Viime ja tämän viikon kohuihin johtaneet ongelmat olivat osin näkyvissä jo lähes vuoden vanhoissa raporteissa, kirjoittaa Mörttinen." /> Viime ja tämän viikon kohuihin johtaneet ongelmat olivat osin näkyvissä jo lähes vuoden vanhoissa raporteissa, kirjoittaa Mörttinen." />

YLE


Kulutin suuren osan vuodesta 2020 selvittäen, miten Suomen päättäjät suoriutuivat koronakriisin akuuteista alkuvaiheista.

Työn tuloksena syntyi Sitran tammikuussa 2021 julkaisema raportti. Heti sen tiivistelmän avausvirkkeessä todettiin onnistumisten ohella riskitekijä: "Päätöksentekoa varjosti monisuuntainen epäluottamus".

Epäluottamus oli monisuuntaista, koska sitä oli niin puolueiden ja poliitikkojen kesken kuin esimerkiksi valtiohallinnon ja alueiden välillä. Sitä oli muuallakin, esimerkiksi elinkeinoelämän ja julkisen hallinnon välillä. Huolestuttavinta oli kuitenkin luottamuksen puute virkakunnan ja ministereiden kesken.

Ministerit tuskastuivat halutessaan virkahenkilöiltä koronaa vastaan salamannopeita ideoita. Virkaväki taas koki poliitikkojen aika ajoin astuvan sen tontille, kun ministerit kirjoittivat Säätytalon neuvotteluihin mentäessä virkavastuulla tehtyjä esittelymuistioita uusiksi käytävillä.

Edellä luettelemani havainnot palasivat elävästi mieleeni, kun kuunvaihteessa luin muutamia uutisia.

Ensin Iltalehti kertoi nimetöntä hallituslähdettä siteeraten, että hallitus olisi halunnut siirtää ylilääkäri Hanna Nohynekin pois kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän sihteerin paikalta. Syy oli kuulemma tämän haluttomuus nopeuttaa kolmatta rokotuskierrosta.

Sitten Yle haastatteli Nohynekin esihenkilöä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n pääjohtajaa Markku Tervahautaa. Hän paheksui johtavien poliitikkojen yksittäiseen lääkäriin ja virkahenkilöön kohdentamaa painetta.

Kävi kerralla selväksi, että skismaa on edelleen ainakin virkaportaissa toimivien asiantuntijoiden ja poliittisten johtajien välillä.

Epäluottamusta ei tietenkään poisteta yhdellä raportilla - eikä silläkään, että joku mahdollisesti lukisi paperin jossain vaiheessa. Järjestelmätason puutteitakaan ei lähtökohtaisesti kannata ryhtyä korjaamaan kesken kriisin.

Vieläkään ei ole näkyvissä, milloin päästäisiin ottamaan oppia kaikesta koetusta.

Nyt vain on eletty kriisissä jo likimain kaksi vuotta. Vieläkään ei ole näkyvissä, milloin päästäisiin ottamaan oppia kaikesta koetusta. Muistioita kyllä on jo olemassa, muitakin kuin Sitran tuottama. Hallitus itse tilasi kriisitoimista selvityksen konsulttitoimisto Deloittelta.

Onnettomuustutkintakeskus Otkes julkisti omat suosituksensa kriisinjohtamisjärjestelmän kehittämiseksi kesällä.

Otkesin raportti muotoili keskeisen ongelman näin: "Tutkinnassa ilmeni vuorovaikutusongelmia valtion keskushallinnossa sekä hallinnon, alueiden ja kuntien välillä."

Jälleen kerran ytimessä olivat tiedonkulun puutteet.

Mistä pääsemmekin sujuvasti valtakunnan viime päivien mediaseksikkäimpään tiedonkulkutapaukseen.

Siinähän tieto kulki vain Kesärannassa kenties jonkin piirongin päällä levänneeseen puhelimeen, joka vain nyt sattuu olemaan yksi valtakunnan tärkeimmistä. Puhelimen haltija oli päättänyt jättää sen kotiin poistuessaan viihteelle pitkän kaavan mukaan.

Sitra-raportissa oli myös yksi luku omistettuna valtiovallan ydinhenkilöiden terveysturvallisuudelle.

Päättäjien suojaamisessa haparoitiin alusta alkaen. Otti aikansa ennen kuin ministerien ja muun henkilökunnan kontaktit oli saatu rajattua minimiin esimerkiksi ruokailuvuoroja porrastamalla ja luopumalla autonkuljettajien kierrätyksestä.

Valtioneuvoston turvallisuusyksiköllä oli töitä vuorotta etenkin viime vuoden keväällä. Huolta oli pidettävä päättäjien perheistäkin antamalla oppia turvaväleistä, hygieniasta ynnä muusta.

Sitä en osannut keltään kysyäkään, missä itse kukin pitää puhelintaan.

"Turvallisuuskäsite vietiin ministerien koteihin asti", huomaan kirjanneeni muistiinpanoihini.

Sitä en osannut keltään kysyäkään, missä itse kukin pitää puhelintaan.

Loppujen lopuksi pääministerin yökerhokäynnin synnyttämässä sotkussa ei silti ollut ydinasiana virkapuhelimen jättäminen kotiin.

Kuten Sanna Marin (sd.) itsekin sanoi, pääministerin kyllä saa kiinni tarvittaessa.

Josko tässäkin oli lopulta kyse eri toimijoiden välisestä luottamuksesta tai sen puutteesta. Siitä, ketä kuunnellaan ja kehen luotetaan missäkin tilanteessa.

Esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, kun joku neuvoo, että Nyt. Ei. Ole. Oikea. Aika. Jäädä. Yökerhoon.

Matti Mörttinen

Kirjoittaja on pirkanmaalainen toimittaja ja tietokirjailija, joka viime vuonna toimi neuvonantajana Sitrassa.

Kolumnista voi keskustella 9.12. klo 23:00 asti.

mercredi 8 décembre 2021 12:24:25 Categories: Sanna Marin YLE

ShareButton
ShareButton
ShareButton
  • RSS

Suomi sisu kantaa

TetraSys Oy.

TetraSys Oy.