Venäjällä yleistynyt tapa kirjoittaa historiaa uusiksi nousi esille talvisodan syttymisen muistopäivänä, kun Venäjän Etelä-Afrikan suurlähetystö esitti talvisodan syistä oman oudon tulkintansa. Sen mukaan osasyy sotaan oli Suomen ja natsi-Saksan yhteistyö, vaikka asia oli päinvastoin. Suomen kannattaa oikoa nyt ja jatkossa Vladimir Putinin Venäjän vääriä historiantulkintoja.

Neuvostoliitto ja natsi-Saksa allekirjoittivat Molotovin-Ribbentropin sopimuksen salaisine lisäpöytäkirjoineen 23.8. 1939 diktaattori Josef Stalinin todistaessa tapahtumaa. Kuva: Lehtikuva

Talvisodan alkamisesta tuli tiistaina kuluneeksi 82 vuotta. Suomelle talvisota on keskeinen, ehkä keskeisin osa omaa kansallista identiteettiä, kun pieni Suomi taisteli itsenäisyydestään ylivoimaista idän jättiläistä Neuvostoliittoa vastaan.

Sodan aloittajasta ei ole epäselvyyttä. Se oli Neuvostoliitto. Neuvostoliitto ampui sodan kulissiksi kuuluisat Mainilan laukaukset omiaan kohti 26. marraskuuta 1939. Venäjän varsinainen hyökkäys ilman sodanjulistusta alkoi 30. marraskuuta ja sotaa kesti maaliskuun 13. päivään 1940 saakka - eli ne kuuluisat 105 kunnian päivää. YK:n edeltäjä Kansainliitto tuomitsi Neuvostoliiton.

Vielä Neuvostoliiton aikana talvisota oli osittain ulkopoliittinen tabu, ainakin se oli vaikea keskustelunaihe YYA-aikana. Neuvostoliiton jälkeisen Venäjän ensimmäinen presidentti Boris Jeltsin tuomitsi 1994 talvisodan Josef Stalinin aikaiseksi rikokseksi Suomea vastaan, mutta Venäjän nykyjohdolle on Vladimir Putinin aikana kehittynyt taipumus kirjoittaa historiaa uusiksi omista kansallisista lähtökohdistaan.

Nyt ihmetystä ja ärtymystä herätti Venäjän Etelä-Afrikan lähetystön Twitterissä julkisesti esittämä näkemys, jonka mukaan talvisota syttyi "toisen maailmansodan lähestyessä aluekiistojen lietsomana" sekä Suomen ja natsi-Saksan lisääntyneen sotilasyhteistyön seurauksena. Näkemyksessä historia kellahti päälaelleen. Tulkinta oli nolo.

Lue lisää: Venäjän suur­lähetystön outo tulkinta talvi­sodan syistä ihmetyttää - myös Viron ex-presidentti ärähti

Talvisota ei alkanut Suomen ja Saksan sotilasyhteistyön seurauksena, vaan Neuvostoliiton ja natsi-Saksan yhteistyön seurauksena.

Neuvostoliiton aluevaatimukset ja Jartsev-neuvottelut ovat osa tunnettua historiaa, mutta Venäjällä on yleistymässä Neuvostoliiton aikainen käytäntö, jossa halutaan unohtaa Neuvostoliiton ja natsi-Saksan yhteistyö ja ennen muuta 23. elokuuta allekirjoitettu Molotov-Ribbentrop -sopimus. Sopimukseen sisältyneessä salaisessa lisäpöytäkirjassa Stalinin Neuvostoliitto ja Adolf Hitlerin johtama Saksa määrittelivät Suomen, Baltian maat, Puolan itäosan ja Bessarabian Neuvostoliiton etupiiriksi. Saksa sai Puolan itäosat, jonne se hyökkäsi 1. syyskuuta ja toinen maailmansota alkoi.

Venäjän historiassa talvisota kuvataan usein vähätellen vain "koillisena välikohtauksena", mutta historiallisia väärintulkintoja vähättelykään ei oikeuta.

Onneksi historiaa tulkitsi väärin sentään Venäjän lähetystö Etelä-Afrikassa, eikä Tehtaankadun lähetystö Helsingissä, mutta silti historian soisi olevan Venäjän ulkoministeriön alaisten elinten hallinnassa. Näkemys torjuttiin nopeasti monelta taholta, mikä onkin paras tapa.

Jatkossa myös Suomen ulkoministeriön kannattaa olla tarkkana vastaavien tapausten varalta, sillä väärät tulkinnat voivat muodostua "totuudeksi", jos niitä liian usein saa vapaasti toistaa.