Kouvolan vanhusneuvoston puheenjohtaja Markku Mikkola on tuore koronapassin haltija.

- Mietin pitkään, että se ei koske minua. Ajattelin, ettei minulla ole asiaa yökerhoihin, joten se on nuorempien asia.

Koronatilanne on kuitenkin loppusyksystä taas huonontunut. Tartuntamäärät ovat kasvaneet ja uuden omikron-muunnoksen liikkeitä seurataan tarkasti. Myös koronarajoituksia on taas kiristetty, mutta koronapassin avulla kokoontumis- ja ravintolarajoituksia ei tarvitse noudattaa.

- Rupesinkin ajattelemaan, että sitä todistusta tarvitsee joka paikassa: seurakunnan ja kaupungin tilaisuuksissa, ruokaravintoloissakin, Mikkola sanoo.

Mikkola kirjautui omalta tietokoneeltaan Omakanta-verkkopalveluun, tunnistautui verkkopankkitunnuksillaan ja latasi oman koronapassin tietokoneelleen. Sen jälkeen hän tulosti sen paperille.

Kun koronapassin käyttö laajeni baareista ja yökerhoista teattereihin, konsertteihin ja joululaulutilaisuuksiin, tuli todistukselle kertaheitolla paljon lisää käyttäjiä.

Lue lisää: Kaikki eivät saa koronapassia käyttöönsä parilla klikkauksella - näin saat passin, jos verkkopalvelun käyttö ei onnistu

"Se oli helppo juttu"

Kaikille koronapassin lataaminen ja tulostaminen ei ole näin yksinkertaista.

Toimenpide muuttuu mutkikkaammaksi, jos ihmisellä ei ole verkkopankkitunnuksia tai mobiililaitetta. Myös esimerkiksi digitaitojen puute, sairaus tai vamma voivat hankaloittaa palvelun käyttöä.

Tämä koskee esimerkiksi iäkkäitä ihmisiä tai pieniä lapsia.

Jos passia ei pysty hankkimaan itse verkkopalvelusta, sen saa omasta terveyskeskuksesta. Niin teki kouvolalainen Tarja Pekkarinen.

- Kävin terveyskeskuksessa pyytämässä todistusta ja ne lähettivät sen postissa. Reilu viikko sitä piti odottaa, Pekkarinen sanoo.

Myös Airi Teittinen hankki oman todistuksensa kouvolalaiselta terveysasemalta. Hän sai paperille tulostetun todistuksen heti mukaan.

- Kävin hoitamassa muuta omaa terveysasiaani ja kysyin siinä tiskillä sitten koronapassia. Minun kohdallani se oli helppo juttu. Niinhän sen pitäisikin olla, muuten se jää ihmisiltä hankkimatta, Teittinen sanoo.

Kouvolassa asuva Hannu Nieminen tulosti oman koronatodistuksensa netistä. Puhelimeen hän ei sitä ladannut, mutta tarvittaessa hänellä on keinot näyttää todistus puhelimestakin.

- Otin paperista kuvan puhelimeen. Tällä tavalla se on minulla hoidettuna, Nieminen sanoo.

Mikkolallakin on vinkki koronapassin näppärästä säilyttämisestä.

- Tulostaa passin ja leikkaa ja liimaa sen ajokortin takapuolelle. Se QR-koodi kulkee sillä lailla näppärästi mukana, kun henkilöllisyys pitää passintarkastuksen yhteydessä myös todistaa, Mikkola sanoo.

Käytännöissä eroja

Koronapassin tulostuskäytännöt vaihtelevat kunnittain. Esimerkiksi Tampereella on avattu koronatodistuspiste. Sieltä saa koronapassin, mikäli sitä ei pysty itse tulostamaan tai lataamaan.

Kouvolan vanhusneuvoston puheenjohtaja Markku Mikkola toivoo, että vastaava piste saataisiin Kouvolaankin.

- Aika usein tällainen digineuvonta tapahtuu etänä. Vanhempi ihminen ei välttämättä ymmärrä, mitä siellä kotona puhelimen päässä pitää painella, Mikkola sanoo.

Hän kertoo esimerkin aktiivisesta kouvolalaisesta Facebook-ryhmästä. Siellä nainen oli pyytänyt apua koronapassin lataamiseen, mutta ryhmän kommenteissa jaettujen vinkkienkin jälkeen naisella oli olo, ettei hän ymmärrä, mitä pitää tehdä.

- Sitten joku lupasi, että hän tulee naisen kotiin lataamaan sen, eikä maksa mitään. Se tarvitsee usein sen vierihoidon, Mikkola sanoo.

Esimerksiksi Kymenlaaksossa paperisten koronapassien hankkiminen sosiaali- ja terveyspalvelut järjestävältä Kymsotelta on ollut ajoittain ruuhkautunut.

- Viranomaisten pitää varautua siihen, että on odotettavissa melkoinen ruuhka näitä ihmisiä, jotka eivät pysty omilla laitteilla passia tulostamaan.

Lue lisää: Paperinen koronatodistus on aiheuttanut Kymsotelle pyyntöjen tulvan - parhaimmillaan pyyntöjä tulee yli sata päivässä

Runsaan 80 000 asukkaan Kouvolassa yli 65-vuotiaita on lähes kolmannes, yli 23 000.

Osallisuuden tukeminen tärkeää

Vanhustyön keskusliiton mukaan koronapassin helppokäyttöisyyttä pitäisi edistää kaikin mahdollisin keinoin.

- Ei saisi syyllistää siitä, että ihminen ei osaa hankkia koronapassia, vaan kysyä yhteiskunnan toimijoilta, miten he mahdollistavat kaikkien osallistumisen yhdenvertaisesti, toiminnanjohtaja Anni Lausvaara pohtii.

Vanhustyön keskusliitto muun muassa tukee ja neuvoo digiopastajia eri puolilla Suomea. Digiopastajia voivat olla esimerkiksi kuntien tai seurakuntien työntekijät tai vapaaehtoiset. Lisäksi liitto on järjestämässä Helsingissä joulujuhlan, jossa koronapassin käyttöä voi turvallisesti harjoitella.

- Nämä ovat pieniä alkuja. Asia on vielä niin uusi, Lausvaara sanoo.

Lausvaaran mukaan koronapassi on kuitenkin tärkeä ja tervetullut väline, jotta ikäihmiset uskaltavat lähteä kotoa ja voivat turvallisesti osallistua tilaisuuksiin.

- Osallisuuden tukeminen on äärimmäisen tärkeää tämän koronamaratonin jälkeen, Lausvaara sanoo.

Voit keskustella aiheesta 9.12. kello 23 asti.