Muotitalo teki koirille oman luksusvaatemalliston. - Olisi hirveän tärkeää miettiä, tarvitseeko koira itse hyvinvointinsa vuoksi jotakin vaatetta, Elisa Aaltola sanoo.

Eläinfilosofi Elisa Aaltolan mielestä koirien vaatteita ja oheistuotteita myyvien kauppaketjujen pitäisi varmistaa, etteivät he markkinoi turhia asioita ja mitään, mikä on koirien hyvinvoinnille haitallista. Kuva: Shutterstock, Instagram

Tekonahkatakki 570 euroa. Trenssitakki irrotettavalla vyöllä 525 euroa. Bikertakki 398 euroa. Nämä vaatteet ovat osa italialaisen vaatemerkki Moschinon mallistoa, jotka julkaistiin hiljattain. Ja ei, vaatteet eivät ole ihmisille suunnitellusta mallistosta. Ne ovat koiramallistosta.

Mitä pitäisi ajatella siitä, että koirille suunnitellaan tyyriitä, huippumuodikkaita vaatteita - ja että jotkut ihmiset ostavat niitä koirilleen?

Filosofi, dosentti Elisa Aaltolan mielestä asiaa tulisi lähestyä koirien hyvinvoinnin näkökulmasta. Aaltola on erikoistunut eläimiä koskeviin eettisiin ja filosofisiin kysymyksiin.

- Koirille pitäisi tehdä vain sellaisia asioita, jotka edesauttavat niiden hyvinvointia. Olisi hirveän tärkeää miettiä, tarvitseeko koira itse hyvinvointinsa vuoksi jotakin vaatetta, Aaltola sanoo.

Muotisuunnittelija Jeremy Scott on mainostanut Instagram-tilillään italialaisvaatemerkille suunnittelemiaan koiranvaatteita. Eläinfilosofi Elisa Aaltolan mielestä koira tulisi pukea vain silloin, kun se on koiralle välttämätöntä.

Aaltola toivoo, että jokainen koiranomistaja miettisi, onko koira itseisarvo vai väline, jolla haluaa lisätä itselleen mielihyvää.

- Toivon, että ihmiset miettisivät tätä hartaasti, koska jos koira on itseisarvoinen, niin lähtökohtana pitää kaikissa tämmöisissä valinnoissa olla eläimen oma hyvinvointi. Kannattaa miettiä, mikä palvelee eläimen omaa hyvinvointia, tarpeita ja mukavuutta.

Aaltola muistuttaa, että tietyt koirarodut toki tarvitsevat kylmällä vaatetusta. Tällaisia ovat esimerkiksi jotkut pienet koirarodut sekä koirat, joilla ei ole alusvillaa, esimerkiksi vinttikoirat. Myös vanhat tai heikkokuntoiset koirat voivat tarvita lisälämpöä.

- Mutta aika harva koirarotu on jalostettu sellaiseksi, etteikö se kestäisi pientä pakkasta. Jotkut rodut kestävät isompiakin pakkasia. Koiran vaatettaminen ei näissä tapauksissa ole koirien luontaiseen tarpeeseen liittyvä asia, vaan ihmisen tarpeeseen liittyvä juttu.

Satojen eurojen luksusvaatteet koirille lienevät pienen piirin juttu, mutta viime aikoina myös isot vaateketjut, kuten H&M ja Lindex ovat tuoneet liikkeisiinsä koirien vaatteita ja asusteita. On hupparia, naamiaispukua, tekokuidusta tehtyä neulepuseroa.

Aaltola sanoo, että koiran vaatetusta miettiessä pitäisi pohtia myös, onko koiralla mukava ja hyvä olla vaatteessa.

- Erityisesti sisätiloissa vaatteet voivat aiheuttaa koiralle tukaluutta ja jopa kärsimystä. Niillä voi olla vaatteessa liian kuuma tai vaate voi kiristää niin, että tulee hiertymiä. Vaate voi pahimmillaan myös estää koiraa kirputtamasta ja rapsuttamasta itseään, jos sitä kutittaa.

Aaltolan mielestä koira tulisi pukea vain silloin, kun se on välttämätöntä.

- Jos ja kun miettii ensin koiran hyvinvointia, tarpeita ja mukavuutta, voi toissijaisesti miettiä, miltä se vaate näyttää. Ei siinä ole mitään pahaa, jos ihminen saa siitä iloa, että vaate näyttää hyvältä.

Se, että ihminen haluaa pukea koiransa, ei sinänsä ole uusi ilmiö. Muodin ja visuaalisen kulttuurin tutkija, dosentti Annamari Vänskä on kertonut Ylen jutussa, että lemmikkien pukemisella on pitkä historiallinen pohja.

- Koiraa on puettu kauan, ainakin 1700-luvulta. Silloin koira oli vielä omistajansa luokkastatuksesta kertova luksusobjekti, mutta 1800-luvulta lähtien siitä alkoi tulla lemmikki eli "kesytetty villieläin", Vänskä sanoi haastattelussa.

