Suomalaiset lotat tekivät natsi-Saksaan viisi virkistysmatkaa vuosina 1943 ja 1944.

Niille osallistui yhteensä 75 Lotta Svärd -järjestön jäsentä. Myös sotainvalideja oli matkoilla mukana.

Matkat tehtiin ilmeisesti natsijohtaja Heinrich Himmlerin kutsusta, jonka tämä oli esittänyt vieraillessaan Suomessa kesällä 1942.

Lotta Svärd -järjestön virkistys- ja palkitsemismatkat ovat seinäjokelaisen Jenna Saarenkedon pro gradu -työn aihe. Saarenketo valmistui viime keväänä Turun yliopistosta maisteriksi pääaineenaan kulttuurihistoria.

Aineistoksi graduun löytyi matkoille osallistuneiden lottien kotiin lähettämiä kirjeitä ja kortteja, päiväkirjamerkintöjä ja matkoistaan antamia lehtihaastatteluja.

Saarenketo arvelee, että vaikka matkoista on mainintoja joissain historiateoksissa, edes tämäntasoista tutkimusta niistä ei ole aiemmin tehty.

- Halusin ottaa selville, mitä matkojen takana on ja päästä käsiksi naisten omiin kokemuksiin aiheesta, joka ei ole ainakaan yleisesti tiedossa.

Historiantutkija, filosofian tohtori Maritta Pohls ei ole lottien virkistys- ja palkintomatkoista kuullut, mutta ei varsinaisesti hämmästy Saarenkedon tekemistä selvityksistä.

- Tiesin keskusjohtokunnan jäsenten virallisista matkoista, mutta en tiennyt näistä palkintomatkoista.

Pohls on kirjoittanut Lotta Svärd - käytännön isänmaallisuutta -kirjan (Otava 2009) yhdessä Annika Latva-Äijön kanssa.

Kirjeet, kuvat ja kortit

Jenna Saarenketo löysi lottien kuvia, matkakertomuksia ja muuta aineistoa Saksan matkoista Seinäjoen Lotta Svärd- ja Suojeluskuntamuseosta sekä Tuusulan lottamuseosta.

Pikkuhiljaa tutkimuksen pohjaksi löytyi myös muuta aineistoa muun muassa yksityishenkilöiltä ja Lotta Svärd -lehden numeroista.

Yksi lotta, jonka muistoja Saarenketo käytti alkuperäisaneistona oli Bertta Saxberg , joka osallistui viimeiselle virkistysmatkalle kesällä 1944. Hän oli opettajana Inhan tehtailla Ähtärissä ja toiminut ainakin sotasairaala 30:ssa.

Saxberg kuvailee matkapäiväkirjassaan alkumatkaa kohti Gdanskia. Kirjoittaminen loppuu kuitenkin yhtäkkiä, joten Saarenketo on jäänyt pohtimaan, unohtiko Saxberg matkapäiväkirjansa vai ohjeistettiinko häntä olemaan kirjoittamatta.

- Nimikirjaa hän piti kuitenkin koko matkan ajan, ja keräsi sinne pieniä tervehdyksiä tapaamiltaan ihmisiltä, Saarenketo toteaa.

Nimikirjakin on osa gradun aineistoa.

Hedelmiä, leivoksia, kulttuuria

Virkistysmatkoille valikoitui Saarenkedon mukaan sekä tehtävissään ansioituneita lottia että järjestön rivijäseniä.

Fyysisiä sairauksia ei saanut olla, mutta koska matkat olivat virkistymistä ja lepäämistä varten, osa matkoille päässeistä naisista oli ollut järjestössä jo pitkään. Heillä saattoi olla takana sotakokemuksia ja uupumusta vuosien ajalta.

- Yhdessä kirjeessä on maininta, että Berliinissä oli tarjoiltu oikeita leivoksia ja niin paljon hedelmiä, että "ei jaksa syödä". Se on ollut varmasti Suomen oloihin tottuneille lotille erikoinen kokemus.

Saarenkedon aineistossa on toteamus, miten jonkun matkalaisen painokin oli noussut hyvän ruoan ansiosta.

- Siltä osin virkistys oli siis onnistunut.

Kaduilla liikkuessamme meidät vähän väliä pysäytettiin ja kysyttiin, olemmeko suomalaisia lottia, joista heidän sanomalehdissään on niin paljonkirjoitettu tai lausuttiin ihastus siitä, että suomalaiset ovat pitäneet niin hyvää huolta saksalaisista sotilaista. Lotta Aino (Lotta Svärd 8/1944), Jenna Saarenkedon pro gradu -työ

Saksa esitteli matkoilla lotille parhaita puoliaan, vaikka elettiin jo vuosia 1943-44. Suomalaiset pääsivät taidegallerioihin, seuraamaan näytelmiä ja muun muassa käymään Berliinin olympiastadionilla ja eläinpuistossa.

Matkalaiset näkivät Hitlerin vuoristomajan ja aineiston mukaan tapasivat Himmlerinkin ainakin kahdella matkalla.

- Ilmeisesti kesällä 1943 ja kesällä 1944 Himmler osallistui luultavasti myös juhlatilaisuuteen, missä lotat otettiin vastaan Saksassa.

Vaikka esimerkiksi pommituksissa tuhoutunut Berliini mainitaan Saarenkedon lähteissä, ei Hitlerin Saksan juutalaisvainoista niissä kerrota, vaikka ne ovat varmasti näkyneet matkalaisille.

