Tiistai-iltana varmistui, että Suomesta tulee Etyjin puheenjohtaja vuonna 2025 - kun Helsingin vuoden 1975 Ety-huippukokouksesta tulee kuluneeksi 50 vuotta.

Asiasta kertoi ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr).

Sen sijaan presidentti Sauli Niinistön ajama Helsingin huippukokous vuodelle 2025 ei etene yhtä sutjakkaasti - ei edes Suomen päässä.

Niinistö hehkutti niin sanottua Helsingin henkeä Saksan-vierailullaan viime viikolla.

Niinistö vahvisti Berliinissä, että Suomi hakee Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin puheenjohtajuutta vuonna 2025.

Lue lisää: Suomi valittiin Etyjin puheen­johtajaksi vuodelle 2025

Presidentti Sauli Niinistö puolusti huippukokousaloitettaan Berliinissä viime viikolla. Kuva: Bernd von Jutrczenka / Lehtikuva

Vielä suurempi tavoite on kuitenkin saada Helsinkiin samaan aikaan 50-vuotisjuhlakokous vuoden 1975 Ety-kokouksen hengessä.

Kyseessä on nimenomaan Niinistön aloite.

Niinistö esitti ajatuksensa "Helsingin hengessä" vuonna 2025 pidettävästä huippukokouksesta viime maaliskuussa, mutta sen jälkeen aloite on jäänyt Suomen osalta lähinnä Niinistön omien puheiden ja keskustelujen varaan.

- Jos tuollaisen ajattelutavan luominen oli mahdollista keskellä kylmää sotaa, ei se voi olla mahdotonta nytkään. Juuri nyt emme tarvitse taas yhtä huippukokousta jossain kaukaisessa tulevaisuudessa. Tehtävämme on paljon kiireellisempi. Meidän on rakennettava Helsingin henkeä tässä ja nyt, Niinistö sanoi Körber-säätiön tilaisuudessa pitämässään puheessa viime maanantaina.

Pekka Haaviston (vihr) johtamassa ulkoministeriössä ja pääministeri Sanna Marinin (sd) johtamassa valtioneuvoston kansliassa on sen sijaan ollut hiljaisempaa.

Virallisesti Marin ja Haavisto ovat toki kohteliaasti tukeneet ajatusta huippukokouksesta, ja Haavisto otti asian esille muun Kiinan ulkoministerin Wang Yinin kanssa viime kesänä.

Marin tuki ideaa tuoreeltaan Ylen pääministerin haastattelutunnilla.

Silti ulkoministeriössäkin IS:n lähteiden mukaan ihmetellään nykyistä hiljaisuutta huippukokouksen suhteen.

IS:lle arvioidaan, että "hiljaisuus" ja "tekemättömyys" saattaa olla tietoista:

Nykyhallituksella ei ole halua ajaa Niinistön aloitetta - juuri sen takia, että se on Niinistön aloite.

IS:n lähteet, epäilevät, ettei ulkoministeriö konkreettisesti "pane tikkua ristiin" presidentti Sauli Niinistön ajaman huippukokouksen eteen. Kuva: Benjamin Suomela

- Ei asian eteen ole täällä oikeastaan pantu tikkua ristiin, IS:lle arvioidaan ulkoministeriölähteistä.

Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta linjasi toissa viikolla, että Suomi hakee vuodelle 2025 Etyjin puheenjohtajuutta. Mutta missä luuraavat toimet huippukokouksen eteen?

Ajaako sitä muut kuin Niinistö itse?

- Tässä haisee se, että kun aloite on tullut presidentiltä, niin pääministeri Marin tai Haaviston johtama ulkoministeriö eivät näytä haluavan edistää asiaa, sanoo toinen ulkopolitiikan ammattilainen.

- Etyjin puheenjohtajuutta ajetaan kyllä, mutta huippukokouksen eteen ei tehdä töitä, lisää Etyj-prosessiin perehtynyt veteraanidiplomaatti.

- Tämä paljastaa todellisuuden, mikä on hallituksen ja presidentin välinen suhde tällä hetkellä, kuuluu yksi analyysi.

