Komissio teki direktiiviehdotuksen alustatyön työolojen parantamiseksi. Jos viidestä kriteeristä kaksikin täyttyy, alusta on työnantaja ja työn suorittaja työntekijä eikä ammatinharjoittaja.

Esimerkiksi ruokalähettien asema on herättänyt keskustelua monissa maissa. Kuvassa Woltin lähetti Bruno Kibet ja Foodoran lähetti Betty Kiptoo Tampereella. Kuva: Ossi Ahola/Aamulehti

Euroopan unionin (EU) komissio on laatinut direktiiviehdotuksen alustatyön työolojen parantamiseksi.

Osana direktiiviehdotusta on kriteeristö, jolla voidaan määritellä, toimiiko alustatyön tekijä työntekijänä vai ammatinharjoittajana, komissio kertoo tiedotteessaan. Jos kriteeristön ehdoista edes kaksi täyttyy, alusta on oikeudellisesta näkökulmasta työnantaja.

Alustatyön työolojen parantamista koskevalla direktiiviehdotuksella komissio haluaa varmistaa, että työtä välittävien digitaalisten alustojen kautta työskentelevien oikeudellinen ammattiasema vastaa sitä, miten heidän työnsä on tosiasiassa järjestetty.

Kriteereitä on viisi:

1. Määritteleekö alusta työstä saatavan palkkion?

2. Edellyttääkö alusta työn tekijää noudattamaan tiettyä ulkoasua ja esiintymistä koskevia määräyksiä?

3. Valvooko alusta työsuoritusta tai sen laatua esimerkiksi sähköisin sovelluksin?

4. Rajoittaako alusta esimerkiksi rangaistuksin työntekijän vapautta järjestää työnsä erityisesti työaikojen ja poissaolojen suhteen tai valita työtehtävänsä tai käyttää alihankkijoita tai sijaisia?

5. Rajoittaako alusta työntekijän mahdollisuutta luoda omaa asiakaskuntaa tai tehdä työtä kolmansille osapuolille?

Eli jos yllä luetelluista ehdoista kaksikin täyttyy, alusta on työnantaja ja työn suorittaja työntekijä. Alustan kautta työskentelevien henkilöiden on tällöin päästävä osalliseksi työntekijälle kuuluvista työntekijän oikeuksista ja sosiaalisista oikeuksista.

-?Työntekijöiksi luokitelluille henkilöille tämä tarkoittaa oikeutta vähimmäispalkkaan (jos sellainen on käytössä), työehtosopimusneuvotteluihin, asiallisiin työaikoihin, palkalliseen lomaan, parempaan suojeluun työtapaturmilta, työttömyys- ja sairausetuuksiin sekä vanhuuseläkkeen kerryttämiseen, komissio kertoo tiedotteessaan.

Suomessa ei ole käytössä vähimmäispalkkaa, vaan työehdot ja palkat määritellään kunkin alan työehtosopimuksissa.

Todistustaakka on direktiiviehdotuksen mukaan alustoilla. Toisin sanoen alustoilla on oikeus kiistää tai riitauttaa työnantaja-asemansa, mutta silloin niiden on todistettava, ettei työsuhdetta ole.