Lisääntynyt rakentaminen alentaa vuokria, mutta toisaalta paniikkiin ei ole syytä, arvioivat asuntosijoittajat.

Voimakkaasti kasvanut rakentaminen alkaa vaikuttaa vuokratasoon, arvioivat asuntosijoittajat Tellervo Uotila ja Ville Valkonen. Kuva: Sami Kero, Aleksi Jalava, Jussi Helttunen

Lisääntynyt rakentaminen on alkanut näkyä vuokramarkkinoilla. Lisääntynyt tarjonta on vähintään hillinnyt vuokratason nousua, ja jossain määrin jopa laskenut sitä.

- Kyllähän se on ollut jo pidempiaikainen trendi siinä mielessä, että kun on rakennettu ja rakennettu koko ajan enemmän, niin jossakin vaiheessahan se alkaa vaikuttamaan, sanoo asuntosijoittaja Tellervo Uotila.

- Tietyillä alueilla voi joutua vuokrissa voi joutua joustamaan alaspäin, varsinkin jos haluaa saada vuokrattua nopeammin, eikä vuokralaisia ole tarjolla jonoksi asti. Mihinkään paniikkiin ei ole missään nimessä syytä. Tyhjät kuukaudet eivät ole lisääntyneet.

Lue lisää: "Pääkaupunkiseudulla vuokralaisen markkinat" - ylitarjonta näkyy hinnoissa

Uotila omistaa miehensä kanssa viitisenkymmentä asuntoa lähinnä pääkaupunkiseudulta ja Tampereelta.

Tilastokeskuksen mukaan pääkaupunkiseudulla oli ennen koronapandemian alkua paljon kysyntää vuokra-asunnoista ja vuokrat olivat tasaisessa 1-2 prosentin vuotuisessa nousussa.

Viimeiset puolitoista vuotta tilanne on ollut hyvin erilainen, ja jopa "vuokralaisen markkinat", sillä vuokra-asunnoista on ollut pääkaupunkiseudulla ajoittain jopa ylitarjontaa. Tilastokeskuksen mukaan syynä on ollut muun muassa etäopiskelu ja ulkomaisten opiskelijoiden kato.

- Koronapandemia heikensi kyllä opiskelija-asuntojen kysyntää, mutta mitään dramaattisia vaikutuksia sillä ei ole ollut, arvioi Turun apulaispormestari Ville Valkonen, jolla on viisi omistusasuntoa Varsinais-Suomen alueella.

Uotilan mukaan korona on saattanut vaikuttaa vuokralaisten toivomien asuntojen kokoon.

- Mielenkiintoista on myös, että isommat asunnot, kolmiot ja sitä isommat vetävät ehkä aiempaa paremmin, koska sitä tarjontaa ei vain ole niin paljon, hän sanoo.

- Asuntoon halutaan mielellään työhuone etätöitä varten.

2010-luvulla on valmistunut keskimäärin 33?000 uutta asuntoa vuodessa, kertoo Tilastokeskus. Tämän ja viime vuoden aikana on valmistunut yli 46?000 uutta kerrostaloasuntoa.

Rakentaminen on vaikuttanut vuokramarkkinoihin pääkaupunkiseudun lisäksi muissakin kaupungeissa kertoo Jyväskylässä ja muissa yliopistokaupungeissa kolmisenkymmentä asuntoa omistava sijoittaja Anttoni Kerkkonen.

- Yliopistokaupungeissa kuten vaikka Jyväskylässä, Kuopiossa ja Oulussa asuntoja on rakennettu tosi paljon ja tarjontaa on reilusti, hän sanoo.

- Jyväskylässä vuokrat eivät ole merkittävästi laskeneet, mutta eivät nousseetkaan ainakaan viimeiseen pariin kolmeen vuoteen.

Kerkkosen mukaan asunnonomistajat joutuvat panostamaan uusien vuokralaisten etsimiseen aiempaa enemmän.

- Aikaisemmin riitti kun laittoi lehti-ilmoituksen ilman kuvia, ja ihmisiä oli jonoksi asti kuin Neuvostoliiton aikana kaupassa.

Myös asunnon varustelutason merkitys on Kerkkosen mukaan kasvanut.

- Vaaditaan sitä, että on astianpesukone ja autopaikkakin, jos asunto on keskustan ulkopuolella. Keittiön pitäisi olla siisti ja kylppärikin melkein uusi. Sellaiset asunnot menevät hyvin, mutta jos asunnossa on muovimatto ja vanhat pinnat, mutta kova vuokra, niin vuokralaisen löytäminen on vaikeaa. Vuokranantajan pitää pystyä enemmän itse kilpailemaan, mutta harvoin millään muullakaan alalla asiakkaat ihan ilmaiseksi tulee.

Valkosen mukaan markkinat ovat hyvin paikalliset, ja suurimmissa kaupungeissa jopa kaupunginosien välillä voi olla isoja eroja.

- Erityisesti kampuksien lähellä ja ydinkeskustassa voi olla suuri kysyntä ja pieni tarjonta, kun taas voi olla lähiöitä, joissa ei ole niin paljoa kysyntää.

Valkosen mielestä vuokranantajilta vaaditaan nyt nöyryyttä.

- Aina jos on vuokranantajana, kyllä täytyy olla nöyrällä mielellä liikkeellä. Mitään helppoja markkinatilanteita ei isoimmissa kaupungeissa enää juurikaan ole, hän toteaa.

Valkosen mukaan asuntojen myyntihinnat ja vuokrat ovat Turussa olleet nousussa, mutta lisärakentaminen on estänyt vuokratason nousemisen kohtuuttomiksi.

- Pääsääntöisesti täälläkin vuokramarkkinat näyttävät olevan. Hyvät kämpät hyviltä paikoilta menevät hyvin nopeasti, kun taas heikompitasoisiin vuokralaiset eivät ole niin nopeasti loikkaamassa, hän sanoo.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuokralla asuminen ei ole enää vain nuorten ja opiskelijoiden yleistyvä asumismuoto. Vuokralla asuvien osuus kasvanut lähes kaikissa ikäryhmissä. Vuokralla asuvien määrä on lisääntynyt 200?000 hengellä vuodesta 2010. Kaikista asuntokunnista vuokralla asui vuoden 2020 lopussa noin joka kolmas.

Kerkkonen luottaakin kuitenkin muuttovoittoisten paikkakuntien vuokramarkkinoiden pysyvän hyvänä, vaikka rakentaminen vähän vuokratasossa näkyisikin.

- Viime viikolla ostin yhden asunnon ja ylihuomenna olisi taas yhdet kaupat. En ole nähnyt tilannetta niin haastavana, Kerkkonen sanoo.

- Kaikki on mennyt vuokralle eikä yhtään tyhjää kuukautta ole tullut ainakaan vuoteen.

Myös Uotila on valmiina asuntokauppoihin.

- Kyllä me olemme edelleen ostamassa hyviä asuntoja. Jos hyvään hintaan löytyy hyviä kohteita, niin miksipä ei.