisällissodassa Bashar al-Assadin liittolaisena. Venäjä ei siis lähtökohtaisesti miellä sotaa taloudelliseksi tappioksi.

Biden kertoi keskiviikkona lehdistölle, että hänellä on myös joitakin hyviä uutisia tiistaisesta videokeskustelustaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa.

-?Hyvät uutiset ovat siinä, että meidän tiimimme ovat olleet jatkuvassa yhteydessä keskenään, Biden sanoi viitaten Venäjän ja Yhdysvaltain edustajiin Valkoisen talon keskustelumuistion mukaan.

Sekä Venäjä että Yhdysvallat ovat antaneet ymmärtää, että Putinin ja Bidenin henkilökohtainen tapaaminen saattaisi olla mahdollista ensi vuoden alussa. Venäjän mediassa on myös jo spekuloitu, voisiko tämän tapaamisen tapahtumapaikka olla Suomi.