Ravintolayrittäjä halusi aluksi taloyhtiön korvaavan 12 vuoden menetetyt liikevoitot eli lähes 400?000 euroa.

Ravintolan karaokeiltojen melu toi ravintolalle lähtöpassit taloyhtiöstä. Kuvituskuva. Kuva: Pete Aarre-Ahtio

Ravintolayrittäjä vaihtui, kun Helsingin Oulunkylässä sijaitsevan liiketilan vuokra-aikaa oli jäljellä vielä kaksi vuotta.

Uusi yrittäjä aloitti karaokeiltojen järjestämisen, mistä seurauksena oli desibelien vyöry taloyhtiössä ja lähitienoolla.

Karaokeilloille tuli alkumetreillä tyrmäys, josta alkoi yrittäjän ja liiketilan omistajan välinen oikeusjuttu. Yrittäjä vaati menetettyjä ansioitaan, koska oli varautunut pitämään musiikkipainotteisia iltoja 12 vuotta, vuoteen 2030 saakka. Hän esitti vuokraajalle 152 kuukauden saamatta jääneet liikevoitot, yhteensä 399?577 euroa.

Ravintoloitsija hävisi riitansa sekä Helsingin käräjäoikeudessa että hovioikeudessa, ja edessä on 60?000 euron oikeudenkäyntikulujen maksaminen.

Uusi yrittäjä aloitti bisneksensä kesällä 2017. Vajaa puoli vuotta kului, kun taloyhtiö järjesti kuulemismenettelyn meluhaitoista.

Ravintolan pitäjälle napsahti kohta varoitus järjestyssääntöjen rikkomisesta, ja edessä häämötti jo liiketilan hallintaanotto. Parin kuukautta kului, ja yrittäjä purki vuokrasopimuksensa.

Yrittäjä vaati vahingonkorvauksia liiketilan omistajalta. Ensisijainen vaatimus oli lähes 400?000 euroa. Toissijainen vahingonkorvausvaatimus oli noin 84?000 euroa, ja se perustui voimassa olleeseen vuokrasopimukseen.

Korvausvaatimuksen perusteena oli kuukausittainen 2?628 euron voitto edessä olevilta 12 vuodelta. Yrittäjä piti laskelmaansa minimitasona ja realistisena.

Laskelmassa ei ollut työvoimakustannuksia, sillä yrittäjä ei nostanut itselleen palkkaa ja muu henkilökunta oli yrittäjän kertoman mukaan te-keskuksen kautta tulleita palkattomia harjoittelijoita.

Liiketilaa yrittäjä kunnosti lähes 11?000 eurolla. Myös sitä summaa hän vaati tilan omistajalta.

Yrittäjällä oli käsitys, että liiketilassa voisi järjestää karaoke- ja musiikki-iltoja joka päivä aamukahteen saakka. Hän väitti sopineensa asiasta suullisesti. Kirjallinen vuokrasopimus oli tehty päättyväksi lokakuun lopussa 2020. Ravintolayrittäjällä oli käsitys, että sen jälkeen vuokraus voisi jatkua vielä kymmenen vuotta.

Yrittäjä nosti kanteen tilan omistajaa kohtaan, koska huoneisto ei ollut sovitussa kunnossa eikä karaokeiltoja voinutkaan järjestää.

Omistaja vaati kanteen hylkäämistä. Hänen mukaansa ravintolayrittäjä oli rikkonut taloyhtiön ja kaupungin järjestyssääntöjä toistuvasti ja asukkaille on koitunut haittaa karaoke- ja musiikki-illoista.

Edellinen yrittäjä oli kahden vuoden aikana pitänyt kolme karaokeiltaa ja yhden bändi-illan, mutta melutaso oli pysynyt sovituissa rajoissa.

Vastaaja kiisti, että musiikki-illoista olisi edes sovittu ja kiisti myös keskustelut pitkästä vuokrakauden jatkosta.

Laskelmaa yrittäjän esittämästä voitosta vastaaja piti harhaanjohtavana ja ihmetteli miten seitsemänä päivänä ja 112 tuntia viikossa avoinna oleva ravintola voi tulla toimeen ilman ainoatakaan alan ammattilaista, kun liikevaihdostakin neljännes tulee ruokamyynnistä.

Toiminta oli niin laajaa, että se edellyttäisi alan työehtosopimuksenkin mukaan kolmea ammattilaista ja ainakin ammattitaitoista kokkia, tilan omistaja ihmetteli vastineessaan oikeudelle ja totesi, että voiton sijasta ravintola tuotti 2?500 euroa tappiota joka kuukausi.

Käräjäoikeus katsoi, että ravintoloitsija ei näyttänyt toteen väitettään, jonka mukaan liiketilan omistaja olisi olennaisesti rikkonut sitä, mitä huoneiston vuokrauksesta oli sovittu. Ratkaisu perustui liikehuoneiston vuokrausta koskevaan lakiin.

Ratkaisun mukaan vahingonkorvauksen tuomitsemiselle ei ollut perusteita, ja oikeus hylkäsi kanteen.

Helsingin hovioikeus myönsi yrittäjälle jatkokäsittelyluvan. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua.

Hovioikeuden mukaan uuden yrittäjän käsiin siirryttyä ravintolassa alkoi aiempaa musiikkipainotteisempi toiminta ja se erosi selkeästi edellisen yrittäjän toiminnasta. Muutoksesta aiheutui naapurustolle terveydellistä meluhaittaa, jollaista aiemmin ei ollut ollut.

Liiketilan omistaja ei ollut antanut ravintolayrittäjälle lupaa viihderavintolatyyppisen toiminnan harjoittamiselle eikä yrittäjällä ollut oikeutta saada vahingonkorvauksia, hovioikeus totesi.

Ravintolayrittäjän on maksettava jutun kaikki oikeudenkäyntikulut, jotka yrittäjän osalta ovat noin 27?000 euroa ja liiketilan omistajan osalta noin 33?000 euroa.

Hovioikeus antoi ratkaisunsa maanantaina. Siihen on mahdollista hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta, jos se myöntää valitusluvan.