Kun Milma Tainio, 91, oli vasta koulutyttö, kun opettaja pyysi häntä mukaan pikkulottatoimintaan kotipitäjässä Kauhavalla. Isältä piti pyytää lupa.

- Ilman muuta lupa tuli, muistelee sittemmin kokkolalaistunut Tainio.

Elettiin vuotta 1940 tai 1941, aivan tarkkaan Tainio ei ajankohtaa muista. Lottatoiminta oli tuohon aikaan Kauhavalla suosittua. Tainio muistelee, että jatkosodan aikaan toiminnassa oli mukana peräti 200 paikallista tyttöä.

- Sukkia ja lapasia kudottiin, kerättiin tavaraa tuntemattoman sotilaan pakettiin, kirjoitettiin kirjeitä, autettiin kotona kovasti. Sitten kun tuli siirtolaiset, autettiin keittiössä lottia.

Ullavalaislähtöiselle Hilkka Palolle liittyminen pikkulottiin oli luontevaa, olivathan vanhemmat sisaret Hilja ja Helmi jo lottia.

- Oli itsestäänselvää, että minäkin liityin noin 8-vuotiaana, kertoo Palo, joka sai käyttöönsä Helmi-siskolta pieneksi jääneen lottapuvun liittyessään järjestöön.

Nykyisin molemmat entiset pikkulotat toimivat aktiivisesti Kokkolan Lotta-Svärd-perinneyhdistyksessä.

Millaista oli olla pikkulotta sota-ajan Suomessa? Kuuntele Tainion ja Palon kertomukset alla olevalta audiolta. Toimittajana Raila Paavola.

Lue seuraavaksi:

Nämä pikkulotat neuloivat sotilaille sukkia ja tähystivät lentokoneita - nyt he ovat yli 90-vuotiaita, mutta sisarta ei edelleenkään jätetä

Pikkulotaksi 12-vuotiaana lähtenyt Ruusa Kemppainen kauhistelee veteraanien sodanjälkeistä kohtelua - "Se oli jotenkin niin väärin"

Lotta Svärdin jäsenistä henkilögalleria - lähes 500 naisen tarinat esillä

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun tiistaihin 7.12. kello 23:een saakka.