Robotti on lukuisista somevideoista tuttu.

Nelijalkainen kone muistuttaa jonkinlaista peuraa, mutta siinä missä eläimellä olisi pää, robotilla on venyvä koura.

VTT:n esittelee Boston Dynamicsin robottia, jonka tutkimuslaitos on hankkinut pari kuukautta sitten 170 000 eurolla.

Tiimipäällikkö Taru Hakanen kertoo, että robotti on ostettu tutkimuskäyttöön.

Nyt robotti tekee temppujaan Slush-startup-tapahtumassa.

- Haemme teollisia firmoja mukaan ja ideoimme, mitä tällä voisi tehdä ja mitä teknologioita voisimme ideoida. Tarkoitus on palvella suomalaista teollisuutta, Hakanen sanoo.

Boston Dynamicsin robotin etu ovat raajat. Se pystyy nousemaan rappusia ja kulkemaan vaikeassa maastossa, avaamaan jopa ovia. Yleensä robotit kulkevat pyörillä ja niiden kulku tyssää hankalassa maastossa.

Tämän robotin sensorit havainnoivat ympäristöä: se kuvaa, mittaa ja 3D-mallintaa ja osaa navigoida automaattisesti.
VTT aikoo kokeilla siihen myös hyperspektrikameraa, joka tunnistaa erilaisia materiaaleja.

Teollisuuskäyttöön tehty robotti on täynnä mahdollisuuksia: sillä voi valvoa teollisuuslaitoksia, tehdä korjaustöitä vaarallisilla alueilla ja vaikka mitä.

- Ajatus on, että vaaralliseen paikkaan voidaan lähettää kone, ei tarvitse lähettää ihmistä. Tylsät ja vaaralliset tehtävät voidaan siirtää robotille. Se voi tehdä myös turvallisuuskierroksia, Hakanen sanoo.

- Tämä on ollut meillä vasta muutaman kuukauden ja olemme vasta alussa kehittämisessä. Tietääksemme näitä on kaksi Suomessa. Aalto-yliopistolla ja VTT:llä. Haluamme mainostaa tätä teollisuudelle.

Siksi VTT on mukana myös Slush-tapahtumassa. Eikä vain siksi. VTT esittelee muun muassa oman kasvuyrityshautomonsa tiimejä ja hakee niille rahoitusta.

Rahaa on jo, nyt tarvitaan työntekijöitä

Slush-startup-tapahtuma päättyi tänään torstaina loppubileisiin.

Tapahtuman ytimessä ovat sijoittajien ja kasvuyritysten kohtaaminen. Yrittäjät hakevat rahoitusta, jolla he voivat kasvattaa yrityksiään, sijoittajat etsivät yrityksiä, jotka kasvaessaan tuovat sijoitetut rahat moninkertaisena takaisin.

Tänä vuonna Suomessa on lyöty edellisvuosien tapaan kasvuyritysten rahoitusennätyksiä. Suomalaisille tartupeille ja kasvuyrityksille virtaa nyt rahaa ennätystahtiin.

Virossa syntynyt Starship Technologies -yritys on kuitenkin muilla asioilla liikkeellä.

Senior Mobile Developer Joakim Kronqvist kertoo, että yritys etsii Slushissa ennen kaikkea työvoimaa Helsingin toimistolleen. Pääkonttori on San Fransiscossa, tutkimusta ja kehitystä Helsingissä ja Tallinnassa.

- Meillä on 100 miljoonan dollarin rahoitus, emmekä etsi lisää investointeja.

Nimestään huolimatta yritys ei valmista avaruusaluksia vaan kuljetusrobotteja. Ne ovat itsestään kulkevia pieniä kärryjä, jotka korvaavat esimerkiksi ruokalähetit.

Yhden itseajavan kuljetuskärryn rakentaminen maksaa saman verran kuin kalliin läppärin (tarkkaa summaa Kronqvist ei suostu kertomaan).

Robotti ruokalähettinä tulee paljon halvemmaksi kuin Wolt-kuski. Sille ei tarvitse maksaa palkkaa.

Kuljetusrobotteja on jo toiminnassa 20 yliopistokampuksella Yhdysvalloissa kuljettamassa noutoruokaa ja esimerkiksi Iso-Britanniassa ja Tallinnassa. Teollisuuden käytössä niitä on Saksassa ja Tanskassa.

