Lähi- ja perushoitajaliitto Superin puheenjohtaja Silja Paavola kertoo, että moni liiton jäsen on turhautunut erilaisiin "pakkoihin" ja että aikeet hoitohenkilöstön pakkorokotuksista

Superin Silja Paavola ei halua pakkorokotuksia jäsenille. Kuva: Juhani Niiranen / HS

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola on joutunut nurinkuriseen asemaan hoitajien koronapassia eli pakkorokotuksia koskevassa tilanteessa.

Super vastustaa hallituksen esitystä tartuntatautilain uudesta pykälästä, jonka mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöltä voidaan vaatia koronavirusrokotetta.

Näin siitä huolimatta, että Paavola ja liitto ovat koko pandemian ajan vahvasti suositelleet jäsenilleen rokotuksia.

Viime yönä Paavola sai noin 700 sähköpostia, jotka kaikki koskivat hoitajien rokotuksia. Hallituksen esityksestä ja Superin ja Tehyn lausunnoista uutisoitiin laajasti keskiviikkona.

Lue lisää: Rokottamattomat hoitajat pois potilaiden läheltä - Superin Paavola: "Tällä mennään nyt..."

-?Päätösvalta on eduskunnalla, mutta jäsenemme ottavat paljon yhteyttä ja kyselevät, miksei liitto tee mitään. Heidän mielestään heidän perusoikeuksiaan on loukattu, Paavola sanoo.

-?Kaikkein eniten tulee viestejä siitä, että miksi he ovat ainoita, jotka tautia vievät eteenpäin.

Paavolan mukaan viesteissä tulee voimakkaasti esille lähihoitajien turhautuminen erilaisiin "pakkoihin". Moni viestitti, että tässä on viimeinen niitti.

-?Periaatteellinen vastustus on haaste, eikä siihen voi sanoa, että olet tyhmä, vaan pitäisi löytää jokin keino, jolla ihmisen mielen saa muuttumaan. Tunteisiin vaikuttaminen on välillä vaikeaa.

Paavolaan on ottanut yhteyttä myös omaisia, jotka ovat menettäneet läheisensä koronalle ja vaativat pakkorokotusta potilas- tai asiakastyötä tekeville.

Ammattiliitto Tehyn mukaan rokotuspakko on tarpeellinen, eikä se ole ongelma sen jäsenille. Tehyn jäseniä toimii paljon sairaaloiden kriittisissä pisteissä, jotka ovat äärirajoilla koronakuormituksen takia.

Lähi- ja perushoitajina työskentelee myös paljon vieraskielisiä ihmisiä. Paavola ei osaa sanoa, miten suuri heidän osuutensa on.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan vieraskielisten joukossa ylipäätään täyden rokotussuojan oli marraskuun lopulla saanut 52 prosenttia 12 vuotta täyttäneistä. Osuus on selvästi alle suomen-, saamen- ja ruotsinkielisten, joilla osuus oli yli 80 prosenttia.

Super teki keväällä erityisesti vieraskielisille suunnattua valistustyötä.

Hän ei silti halua puhua vieraskielisistä erityisenä ongelmaryhmänä alalla. Paavola huomauttaa, että rokottamattomia on myös kantasuomalaisissa.

Paavolan mukaan viestien perusteella vieraskielisten keskuudessa ei näyttäisi olevan enemmän vastustusta, mutta kun on, se voi olla syvempää, kulttuuriin sidottua. Tietoa hoitajien taustoista ja rokoteasenteista ei ole.

Maahanmuuttajataustaisten luottamus viranomaisiin voi olla huonommalla tasolla kuin suomalaisilla, ja rokottamattomuuden taustalla on monia muitakin syitä.

-?Sanoisin, että pääsääntöisesti superilaisetkin ovat ottaneet rokotteen. Nythän me sitten näemme, mikä on tilanne.

Paavolan mukaan Super pyrkii jakamaan tietoa siitä, mikä on rokotteen vakavien sivuoireiden osuus ja miten vaikeasta taudista pitkässä koronassa on kyse. Paavola on painottanut jäsenille, että jokainen tapaus, jossa hoitaja tartuttaa esimerkiksi hoitokodin asukkaan, lisää painetta rokotteen pakotettavuuteen.