Koulupsykologien vastaanotoille oli viime lukuvuonna suuri ryntäys Helsingin kouluissa.

Koronan takia tehdyt rajoitustoimet ahdistivat koululaisia niin paljon, että koulupsykologikäynnit kasvoivat hetkessä viidenneksellä. Helsingin kokoisessa kaupungissa tämä tarkoittaa satoja lapsia ja käyntejä tavallista enemmän.

- Keskusteluiden aiheina ei ollut suoranaisesti korona, vaan rajoitustoimista aiheutuva turhautuneisuus ja ahdistus, oppilaiden hyvinvointipäällikkö Vesa Nevalainen Helsingin kaupungilta kertoo.

Nyt tilanne on rauhoittunut. Nevalaisen mukaan lähiopetus on johtanut siihen, että koululaisten psykologin tarve on ainakin toistaiseksi tasaantunut koronaa edeltävään aikaan.

Nevalaisen mukaan tieto on heikko signaali siitä, ettei etäkoulu ole hyvä asia. Koulu on enemmän kuin paikka, jossa opitaan asioita.

Lisäksi se kertoo Nevalaisen mielestä siitä, että oppilaiden toipuminen yllättävistä tilanteista on nopeaa.

- Ja toisaalta sitä, että he osaavat käyttää hyvin tarjolla olevaa apua.

Nuoria syyllistävä keskustelu loppunut

Korona on kurittanut pahiten Suomessa juuri Helsinkiä koko pandemian ajan.

Eniten asiasta ovat joutuneet kärsimään lapset ja nuoret. Yläkoululaiset olivat pitkään etänä kotona, kouluissa ei saanut laulaa ja harrastukset olivat poikki.

Muutenkin kaikki on ollut poikkeavaa. Nevalaisen mielestä jossain vaiheessa pandemiaa nuoriin kohdistui julkisuudessa myös syyllistävää puhetta.

- Keskustelu siitä, saavatko lapset ja nuoret tavata kavereitaan oli harmillista, mutta se on nyt onneksi loppunut. Se on varmasti myös helpottanut nuorten paineita, Nevalainen arvelee.

Sama ilmiö myös Espoossa

Kouluun palaamisen myötä koulupsykologien tarve vähentynyt myös Espoossa.

Espoon opiskeluhuollon päällikkö Terhi Pippuri sanoo, että koulupsykologien tarve näyttää nyt vakiintuneen koronaa edeltävälle tasolle.

Pippuri uskoo, että koulun merkitys on koronapandemian myötä tullut entistä selvemmin esille.

- Koulu on muutakin kuin pelkkä oppimisen paikka. Koulu mahdollistaa kohtaamisia arjessa. Se on hyvinvoinnin edellytys.

Tänä syksynä lapset ovat päässeet myös harrastamaan normaalimmin kuin vuosi sitten. Pippuri uskoo, että myös sillä on ollut nuorten hyvinvoinnille merkitystä.

- Kaikki tämä luo struktuuria arkeen ja mahdollistaa kontakteja muiden ihmisten kanssa. Me aikuisetkin tunnemme tämän saman asian.

Psykologien tarve kouluissa edelleen kova

Vaikka psykologisen tuen tarve näyttää rauhoittuneen Helsingin ja Espoon kouluissa, tarve koulupsykologeille ei ole kadonnut mihinkään.

Helsingin kaupungin oppilaiden hyvinvointipäällikön Vesa Nevalaisen mukaan ne oppilaat eivät ole kadonneen mihinkään, joilla menee huonosti. Yksi ongelma on se, ettei kaikkia lapsia vieläkään pystytä tapaamaan Helsingissä lain edellyttämässä ajassa, vaikka koulupsykologeja on palkattu kaksitoista lisää viiden viime vuoden aikana.

Espoossa koululaisten ahdistuneisuus ja mielenhyvinvoinnin haasteet ovat Espoon opiskeluhuollon päällikön Terhi Pippurin mukaan myös edelleen läsnä.

Mutta ainakin koronarajoitusten raukeaminen on hieman parantanut lasten ja nuorten oloa.

Nevalaisen mukaan tämä kertoo siitä, että koulun aikuiset ovat monelle lapselle ja nuorelle ainoita aikuisia, joille he uskaltavat puhua - kavereidensa lisäksi.

- Yleisesti ottaen tiedämme, että lapset viihtyvät koulussa. Tämä on hyvä muistutus siitä, että ihminen on sosiaalinen olento.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 8. joulukuuta kello 23:een saakka.

Lue seuraavaksi:

Lukiotunnit venytettiin 95 minuuttiin ja koeviikollakin istutaan tunneilla - oululaisopiskelijat turhautuivat: "Ei tämä mielenterveyttä ole parantanut"

Nuoret voivat korona-aikana huonommin, ja se näkyy jo lukuina - Kouvolan Nuorten Matalassa asiakkaiden määrä on tuplaantunut viime vuodesta

Lasten laulukielto Helsingin kouluissa jatkunee enää syyskuuhun asti - jos tartuntamäärät jatkavat laskua, saa laulu taas raikua

Helsingin väite pääsystä koulupsykologin puheille kuukaudessa suututtaa opettajaa: Tiedän oppilaita, jotka ovat jonottaneet yli vuoden