- Robotti menee ravintolaan tai kauppaan ja hakee ruoat tai ostokset. Kaupalla on koodi, joka avaa robotin luukun.

Ja kun robotti tulee perille, sen saa avattua.

Tallinnan sää on koetinkivi: koska robotti painaa siellä tuiskussa, se pärjää myös Helsingissä, Kronqvist sanoo. Lähitulevaisuudessa robottikärryt suhaavat siis myös Suomessa.

Robotti on 99 prosenttisesti autonominen. Kun jossain tulee ongelmia, vaikkapa risteyksessä on yllättävä ruuhka tai kolari, operaatiokeskuksessa oleva ihminen voi ottaa robotin ohjaukseensa. Kärry ajaa 6 km/h, ihmisen kävelyvauhtia.

Vaatteita, jotka eivät likaannu ja ulkoilma-asuja ilman kemikaaleja

Tänä vuonna ulkomaisia vieraita ja muualta maailmasta tulleita yrityksiä on ollut Slushissa vähemmän kuin edelliskerralla. Syykin on selvä. Esimerkiksi Kiinan ja Japanin karanteenisäännötä ovat ankarat, ja lentäminen Suomeen ei ole kovin viisasta: tänne kyllä pääsee, mutta paluu on karanteenin takia vaikeaa.

Jetro eli Japanin vastine Business Finlandille on lennättänyt edustajansa Lontoosta ja tuonut Slushiin mukaan kaksi startupia esiteltäväksi. Ne tekevät molemmat vaatteita ja asusteita.

- Nyt emme voineet tuoda Japanista yrityksiä pandemian vuoksi, siksi valitsimme Euroopassa toimivat yritykset mukaamme, Jetron Lontoon toimiston varajohtaja Masahide Sakishige sanoo.

Toinen japanilaisista startupeista on nimeltää Hap.

- Teemme kestävän kehityksen mukaisia vaatteita, teknisiä asusteita, sanoo Moto Suzuki.

Tekniset vaatteet tarkoittavat paitsi vedenkestäviä, myös antivirus, antibakteeri, antihome, antimoskiitto jne. -asusteita.

- Lisäksi meillä on lämmitettyjä vaatteita, joita voi säädellä älypuhelimella. Jos haluaa vaikka lämmittää polveaan tai vain selkää, sekin onnistuu, Susuzki sanoo. Hän esittelee myös viilentävää teknistä aluspaitaa. Kun siihen lorauttaa 10 grammaa vettä, se laskee ihon pinnan lämpötilaa.

- Koitamme luoda vaatteita, jotka pysyvät puhtaina esimerkiksi maanjäristysten ja kriisien aikana. Teemme vastaavia tuotteita myös eläimille.

Iso osa vaatteista on muiden brändien ylijäämätuotteita, joista tehdään paranneltuja versioita. omaa tuotantoamme

Toinen vaatekasvuyritys on nimeltään amphibio. Sen toimitusjohtaja Jun Kamei haluaa poistaa kemikaalit teknisistä vaatteista.

- On iso ristiriita, että ulkoilmaa ja luontoa rakastavat ihmiset käyttävät vaatteita, jotka saastuttavat luontoa kemikaaleilla, Kamei sanoo.

Teemme 100 prosenttisesti kierrätettäviä vedenkestäviä asusteita, joiden pinnotteissa ei käytetä saastuttavia kemikaaleja.

- Kaikki brändit haluavat tehdä kestäviä vaatteita, mutta kaikilla yrityksillä ulkovaatteiden pinnoitteet ovat suurin saastuttaja ja ongelma.

Koska kaikki ulkoilmavaatebrändit haluavat olla myös ympäristöystävällisiä, Kamei uskoo, että heidän teknologialleen on kysyntää.

- Emme voi tarkkaan kertoa, se on liikesalaisuus. Mutta meidän materiaaleja on käytetty lääketeollisuudessa, mutta ei ennen vaateollisuudessa, hän sanoo

Kun pienet kasvavat, myös isot kasvavat

Slushissa monilla isoilla yrityksille, kuten Astra Zeneca, Huawei tai Microsoft, on omat osastonsa.

Microsoftin partner developement manager Inari Bergius sanoo, että yritys on Slushissa tukemassa startupeja.

- Meillä on Founders hub -niminen startupien tukiohjelma, jossa autetaan kasvuyrityksiä matalalla kynnyksellä, hän sanoo.

