Kestävän rahoituksen ilmastokriteerejä vastusti 13 jäsenmaata. Asetuksen kaatuminen olisi kuitenkin vaatinut määräenemmistön eli 20 jäsenmaata. S" /> Kestävän rahoituksen ilmastokriteerejä vastusti 13 jäsenmaata. Asetuksen kaatuminen olisi kuitenkin vaatinut määräenemmistön eli 20 jäsenmaata. S" />

YLE


EU:n kestävän rahoituksen ilmastokriteerit tulevat voimaan. Suomi ja Ruotsi vastustivat esitystä, mutta ne eivät saaneet rinnalleen tarpeeksi muita jäsenmaita torppaamaan uudistusta määräaikaan mennessä.

Ilmastokriteerien kaatuminen olisi vaatinut määräenemmistön eli 20 jäsenmaata. Nyt vastustajia oli 13.

Suomen mielestä EU:n sääntely menee metsäasioissa liian pitkälle. Suomi ja Ruotsi vastustivat metsienhoidon kriteereitä, mutta muissa maissa kritiikki suuntautui toisiin asioihin. Jotkut olisivat halunneet kaasun ja ydinvoiman jo nyt mukaan luokitteluun. Osa maista ei pidä asetusta tarpeeksi kunnianhimoisena.

Vielä joulun alla on luvassa päätös ydinvoiman ja maakaasun luokittelusta, johon poliittisten paineiden takia otettiin aikalisä. Esimerkiksi Ranska haluaa ydinvoiman kestävien energiamuotojen joukkoon, Saksa puolestaa haluaa maakaasun mukaan.

Kestävän rahoituksen kriteerien eli taksonomian avulla halutaan ohjata sijoituksia kestäviin kohteisiin. Kriteerejä on useita kymmeniä. Tarkoituksena on luoda selkeät yhtenäiset kriteerit sille, mitä voi kutsua vihreäksi investoinniksi.

Suomen hallitus päätti vastustaa asetusta, vaikka jakautuikin kysymyksessä kahtia. Vihreät ja Vasemmistoliitto olivat ilmastokriteerien kannalla. Keskusta ajoi asetuksen kaatamista ja sai tuekseen SDP:n ja RKP:n.

Ilmastokriteerit ovat paketin ensimmäinen osa. Luonnon monimuotoisuutta koskevat kestävän rahoituksen kriteerit ovat tekeillä ja komission esitystä odotetaan ensi kesäksi.

Luokittelusta halutaan ekomerkin tapainen kannustin

Alussa uudistus koskee varsinkin yli 500 henkilöä työllistäviä pörssiyhtiöitä, joiden pitää raportoida kestävän luokittelun mukaisesta toiminnasta. Raportointivaatimuksen odotetaan jatkossa laajenevan pienempiinkin yrityksiin.

Kestävän rahoituksen kriteerejä voi ajatella ekomerkkinä. Esimerkiksi metsäteollisuusyritys raportoi kuinka suuri osuus raaka-aineesta on peräisin ekomerkin kriteerien mukaisesti hoidetuista metsistä. Kuluu tosin jonkin aikaa ennen kuin luokittelun mukaista puutavaraa on saatavilla.

Yksittäinen metsänomistaja voi kiinnostua ekomerkistä, jos hän haluaa esimerkiksi ostaa metsää ja pankki asettaa lainansaannin ehdoksi ekomerkin mukaisen metsien hoidon.

Rahoituslaitokset haluavat yleisesti viherryttää lainakantaansa ja raportoida, kuinka suuri osuus esimerkiksi lainakannasta on kestävää vuonna 2030. Tätä tukee ekomerkin eli taksonomian mukaisen toiminnan vaatiminen lainansaajilta.

Myöhemmin ilmastokriteerit voivat heijastua laajemmin liiketoimintaan. Rahoittaja voisi suosia ekomerkin saaneita kohteita, niin että ne saavat rahaa edullisemmin. Metsäteollisuusyritys voi alkaa maksaa enemmän ilmastokriteerien mukaisesti tuotetusta puusta. Myös lopputuote voisi tällöin olla kalliimpi.

Metsää aurinkoisessa talvisäässä.
Ympäristöjärjestö Greenpeace arvioi, että ilmastokriteerit eivät kannusta tarpeeksi kestävämpään metsänhoitoon.Antti Karhunen / Yle

Metsäteollisuus: hallinnollinen taakka kasvaa ilman hyötyjä

Suomessa Metsäteollisuus on pelännyt EU:n puuttuvan liikaa metsänhoitoon.

