Ikääntyvien pientalojen ongelmat liittyvät useimmiten tuuletuksen ja kosteuden kanssa kamppailuun.

Kuva: Eerika Ahopelto, IS

Tämä juttu on julkaistu Taloussanomissa ensimmäisen kerran 10.12.2020.

Rakennustekniset ratkaisut muuttuvat ajan saatossa, kun löydetään parempia tapoja rakentaa. Kehityksen kehittymisestä jäävät kuitenkin jälkeen eri aikakausien talot rakennusratkaisuineen, joiden kanssa ostaja saa olla tarkkana.

Suomen talokatsastus Oy:n kuntotarkastaja Pekka Vaittinen kertoo, että ikääntyvien pientalojen yleisimmät ongelmat liittyvät pitkälti tuuletuksen ja kosteuden kanssa kamppailuun. Vaittisella on yli 20 vuoden kokemus alalta, ja hän on tehnyt arviolta lähes 5?000 pientalon kuntotarkastusta uransa aikana.

Lue lisää: Rakennusmestari varoittaa 70-luvun omakotitaloista: "Jo syntyessään tuhoon tuomittu"

Vaittinen pitää 50-luvun talojen yleisimpänä ongelmana kellareita, jotka eivät välttämättä ole enää alkuperäisessä käytössä, vaan niitä on myöhemmin muutettu enemmän asuinkäyttöön sopiviksi.

- Siinä ei olla otettu huomioon, että sieltä sokkelin tai lattian läpi tulee kosteutta, ja on tehty vähän vääräntyyppisiä rakennusratkaisuja niiden osalta.

- Jos on puurossipohja tai tuulettuva alapohja, tuuletukset ei sitten toimi niissä. Nämä samat pätevät kyllä 70- ja 80-lukujen ja vielä jopa 90-luvunkin taloihin.

Aikoinaan järkevänä rakennusratkaisuna pidetty valesokkeli on myös osoittautunut ikääntyvien talojen ongelmakohdaksi.

- Valesokkelista voin sanoa, että joka toisessa tapauksessa on ongelma siinä rakenteessa, kun sitä lähdetään tarkemmin tutkimaan.

- Myös maanvastaiset seinät sieltä sisäpuolelta, jotka on eristetty ja levytetty ja sitä kautta on päässyt rakenneosiin muodostumaan ongelmia.

- 50-luvun taloissa jos julkisivun puuverhous ei tuuletu laisinkaan, se tuo omat haasteensa rakenteen sisälle. Niitähän kuntotarkastuksessa toki pyritään tänä päivänä tutkimaan niin kattavasti kuin pystytään.

Vanhemmissa rakennuksissa yläpohjan huono tuulettuvuus voi synnyttää kattorakenteisiin lahovaurioita tai homeongelmia. Myös niin kutsuttu käänteinen lattiarakenne voi aiheuttaa ongelmia.

- Betonilaatan päällä puukoolaus ja lämpöeriste, joka voi olla mineraalivillaa tai sahanpurua. Niissä on vähän sama juttu kuin valesokkelirakenteessa, eli niiden kuntoa ei voi arvioida muuten kuin rakenneavauksien kautta.

Ostajat keskittyvät kuntotarkastuksissa usein muutamaan asiaan, jotka herättävät pelkoa. Vaittiselta kysytään jatkuvasti esimerkiksi siitä, onko talossa hometta.

- Jos on 50-luvun talo kyseessä, niin sanon, että varmasti on hometta. Mitä vanhempaa rakennuskantaa, sitä enemmän tulee homekyselyitä.

Salaojituksesta kysellään jatkuvasti, vaikka niiden merkitys riippuu pitkälti rakennuspaikasta.

- Jos maasto-olosuhteet ovat erittäin märät, sillä salaojalla on paljon suurempi merkitys kuin Lohjalla jossain harjualueella, jossa on 60-70 metriä hiekkamaata, josta vesi lurahtaa läpi, ja jossa rakennus pysyy kuivana pahimpien sateidenkin jälkeen.

Kuntotarkastuksia tehdessä tulee väistämättä eteen myös tilanteita, jotka vaikuttavat kauppojen syntymiseen. Vaittisen mukaan riskirakennehavainnot ylipäänsä nostattavat epäilyksiä talon kunnosta.

- Kyllä melkein järjestään seinä nousee vastaan ellei olla pystytty toteamaan sen riskirakenteen kuntoa.

Asia, jonka kanssa ostajan tulee olla tarkkana on Vaittisen mukaan oikeasta homeongelmasta viestivä "mummonmökin haju".

- Riskihavaintona kannattaa aina mainita se, jos talossa haisee poikkeuksellisesti joku ummehtunut maakellarimainen haju, silloin siellä on yleensä joku rakenneosa, joka vaatii korjaustoimia. Se on sellainen hyvä indikaattori, jos haju tulee ulko-ovelta tai tietyssä tilassa vastaan. Hajut eivät itsestään synny, ja niiden syy on aina hyvä selvittää.