Rahtilaivojen vessojen jätevesistä halutaan nyt tehdä biokaasua raskaan liikenteen polttoaineeksi.

Rahtialusten jätehuoltoa kehitetään ensimmäisenä Haminan-Kotkan satamassa.

Itämeri-säätiö Baltic Sea Action Group on koonnut eri toimijoita juuri alkaneeseen yhteistyöhön, jossa alusten käymälöiden jätevedet puretaan satamaan ja niistä tuotetaan biokaasua.

Haminan-Kotkan satama on Suomen suurin yleissatama, jossa käy vuosittain keskimäärin 2 500 rahtialusta.

- Haluamme kannustaa laivoja jättämään jätevedet maihin. Käymäläjätevesien vastaanotto ja käsittely on meillä kiertotalouden mukaista, satamayhtiön kehityspäällikkö Suvi-Tuuli Lappalainen sanoo tiedotteessa.

Puhdistetusta jätevesilietteestä biokaasua

Tällä haavaa mukana yhteistyössä on Kymen Vesi, joka puhdistaa rahtialusten Haminan-Kotkan satamaan purkamat jätevedet. Kotkalainen vesiyhtiö ottaa jätevesistä myös näytteitä, jotta niiden ravinnepitoisuuksista saadaan tutkimustietoa.

Puhdistettu jätevesiliete jalostetaan Gasumin biokaasulaitoksessa uusiutuvaksi energiaksi eli biokaasuksi.

Kiertotalouteen kannustavaan yhteistyöhön osallistuvat esimerkiksi suomalaiset varustamot Meriaura ja RABN. Ulkomaisista varustamoista mukana ovat jo saksalainen Essberger, norjalainen Utkilen ja maailman suurin varustamojätti, tanskalainen Maersk.

- Ajattelemme, että vastuullisuus alkaa siitä, mihin lainsäädäntö loppuu. Haluamme olla pioneereja alusten kaikkien päästöjen ehkäisyssä. Toivomme muiltakin varustamoilta vapaaehtoisia toimia, jotta jätevedet päätyvät Itämeren sijasta hyötykäyttöön, Meriauran ympäristöasiantuntija Mia Hytti sanoo.

Laivameklareista mukana ovat muun muassa C&C Port Agency, Dahlberg's Agency ja GAC Finland. Kiertotalousyhteistyön jätevesikuljetuksista vastaa Autoyhtymä Vuorinen.

- Tavoitteemme puhtaammasta Itämerestä on mahdollista saavuttaa alus, satama ja Itämeren maa kerrallaan. Kaikki maihin puretut jätevedet vähentävät meren ravinnekuormitusta, projektijohtaja Elisa Mikkolainen Baltic Sea Action Groupista sanoo.

Jätevesien kierrätys vielä vapaaehtoista

Toistaiseksi rahtialukset voivat edelleen laillisesti purkaa käymäläjätevetensä suoraan mereen.

Mereen päätyessään jätevedet pahentavat esimerkiksi Itämeren rehevöitymistä ja happikatoa.

Matkustaja-alukset ovat jättäneet vapaaehtoisesti jätevetensä satamiin jo vuosia. Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n päästökielto matkustaja-aluksien käsittelemättömille käymäläjätevesille tuli voimaan tänä vuonna.

Rahtialuksia koskevaa vastaavaa kieltoa ei vielä ole. Tähän toivotaan kuitenkin muutosta.

- Kaikki päästöt mereen ovat turhia. Siksi laivojen jätteet on syytä saada laivoista satamiin ja edelleen hyötykäyttöön. Vapaaehtoiset toimet näyttävät suuntaa vastuullisille toimijoille maalla ja merellä, Baltic Sea Action Groupin tiedotteessa todetaan.