Teknologiajätti Microsoft auttaa pieniä firmoja tarjoamalla lisenssejä, teknistä tukea, ideoinnin apua ja jopa hankkimaan rahoitusta.

- Aina kun jokin softafirma kehittää jotain Microsoftin alustoilla, haluamme auttaa heidän liiketoimintaansa kasvamaan. Se hyödyttää kumppaneita ja Microsoftia, Bergius sanoo.

Kun kasvuyritys muuttuu suureksi, se käyttää edelleen Microsoftin tuotteita ja auttaa siis Microsoftiakin kasvamaan suuremmaksi.

- Kasvuyrityksen kiinnostavat, koska joku niistä aina kasvaa isoksi ja voimme kasvaa yrityksen rinnalla. Haluamme olla alusta asti mukana, kasvaa ja kasvattaa. Me olemme kontaktoineet täällä uusia kasvuyrityksiä, Bergius kertoo.

- Vaikka meillä on hyvin iso portfolio, on aina alueita, joihin meillä ei ole suoraan tarjota ratkaisuja. Startupit täyttävät niitä aukkoja.

Yliopisto haluaa saattaa yrityksensä maailmalle

Aalto-yliopiston osasto on aivan Microsoftin vieressä. Ja ainakin yhtä iso. Innovaatiovararehtori Janne Laine kertoo, että Aalto esittelee 12 kestävään kehitykseen liittyvää startupia ja tuo opiskelijoiden ja tutkijoiden startup-yrityksiä esille.

- Yritykset ovat esimerkiksi tekstiileihin, biopohjaisiin pinnotteisiin ja muovautuviin vaahtoihin liittyviä. Meillä on myös ruoantuotantoon, vertikaaliviljelykseen liittyvä rakennelma, joka voidaan viedä vaikka Saharaan, Laine sanoo.

Aallon tutkimustuloksia siis yritetään kaupallistaa kasvuyritysten kautta, ja näille yrityksille koitetaan saada rahoitusta sijoittajilta, joita Slushissa on mukana.

- Haluamme vaikuttaa yhteiskuntaan uusien innovaatioiden alueella.

Laine kehuu kansainvälistä Aaltoa ja sen seitsemää tutkimusfokusaluetta.

- On rekrytoitu 300 uutta professoria ja panostetaan laatuun. Olemme yksi kansainvälisimpiä yliopistoja Euroopassa, 48 prosenttia henkilökunnasta on kansainvälistä. Enemmän ja enemmän pystymme tuottamaan uusia aihioita

Suomen yksisarvisista, siis miljardiluokkaan yltävistä kasvuyrityksistä, seitsemän kymmenestä tulee jatkossa tulemaan Aalto-yliopistosta, Laine sanoo.

- Nyt kun Woitin isosta exitistä on paljon puhuttu, kyllä tilanne on se, että Aallon aikana on syntynyt uusi sukupolvi nuoria, jotka realisoivat puheen uusista innovaatioista, hän toteaa.

Suomen yksisarvisista, siis miljardiluokkaan yltävistä kasvuyrityksistä, seitsemän kymmenestä tulee jatkossakin tulemaan Aalto-yliopistosta.

- Enää ei mennä suuriin yrityksiin töihin, vaan koulutamme kaikkia opiskelijoita yrittäjämäiseen ajattelutapaan ja radikaalin luovuuteen. Kaikista ei tarvitse tulla yrittäjiä, mutta haluamme generoida out of the box -ajattelua. Nyt se on oikeasti tapahtunut, tämä ei ole vain juhlapuheissa.

*Innovaatiovararehtori vastaa patenteista, keksinnöistä, opiskelijayrityksistä ja yritysyhteistyöstä sekä kaupunkien ja tutkimuslaitosten kanssa yhteistyöstä.

Suomalaisyhtiö kasvoi hiljaisuudessa arvokkaammaksi kuin Tokmanni, Fiskars tai Ponsse - 1,8 miljardin euron hintalapun saanut Aiven nousi yksisarvisten joukkoon

Analyysi: "Rovio, Supercell ja Wolt ovat näyttäneet, että Suomesta voi tulla mitä vaan", sanoo Slushissa uusia yrityksiä etsivä sijoittaja

Startup-yritysten suurtapahtuma Slush järjestetään Helsingissä synkästä koronatilanteesta huolimatta