Metsäteollisuudessa ollaan tiedotteen mukaan pettyneitä päätökseen. Metsäteollisuus moittii raportoinnin taakkaa.

"Suomalaisille yrityksille ja metsäomistajille taksonomia tarkoittaa lisääntyvää hallinnollista taakkaa ilman perusteltavissa olevia hyötyjä ilmastolle. Valmistelujen jatkuessa on Suomen vaikutettava aktiivisesti niin, ettei edelleen heikennetä suomalaisen metsäteollisuuden ja -talouden toimintaedellytyksiä", tiedotteessa todetaan.

Järjestö antaa hallitukselle pisteet komission esityksen vastustamisesta, mutta moittii hitaudesta.

- Valitettavasti Suomen kannanmuodostus asiassa kesti luvattoman pitkään eikä maallemme jäänyt aikaa tehdä aktiivista EU-vaikuttamista ja kerätä näkemyksen taakse riittävää määrää muita jäsenmaita, Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen toteaa tiedotteessa.

Metsäteollisuuden mielestä komission esityksessä ei huomioida nykyisen kestävän ja aktiivisen metsätalouden ilmastohyötyjä. Sen sijaan uhkana on metsänomistajien passivoiminen.

Ympäristöjärjestön mielestä kriteerit vesittyivät

Ympäristöjärjestö Greenpeacessa metsäteollisuuden pelkoa ei ymmärretä. Järjestön mukaan kriteerit metsätaloustoiminnalle vesittyivät niin heikoiksi, että ne eivät enää kannusta kestävämpään metsätalouteen.

- Metsäpuolen kriteerit on pitkälti muutettu sellaisiksi, että melkeinpä kaikki metsätalous Suomessa ja Euroopassa kelpaisi vihreänä toimintana. Kun samaan aikaan tiedetään mikä metsäluonnon tila on, niin tuntuu käsittämättömältä, että kaikki vaan kelpaisi vihreään toimintaan, Greenpeace EU:n metsäasiantuntija Sini Eräjää toteaa puhelimitse Brysselistä.

Hän paheksuu erityisesti maakaasun ja ydinvoiman mahdollista ottamista kestävän rahoituksen piiriin, mistä päätös tulee myöhemin.

Ilmastokriteerien vesittymistä kuvaa Eräjään mukaan esimerkisi se, ettei lannoitteiden tai torjunta-aineiden käytön kieltäminen metsätaloudessa mennyt läpi eikä hakkuutavoille tullut tiukempia kriteerejä.

Hänen mielestään kestävän kehityksen luokittelulla on peloteltu liikaa. Rahoitusta voi edelleen saada myös ilman vihreää leimaa eli kriteerien täyttämistä.

Tarkoituksena on ohjata sijoituksia kestäviin kohteisiin.

- Ajatus oli nimenomaan luoda kannustimia, saada lisää rahoitusta entistä ympäristöystävällisempään toimintaan. Jos jatketaan sen rahoittamista mitä nyt tehdään, ei edistetä tavoitetta.

Eräjää toteaa, että Suomi on yleensä avarakatseinen ja yhteistyökykyinen maa Euroopan ympyröissä ja haluaa ymmärtää muidenkin maiden näkökulmia, mutta metsäasioissa ollaan kyllä harvinaisen itsetyytyväisiä.

- Brysselissä kuulee jatkuvasti suomalaisten poliitikoiden suusta sellaista että ettehän te muut edes tiedä näistä asioista yhtään mitään. Sellaista näkökulmaa on vaikea ymmärtää koska Euroopassa on muitakin maita, joilla on isoja metsäalueita, enemmän puukuutioita kuin Suomessa. Välillä voisivat suomalaisetkin katsoa, että onko muiden maiden metsätaloudessa sellaista mitä meillä ei vielä ole.

Voit keskustella aiheesta 10.12. klo 23 asti.

Lue lisää:

Vihreät kipuilee hallituksen metsälinjan kanssa - kansanedustaja Satu Hassi: Ilmastoasioita ei edistetä johdonmukaisesti

Suomi päätti äänestää metsiin ja ilmastoon liittyvää asetusta vastaan EU:ssa, ja hallitus riitautui - pääministeri Marin taipui keskustan kannalle

Ydinvoima ja kaasu putosivat EU:n vihreiden sijoitusten listalta - Komissio esitteli maailman ensimmäisen pääomakohteiden ekoluokittelun

jeudi 9 décembre 2021 15:13:45 Categories: YLE metsäteollisuus

ShareButton
ShareButton
ShareButton
  • RSS

Suomi sisu kantaa

TetraSys Oy.

TetraSys Oy.