Elisa Aaltola kertoo, että nimenomaan sylikoirat ja jotkut harvinaiset metsästyskoirat olivat aikoinaan ihmisten statussymboleita.

- Yhteiskunnan eliitti osoitti näillä varallisuuttaan, koska sylikoirat ja harvinaisemmat metsästyskoirarodut olivat tosi harvinaisia ja kalliita, Aaltola kertoo.

Ollaanko koirien kohtelussa palaamassa 1700-luvulle - siihen, että koira olisi ihmisen mielihyvän tarpeita tyydyttävä somiste?

- Toivottavasti ei, Aaltola sanoo.

Tähän ei Aaltolan mukaan viittaa myöskään parhaillaan lausuntokierroksella oleva eläinsuojelulaki. Uudessa lakiehdotuksessa kiellettäisiin esimerkiksi sähkö- ja piikkipannat, mutta puututtaisiin myös koiran joihinkin somistamiseen liittyviin asioihin, kuten turkin värjäämiseen.

- Turkin värjäämisen kieltämistä perustellaan sillä, että se ei ole kunnioittavaa koiraa kohtaan, eli se veisi meidän asenteita koiria kohtaan väärään, viihteelliseen suuntaan.

Viime vuosina koirista on tullut Suomessa iso, satojen miljoonien bisnes. Eikä ihme - koiria on valtava määrä, noin 700 000 (Tilastokeskus 2018).

Vaatteiden ja asusteiden lisäksi koirille kaupitellaan lähes kaikkea, mitä ihmisellekin. On olutta, on jäätelöä. Ja on jos jonkinlaisia palveluita, kuten hierontaa, osteopatiaa, ravitsemusterapiaa, koirien päiväkoteja ja hotelleja.

Aaltolan mielestä parhaimmillaan oheistuotteet palvelevat koirien hyvinvointia. Esimerkiksi hieronta ja päiväkodit voivat parantaa koiran elämänlaatua. Osa oheistuotebisneksestä voi kuitenkin johtaa siihen, että eläinsuhteesta tulee epäkunnioittava.

- Jos koiraa lähestytään vain muodikkaiden tuotteiden kautta, koirasta tehdään ikään kuin pelle tai somiste, eli se ei ole itsessään arvokas olento.

Suomessa lemmikkieläinbisnestä dominoi lemmikkitarvikeyhtiö Musti Group, joka omistaa Musti ja Mirri -ketjun. Helsingin Sanomien mukaan yhtiön tulos kolminkertaistui alkuvuonna.

Aaltola peräänkuuluttaa myös liikkeiden ja ketjujen vastuuta.

- Näin suuri määrä vaatteita ja oheistuotteita ei ole myynnissä siksi, että yhteiskunta olisi yhtäkkiä huomannut, että koirat tarvitsevat runsaasti vaatteita voidakseen hyvin, vaan niitä on myynnissä siksi, että niillä voi ansaita valtavasti rahaa. Lemmikkibisneksessä liikkuu isot rahat. Tavoitteena ei suinkaan ole aina koirien hyvinvointi, vaan tavoitteena on raha.

- Kauppaketjujen minimivelvoite on se, että he varmistaisivat, etteivät he markkinoi turhia asioita ja mitään, mikä on koirien hyvinvoinnille haitallista. Lisäksi heidän pitäisi varmistaa, että heidän tuotteensa ovat laadukkaita, eivätkä aiheuta esimerkiksi tukaluutta. Myös myyntilanteessa pitäisi kysyä, minkälaiselle koiralle tuote on tulossa ja keskustella siitä, tarvitseeko koira ylipäätänsä sitä.

Entä mitä koiranomistaja itse voisi tehdä, että toimisi vastuullisesti ja eläintä kunnioittavasti?

Aaltolan mielestä kannattaa miettiä säännöllisesti, mitä omalle koiralle kuuluu ja onko se saanut tehdä lajityypillisiä asioita.

- Saako koira pysähtyä tutkimaan ympäristöään ja tutustua lajitovereihin? Onko sen elämässä kylliksi virikkeitä, liikuntaa, leikkiä, sosiaalista vuorovaikutusta ja myönteisiä tunteita, kuten iloa? Voi ottaa hypyn koiran maailmaan - siihen, millaisena koira kokee arjen - ja miltä siitä tuntuu olla vaikkapa puettuna johonkin vaatteeseen.

Lue lisää: Kun loppu oli lähellä, kaksi ohjetta auttoi antamaan viimeisen piikin - enkä tiedä, voinko enää ikinä ottaa koiraa

Lue lisää: 13 asiaa, joista kukaan ei varoita ennen kuin hankit koiran - ja joista puhutaan ihan liian vähän

Lue lisää: Pitääkö olla huolissaan, jos koira kuorsaa? Asiantuntijat neuvovat, miten lyhytkuonoisen rodun edustajalle saa hyvän elämän