Tytti Yli-Viikari piti käsissään persialaisen runoilijan Sa'din eli Saadin teosta Ruusutarha, kun hän asteli median eteen Helsingin käräjäoikeudessa. 1200-luvulla ilmestyneen teoksen sanotaan asettavan kyseenalaiseksi materiaalisen rikkauden tavoittelun ja katkeruuden.

Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) entisen pääjohtajan Tytti Yli-Viikarin oikeudenkäynti alkoi keskiviikkona Helsingin käräjäoikeudessa.

Huomiota herätti se, että Yli-Viikari piti käsissään persialaisen runoilijan Saadin teosta Ruusutarha.

- Runoutta tällä kertaa, Yli-Viikari sanoi, kun hän esitteli medialle mukanaan kantamaansa teosta.

Lue lisää: Tytti Yli-Viikarin puolustus: Tarkoitus oli saada pienin kustannuksin eläkkeelle virka­mies, joka ei kyennyt enää suoriutumaan tehtävistään

Saadi, jonka nimi esiintyy myös muodossa Sa'di, oli Persian keskeisimpiä kirjailijoita ja hänen tuotantoaan on käännetty useille kielille. Vuonna 1258 ilmestynyt Ruusutarha kuuluu hänen tärkeimpiin teoksiinsa.

Teos ilmestyi suomeksi Otavan kustantama vuonna 1991. Teoksen suomensi Jaakko Hämeen-Anttila.

Kirjan suomennoksen ilmestymisen hetkellä sen sisällöstä kerrottiin näin:

"Kirja sisältää elämänviisauksia 1200-luvun Persiasta. Proosa- ja runomuotoisissa pienissä opetustarinoissa kuvastuvat värikkäinä itämainen elämä ja arvomaailma."

Otavan Suuri Ensyklopedia kuvaa Saadin tuotantoa siten, että Saadi asetti kyseenalaiseksi materiaalisen rikkauden tavoittelun ja katkeruuden.

Saadin mukaan oikeita elämänarvoja ovat kärsivällisyys, askeesi ja tunteiden puhtaus. Lisäksi hän arvosti vapauden ja oikeudenmukaisuuden tavoittelua.

Nykyisen Iranin hallintojärjestelmä perustuu uskonnolliseen johtajuuteen ja soveltaa laajasti sharia-lakia. Saadin ajan Persia oli aivan toisenlaisessa tilanteessa. 1000-luvun alussa turkkilaisheimot olivat vallanneet Persian. Heidän valtakauttaan seurasivat mongolien valloitusretket 1200-luvulla.

Tytti Yli-Viikari on aieminkin esiintynyt julkisuudessa korkeakulttuuriset tuotteet kainalossaan.

Teosten kantamisen mahdollisia piiloviestejä pohdittiin esimerkiksi kesällä, kun hän oli eduskunnan kansliatoimikunnan kuultavana. Yli-Viikari saapui paikalle mukanaan Irja Askolan ja Anja Porion teos Mikä nainen (1985). Yli-Viikari oli selaillut kirjaa tilaisuudessa.

Yli-Viikari kantoi 23. kesäkuuta mukanaan paperia, jossa oli punainen A-kirjain. Tuolloin arveltiin, että A-kirjain saattaisi viitata Nathaniel Hawthornen romaaniin Tulipunainen kirjain (The Scarlet Letter). Se on julkaistu vuonna 1850.

Lue lisää: Tytti Yli-Viikari kertoi MTV:llä, miksi esiintyi tiettyjen kirjojen kanssa julkisuudessa

Lue lisää: Paljastuiko Tytti Yli-Viikarin piiloviesti? Asiantuntija: "Aika dramaattinen tempaus"

Lue lisää: Huomasitko kirjan VTV:stä sivuun pistetyn Tytti Yli-Viikarin kädessä? Tällainen on Mielen tyyneys -teos