- Luultavasti naiset ovat jotain havainneet, mutta eivät siitä kirjoita. Ainoa maininta löytyy aineistoistani kesältä 1944. Merkinnän " luulen, että ei yksikään joka näkiolosuhteet siellä ihannoinut Hitleriä, jos sinne mennessäänkään" -sanavalinnasta saa vihjeen suhtautumisesta, mutta muuta sen kirjoittaja ei sano, Saarenketo toteaa.

Propagandaa puolin ja toisin

Suomi ja Saksa olivat sodan alussa liittolaisia, sodan edetessä suhteet jo heikkenivät.

Saarenketo arvelee, että naisjärjestön virkistysmatkoilla Saksa halusi kannustaa saksalaisnaisia mukaan sotatehtäviin esittelemällä, miten aktiivisesti vapaaehtoiset naiset Suomessa isänmaalliseen työhön osallistuivat.

Suomessa matkoja markkinoitiin aseveljeytenä ja viestien sekä haastattelujen sanamuodoissa korostuu usko Saksan sotamenestykseen.

- Lehtihaastatteluissa lotat puhuvat aseveljeyden tiivistämisestä ja uskotaan Saksan aseiden voittoon, Saarenketo sanoo.

Saarenketo muistuttaa kuitenkin, että lottien viestintää Suomeen valvottiin. He saivat lähettää postia vain lottajärjestön keskusjohtokunnan kautta, mikä on voinut vaikuttaa siihen, mitä kirjeissä kerrottiin ja miten.

Alkuperäisdokumenteistä käy ilmi, että lotat tunnistettiin Saksassa kaduilla ja kirjoitettiin paikallisissa lehdissä. Maritta Pohls on lukenut Saarenkedon pro gradu -työn ja kiinnittää huomiota tähän asiaan.

- On uusi tieto, että naisten organisoitumista arvostettiin niin Saksassa. Gradusta syntyy vaikutelma, että Saksassa olisi haluttu luoda vastaavantyyppistä järjestelmää.

Saksan kansan on, kaikki sen arvot huomioiden, loppujen lopuksi onnistuttava perustamaan suomalaisten Lottien kaltainen järjestö. Heinrich Himmlerin puheesta 4.10.1943 (Suom. Jenna Saarenketo ja Marja Jalava, Saarenkedon pro gradu -työ)

Ei natsijärjestö

Maritta Pohls muistuttaa, että Lotta Svärd oli puolustusvoimien tukijärjestö ja noudatti Suomen poliittista linjaa. Koska Suomi oli liittolaissuhteessa Saksan kanssa, kytkös Lotta-järjestön ja Saksan välillä on mahdollinen.

- Lotat on kutsuilla kiinnitetty mielenkiintoisesti koko puolustusjärjestelmään. Salaisia matkat eivät olleet missään tapauksessa. Käsittääkseni lotat eivät tehneet mitään salaista, Pohls sanoo.

Lottajärjestön lakkauttamisen jälkeen tästäkin osasta toimintaa vaiettiin suurelta osin vuosikymmeniksi.¨

Pohls ei halua mystifioida matkoja eikä niille osallistuneita naisia erityisen natsimyönteisinä. Suomalainen yhteiskunta oli silloin sellainen, hän sanoo.

Myös ainakin Naisten työvalmiusliitosta kutsuttiin vierailijoita Saksaan.

- Lotta Svärd lakkautettiin 1944 hitleriläismielisenä organisaationa ja se on leimannut voimakkaasti myöhempää keskustelua. En ajattele, että järjestö olisi ollut sen kummemmin hitleriläismielinen kuin Suomen armeija.

Saarenketoa kiinnostivat gradussaan erityisesti naisten subjektiiviset kokemukset sota-ajasta. Pohls puolestaan nostaisi esiin naisten roolin vapaaehtoistehtävissä yhteiskunnassa.

- Naiset ovat rakentaneet yhteiskuntaa järjestäytymisen avulla. 1920-30-luvuilla oli kolmenlaista järjestäytymistä: maanpuolustukseen liittyvää, sosiaaliseen työhön liittyvää kuten Mannerheimin lastensuojeluliitto ja kotiin liittyvää työtä kuten Martta-järjestö, Pohls sanoo.

Paljon vielä piilossa

Lotta Svärd -järjestön perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Vuonna 1944 lakkautetussa järjestössä on vielä paljon tutkimatonta, Pohls arvelee.

- Jokainen aika nostaa esiin uusia kysymyksiä, kun haluamme ymmärtää menneisyyttä.

Myös Saarenketo on kiinnostunut siitä, mikä on vielä hukassa.

- Löytämäni aineisto oli varmasti vain pintaraapaisu siitä, mitä on löydettävissä. Yksityisarkistoissa on varmaan kuvia ja kirjeitä, joista perikunnat eivät aina edes tiedä.

Mahdollisena jatkotutkimusaiheena Saarenketo pohtii sotainvalidien osallistumista virkistysmatkoille. Myös Saksassa on vielä käymättä tutustumassa siellä ehkä oleviin aineistoihin.

Aiheesta voi keskustella maanantaihin 6. joulukuuta 2021 kello 23 asti.

Lue seuraavaksi:

Hämeenkyröläiseltä vintiltä löytyi avaamaton muonituslotan varustereppu - tiesitkö, että lottien kädenjälki näkyy myös työpaikkalounaassasi?

Tunnetko tätä historian unohdettua yksityiskohtaa? Vuonna 1944 Kauhavalla toimi internointileiri, jonne saapuneiden SS-miesten taustat pyyhittiin puhtaaksi