Nimellä asiaa ei ymmärrettävistä syistä haluta kommentoida.

Tuoreeksi esimerkiksi nostetaan pääministeri Marinin ulkopoliittinen puhe Paasikivi-Seurassa viime keskiviikkona.

Pääministeri Sanna Marin piti puheen Paasikivi-seurassa, mutta Niinistön kaavailemaan huippukokousta hän ei maininnut. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Siinä hän otti laajasti kantaa moneen eri asiaan, myös Etyjin puheenjohtajuuteen:

- Suomen on oltava valveilla ja vaikuttamassa, haettava vastuuta. Tässä hengessä, edistääksemme yhteisiä arvoja ja ihmisoikeuksia olemme hakeneet ja tulleet valituksi YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi ensi kaudelle. Suomi on juuri päättänyt myös hakea Etyj:n puheenjohtajaksi vuodelle 2025. Katseemme on oltava jo nyt tulevassa kampanjassa YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi vuosikymmenen lopulla.

Mutta tässäkään puheessa Marin ei edes puolella sanalla viitannut Niinistön ajamaan huippukokoukseen.

Puute pisti monella silmään.

Niinistö itse on sen sijaan esitellyt huippukokousta laajasti maailman johtajille Kiinan Xi Jinpingistä, Venäjän Vladimir Putinista ja Ranskan Emmanuel Macronista alkaen.

Huippukokousaloitetta on pidetty monella taholla jo valmiiksi tuhoon tuomittuna, koska suurvaltasuhteet akselilla Yhdysvallat-Kiina-Venäjä ovat pahemmassa aallonpohjassa kuin 1975 alkuperäisen ja varsinaisen Ety-kokouksen aikana.

Myös Niinistö itse on kertonut hankkeen haastavuudesta.

Toisaalta hanketta pidetään juuri tästä syystä tavoittelemisena arvoisena. Se myös kirkastaisi Suomen ulkopoliittista asemaa.

- Mutta jos huippukokousta ajetaan vain muodollisesti, ja tiedetään ja toimitaan niin, että operaatio kusee, se on Suomeen maineelle kaikkein pahinta, IS:lle arvioidaan.

Jotkut ulkopolitiikan taustavaikuttajista sanovat, että asia heijastelee laajemminkin ulkoministeriön poliittista muutosta.

Suurvalta- ja turvallisuuspoliittinen osaaminen on jäänyt muiden asioiden varjoon.

- Afrikan ongelmista on helpompi puhua kuin suurvalta-asioista tai turvallisuuspolitiikasta, IS:lle tiivistetään.

Haaviston kerrotaan tulevan toimeen Niinistön kanssa hyvin kasvokkain.

- Mutta kun ovi sulkeutuu, Haavisto tuntuu unohtavan Niinistön näkemykset saman tien, IS:lle kuvaillaan tilannetta.

Sen sijaan Marinin ja Niinistön suhteita luonnehditaan enemmän kuin viileiksi, mitä on vaikea peittää.

Suhteiden "viileys" näkyi viime tammikuussa, kun Marin vaati Aleksei Navalnyin vapauttamista julkisesti ja suurieleisesti Twitterissä samaan aikaan kun Niinistö odotti puhelua Putinilta.

Sen jälkeen Marin puuttui vielä helmikuussa Twitterissä Kiinan ihmisoikeustilanteeseen. Molemmat tulkittiin yritykseksi näpäyttää ulkopolitiikkaa johtavaa Niinistöä.

Joka tapauksessa kaavaillun huippukokouksen osalta Suomen ulkopolitiikassa on meneillään outoa varjonyrkkeilyä. Jos kokous on muutenkin vaikea Suomeen saada, ei kotimainen eriseuraisuus tai passiivisuus tavoitetta ainakaan edistä.

Kaiken lisäksi kokous - jos se saadaan edes järjestettyä - toteutuisi vasta Niinistön presidenttikauden jälkeen.

Mutta itsekseen kokous ei Suomeen tule.

Näin ainakin muistuttavat ne, jotka muistavat sen alkuperäisen Ety-kokouksen 1975 ja sen vaatiman hirmuisen valmistelu- ja pohjustustyön.