Angela Merkelin 16 vuoteen vallassa mahtuvat kaikki tämän vuosisadan alun merkittävimmät kriisit. Hän on luonut Eurooppaan, jopa koko maailmaan, vakautta.

Angela Merkel poistui parlamenttitalosta Berliinissä keskiviikkona.16 vuotta liittokanslerina ovat ohi ja hän suuntaa kohti eläkepäiviä. Kuva: Lehtikuva/AFP

Saksan liittokansleri Angela Merkelin 16 vuotta kestänyt valtakausi päättyi keskiviikkona, ja uudeksi liittokansleriksi valittiin Olaf Scholz. Samalla päättyi 2000-luvun alun merkittävimmän eurooppalaisen poliitikon ura, sillä Merkel on vakuuttanut, että hän ei jatka politiikassa.

Lue myös: Mitä Angela Merkel aikoo tehdä eläkkeellä? Tyrmäsi sitkeästi liikkuneet huhut

Lue myös: Olaf Scholz valittiin virallisesti Saksan liittokansleriksi

Merkel jättää täytettäväksi suuret saappaat. Hän nousi virkaansa marraskuussa 2005, joten hän on ollut ratkomassa kaikkia merkittäviä vuosisadan alun kriisejä: finanssikriisi, eurokriisi, Itä-Ukrainan sota, pakolaiskriisi, ilmastokriisi ja lopulta koronakriisi. Näiden lisäksi Merkel on saanut taiteilla brexitin kanssa.

Kun lukee Merkelin urasta kirjoitettuja arvioita onnistumisista ja epäonnistumisista, vastaan tulee usein yksi sana: vakaus. Erilaisten kriisien keskellä Merkel pystyi tarjoamaan vakautta ja tietynlaista jatkuvuutta. Kun Donald Trump nousi Yhdysvaltain presidentiksi, Merkeliä alettiin kutsua vapaan maailman johtajaksi. Ailahtelevainen Trump ei tuota nimitystä ansainnut.

Saksalaisille Merkel on Mutti, äiti.

Lue myös: Tyyntä kesti vain hetken, sitten rysähti - vallasta luopuva Angela Merkel on ratkonut kaikkia tämän vuosi­sadan kriisejä

Merkel on pärjännyt varsin hyvin myös Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa. Merkel uskoi tiukkaan pakotepolitiikkaan ja tarpeen tullen hän osasi myös näpäyttää. Niin hän teki tapaamalla Saksaan myrkytyksen jälkeen lennätetyn oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin sairaalassa.

Euroopan unionissa ei Merkelin vuosina tehty mitään, mikä ei hänelle käynyt. Saksa on EU:n runsasväkisin ja talouden mittareilla suurin ja vaurain maa. Suomi on tottunut peesaamaan Saksaa monissa talouskysymyksissä.

Jo nyt on nähtävissä, että Scholzin talouspolitiikka on jotain aivan muuta kuin Merkelin. Siinä missä Merkel usein hillitsi ja jarrutti innokkaimpia EU:n sääntöjen ja rakenteiden uudistajia, Scholz painaa huomattavasti vähemmän jarrua.

Scholzin hallituksen koalitiosopimuksessa Saksa ei enää vastusta EU:n perussopimuksen avaamista ja EU:n kehittymistä liittovaltioksi. Silti Saksan taloustavoitteet ovat maltillisia siihen verrattuna, mitä Ranska ja Italia haluavat saada aikaan. Jos tämä kolmikko löytää yhteisen sävelen, muut EU-maat voivat hieman kärjistäen sanottuna vain seurata sivusta.

Lue myös: Kommentti: EU:n uusi mahti­kolmikko vie unionia kohti liitto­valtiota ja remontoi talous­säännöt - Suomi joutuu joustamaan ryhti­linjastaan

Lue myös: Kommentti: Saksan EU-linjaan tulossa radikaali käänne - maan seuraava hallitus haluaa muuttaa EU:n oikeaksi liittovaltioksi

Toisaalta Scholz saa heti alkaa ratkoa kriisejä. Saksan koronatilanne on paha, Venäjän Ukrainaan luoma uhka on vaikea ja Nord Stream 2 -kaasuputki on monen valtapolitiikan ja väännön keskiössä. Samaan aikaan maailma on edelleen koronapandemian kourissa ja maailmanpoliittinen toimintaympäristö on vaikea.

Merkelin luomaa vakautta voi tulla vielä monta kertaa ikävä. Kun häneltä itseltään on kysytty haastatteluissa, mitä hänestä pitäisi 50 vuoden kuluttua lukea koulujen oppikirjoissa, vastaus oli ytimekäs.

"Hän yritti".