Vielä viime vuonna keskusrikospoliisin (KRP) rikostekninen laboratorio oli täysin helisemässä. Teknisen todistusaineiston analyyseja, kuten dna-tutkimuksia, tehtiin ennätysmäärä.

Tänä vuonna tapahtui poikkeuksellinen käänne. Dna-tutkimusten määrä kääntyi laskuun ensimmäistä kertaa 20 vuoteen.

- Tällä hetkellä tilanne on varsin hyvä niin dna-tutkimuksissa kuin muissakin teknisissä tutkimuksissa. Jonot ovat purkautuneet ja tutkimukset valmistuvat luvatussa toimitusajassa, sanoo KRP:n rikosteknisen laboratorion johtaja Erkki Sippola.

Viime vuonna tutkittiin noin 37 000 dna-näytettä. Vielä kymmenen vuotta aiemmin tutkittavaa oli puolet vähemmän. Tutkimusten jonoutuminen koski erityisesti juuri dna-näytteiden analysointia, koska niissä määrät ovat kaikkein isoimmat.

Kasvun syynä on ollut se, että menetelmien kehittyessä dna:sta on tullut entistä tehokkaampi keino rikosten selvittämisessä. Sen näyttöarvo oikeudessa on vahva.

- Viimevuotinen määrä oli kaikkien aikojen ennätys. Kehitys on nyt taittunut. Edellisten 20 vuoden aikana tutkittavaksi tulevien näytteiden määrä kasvoi vuosi vuodelta. Nyt on ensimmäinen vuosi, kun siinä tullaan alaspäin, Sippola toteaa.

Näytemäärät ovat lisääntyneet viime vuosina niin paljon, että rikostekninen laboratorio joutui ottamaan kovat keinot käyttöön. Tutkimuksia alettiin rajoittaa.

Kokeilua jatketaan ensi vuoden loppuun

Tutkittavaksi otettavien näytteiden määrän rajoittaminen aloitettiin viime huhtikuussa. Nyt esimerkiksi laajoissa henkirikostutkinnoissa otetaan kerralla tutkittavaksi enintään kahdeksan näytettä poliisin tutkimuspyyntöä kohden.

- Kun ne on saatu tutkittua, asiakkaalla on mahdollisuus tehdä uusi tutkimuspyyntö. Vaikka absoluuttista kattoa tutkittavien näytteiden määrälle ei siis edelleenkään ole, on rajoittamisella saatu tasattua sisään tulevaa massaa. Se on vapauttanut resursseja, Sippola selvittää.

Rajoitukset ovat vähentäneet dna-näytemääriä 16 prosenttia viime vuoteen nähden.

Dna-tutkimusten rajoittamista jatketaan ensi vuoden loppuun saakka.

Sormenjälki- ja muotojälkitutkimusten määrää rajoitetaan ensi vuoden huhtikuuhun saakka. Muotojälkitutkimuksissa pyritään identifioimaan rikospaikalta taltioitavia jalkineen, ajoneuvon tai rikoksentekovälineen jälkiä.

Hiukkastutkimusten rajoittaminen on jo lopetettu, koska ruuhka on saatu purettua.

Rikosteknisessä laboratoriossa tehdään näiden lisäksi muun muassa teknisiä palonsyytutkimuksia ja tietoteknisiä tutkimuksia. Niissä rajoitustoimenpiteitä ei ole tehty.

Vain tärkeimmät tutkitaan

Vaikka poliisi toki priorisoi aina, mitä näytteitä laboratoriotutkimuksiin lähetetään, rajoittamisella varmistetaan, että etusijalla ovat rikoksen selvittämisen kannalta keskeisimmät näytteet.

- Nyt valitaan ne näytteet, jotka ennakkotietojen perusteella vaikuttavat kaikkein relevanteimmilta. Niillä aloitetaan ja tarvittaessa tutkitaan lisää, kertoo rikosteknisen laboratorion johtaja Erkki Sippola.

Hän ei usko, että rikosteknisten tutkimusten rajoittaminen vaikeuttaa rikosten selvittämistä. Tilannetta kuitenkin seurataan. Menettely on saattanut sen sijaan hidastaa joitain yksittäisiä esitutkintoja.

- Pahimmillaan se on aiheuttanut jonkin verran viivästyksiä. Tiedämme, että joissain laajamittaisia tutkimuksia vaativissa tapauksissa laboratoriotutkimusten suhteen ei ole päästy etenemään ihan niin nopeasti kuin olisi ollut tarvetta, Sippola myöntää.

Hän kuitenkin huomauttaa, että rajoittamisen ansiosta rikosteknisen laboratorion toiminta on keskimäärin nopeutunut ruuhkavuosiin nähden.

Näytemäärän väheneminen tuo mukanaan myös taloudellisia säästöjä. Yhden dna-näytteen tutkiminen maksaa karkeasti arvioiden 60-80 euroa.

Näytteitä ei enää lähetetä ulkomaille

Poliisilaitoksilta rikostekniselle laboratoriolle tulevien tutkimuspyyntöjen määrä on kokonaisuudessaan pudonnut yli 20 prosenttia viime vuoteen verrattuna.

Näytemäärän rajoittamisen lisäksi taustalla on muitakin syitä. Tutkimussuma alkoi helpottaa jo alkuvuodesta.

- Rikosilmoituksia on tehty tänä vuonna vähemmän. Koronan vuoksi rajaliikennettä on rajoitettu ja ulkomaalaisia rikollisia on päässyt maahan vähemmän. Ihmiset ovat myös pysyneet enemmän kotona. Ehkä niillä on jotain vaikutusta. Mutta ei näitä syitä ole perin pohjin tutkittu, Erkki Sippola summaa.

Rikostutkinnan tekniset menetelmät ovat kehittyneet viime vuosina valtavasti ja kehitys jatkuu edelleen. Sippolan mukaan KRP:n laboratorion osaaminen on kansainvälisesti huippuluokkaa.

- Suomesta ei ole lähetetty näytteitä ulkomaisille laboratorioille tutkittavaksi enää vuosiin. Meillä on täällä samat valmiudet.

Ainoastaan fenotyyppiin liittyviin tutkimuksiin ei Suomessa toistaiseksi pystytä. Se tarkoittaa dna-tutkimuksia, joilla voidaan saada selville esimerkiksi henkilön ihon- tai silmienväri, ikä, syntyperä tai pituus. Myös vertailut kaupallisiin sukututkimustietokantoihin pitäisi teettää ulkomailla.

- Mutta tällä hetkellä lainsäädäntö ei antaisi edes mahdollisuutta näiden tutkimiseen, Sippola toteaa.

Lue myös:

Poliisi haluaa käyttöönsä mullistavan dna-menetelmän, mutta se voi olla laiton - sormenjälkitutkimus on Suomen poliisissa hunningolla

Viaton hipaisu liukuportaissa teki opiskelijasta vakavan rikoksen pääepäillyn: "Mietin, olenko tulossa hulluksi, jos olenkin tehnyt sen?"

Kyllikki Saaren surma ei koskaan selviä - poliisi yritti löytää dna:ta vielä 2015, mutta mystinen sukan riekale ei johtanut tekijän jäljille

Tahra tyynyliinassa voisi jo paljastaa Bodominjärven murhaajan kasvot silmien ja hiusten väriä myöten - esteenä on Suomen laki

Syyttömän miehen dna:ta löytyi raiskaajan käyttämästä kondomista - Helposti leviävä dna on johtanut Suomessakin rikostutkintoja harhaan