Yhdysvaltain presidentti Joe Biden isännöi tänään alkavaa Valkoisen talon Demokratia-huippukokousta.

Kokoukseen osallistuu edustajia noin 110 maasta. Osallistujien joukossa etäyhteydellä ovat muun muassa Euroopan neuvoston puheenjohtaja Ursula von der Leyen, YK:n pääsihteeri Antonio Guterres, Uuden-Seelannin pääministeri Jacinda Ardern, Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Bidenin odotetaan toteavan, että demokratia on maailmalla taantumassa ja kehottavan osallistujia kääntämään sen kurssin.

Tästä kokouksessa on kyse.

Mitä kokouksessa käsitellään?

Valkoisen talon mukaan kaksipäiväinen virtuaalikokous tarjoaa foorumin valtioille ja kansalaisjärjestöille hankkiutua yhteistyöhön muun muassa autoritarismin nousun vastustamisessa, korruption kitkemisessä ja ihmisoikeuksien puolustamisessa.

Miksi juuri nyt?

Bidenin hallinto kuvailee, että perustavanlaatuisesta vapauksien kaventamisesta on tullut trendi ympäri maailman. Tämän aaltoliikkeen kääntäminen toiseen suuntaan on juuri tämän hetken haaste.

Mitä demokratiataantuma lähtee?

Kokouksen lähtökohta on, että demokratiihin kohdistuu painetta eri puolilla maailmaa niin sisältä kuin ulkoakin päin.

Kansalaisten epäluottamus vallanpitäjiä kohtaan sekä vallanpitäjien kyvyttömyys luoda ja ylläpitää niin taloudellista kuin poliittista edistystäkin jättävät tilaa poliittiselle ääriajattelulle.

Tämä on vankistanut sellaisia poliittisia voimia, jotka kyseenalaistavat demokraattisia toimintapoja ja rakenteita.

Miten sitten demokratiataantuma näkyy?

Epädemokraattisesti hallitut valtiot - kuten Kiina ja Venäjä - nitistävät sisältään kansalaisyhteiskunnan toiminnan, uhkaavat naapureitaan ja luovat alueellista epävakautta.

Euroopassa esimerkkinä demokraattisten rakenteiden ja perinteiden haastamisesta käyvät Puola ja Unkari, joissa vallanpitäjät esimerkiksi kyseenalaistavat median ja tuomioistuinten riippumattomuuden.

Yhdysvalloissa puolestaan esimerkiksi hankkeet äänioikeuden kaventamiseksi ovat Bidenin mukaan esimerkki demokratian taantumisesta

Miksi kokousta arvostellaan?

Valkoista taloa on kritisoitu etenkin siitä, keitä kokoukseen on jätetty kutsumatta. Siihen eivät osallistu esimerkiksi Kiinan, Venäjän ja Unkarin hallintojen edustajat.

Kiinan ja Venäjän Washingtonin suurlähettiläät kirjoittivat yhteisen artikkelin National Interest -julkaisuun. Siinä he syyttivät Bidenin hallintoa kylmän sodan ajan tapaisesta ajattelusta, joka lietsoo ideologista vastakkainajattelua ja luo jakolinjoja maailmaan.

Kiinaa ärsyttää myös Taiwanin mukanaolo kokouksessa.

Vastaavasti Bidenin hallintoa on kritisoitu Puolan, Brasilian ja Filippiinien kaltaisten maiden mukaan ottamisesta. Niissä nykyiset vallanpitäjät ovat arvostelijoiden mielestä syyllistyneet demokratian murentamiseen.

Mitä kokouksen jälkeen?

Valkoinen talo toivoo, että kaksipäiväinen kokous ei ole vain puhemylly. Sen pitäisi tuottaa ideoita, sitoumuksia ja toimintatapoja sen osoittamiseksi, että puutteistaan huolimatta demokratia tuottaa kansalaisille hyvää.

Kokouksen pohjamateriaalin mukaan avoimet, oikeuksia kunnioittavat yhteiskunnat pystyvät myös yhdessä käsittelemään maailmanlaajuisia haasteita kuten koronapandemiaa, ilmastokriisiä ja epätasa-arvoistumista.

Yhdysvallat itse aikoo kokouksessa sitoutua tukemaan riippumatonta lehdistöä, vastustamaan korruptiota, puolustamaan vapaita vaaleja, vahvistamaan kansalaisyhteiskuntaa, edistämään naisten, tyttöjen ja vähemmistöjen asemaa.

Seuraava kokous on määrä järjestää Valkoisen talon mukaan ensi vuonna.

Uutistoimistojen lisäksi lähteinä: The Carnegie ja The Brookings -tutkimuslaitokset.

Voit keskustella aiheesta 10.12. kello 23:een saakka.