Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS kertoi reilu viikko sitten, että pääkaupunkiseudulla on todettu viisi uutta hiv-tartuntaa viimeisten 10 kuukauden sisällä.

Tilanne on poikkeuksellinen, sillä edeltävän seitsemän vuoden aikana vastaavia tartuntoja todettiin yhteensä vain kuusi, joista neljä liittyi samaan ryppääseen vuosina 2018-2019.

Nyt todetuista viidestä tapauksesta kolme tuli ilmi tänä syksynä ja kaksi aiemmin tänä vuonna, kertoo HUSin infektiolääkäri Jussi Sutinen.

Diagnooseja on Sutisen mukaan tehty useammassa pääkaupunkiseudun kunnassa sekä vankiloissa, ja tapausten yksityiskohtia ja viruksen perimää on selvitelty yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.

- Tartunnat näyttäisivät liittyvän varsin läheisesti toisiinsa. He ovat kaikki kohtalaisen nuoria, Sutinen sanoo.

Kaikki tapaukset ovat syntyneet piikittämällä huumeita käyttävien henkilöiden keskuudessa. Sutisen mukaan nyt ensisijaisen tärkeää on saada kaikki sairastuneet hoidon piiriin.

- Kaksi aiemmin tänä vuonna tartunnan saanutta on jo aloittanut lääkityksen, ja nyt pyritään saamaan heidän viruksensa sellaiseen tilaan, että tauti ei heillä etene vaaralliseksi eivätkä he ole enää tartuttavia muualle.

Kun diagnoosi tehdään ajoissa, sairaus ei yleensä lyhennä elinikää, eikä hoidettu hiv tartu muihin edes suojaamattomassa seksissä.

Kaikkiin nyt sairastuneisiin on saatu yhteys

Sutisen mukaan myös kolme syksyllä positiivisen testituloksen antanutta henkilöä on tavoitettu ja heihin on olemassa yhteys. Kahden kohdalla odotetaan vielä resistenssitutkimusten tuloksia, joiden jälkeen on tarkoitus aloittaa hoito. Kolmannen sairastuneen elämäntilanne pyritään järjestämään sellaiseksi, että hoidon aloittaminen on mahdollista.

Sutisen mukaan hiv-lääkityksen aloittamisessa on keskeistä, että lääkkeen ottaminen jatkuu säännöllisesti. Muuten syntyy mahdollisuus, että virus muuttuu lääkkeille vastustuskykyiseksi ja näiden lääkkeiden teho menetetään kyseisellä potilaalla ikiajoiksi.

Toinen huoli on, että lääkkeille resistentti virus leviää sellaisena muihin ihmisiin.

Yhteisten neulojen käyttö edelleen yleistä

Sutisen mukaan on hyvin todennäköistä, että pistämällä huumeita käyttävien joukossa leviää tartuntoja, joista eivät tiedä sen enempää terveydenhuollon ammattilaiset kuin sairastuneet itse.

Tämän vuoksi kuntien ja kolmannen sektorin toimintaa on tehostettu, etsivää työtä ja katuklinikoita on informoitu ja testaamista tehdään aiempaa enemmän esimerkiksi erilaisissa asumisyksiköissä ja paikoissa, joissa suonensisäisten huumeiden käyttäjiä voidaan tavoittaa. Samalla terveysneuvontaa on lisätty ja pistosvälineiden vaihtoa puhtaisiin tehostettu.

- Etsivän työn merkitys on valtava. Nämä ihmiset eivät tule lääkäriin sanomaan, että otetaanpas nyt hiv-testi. Heidät täytyy löytää ja testaajien täytyy olla ihmisiä, joihin he luottavat.

Sutisen mukaan Suomessa todetaan vuosittain yli tuhat uutta c-hepatiittitartuntaa, ja niistä lähes kaikki ovat pistohuumeiden välityksellä saatuja.

- Se tarkoittaa, että ihmiset pistävät yhteisillä pistovälineillä, ei sitä oikein muulla voi selittää. Ja aina kun c-hepatiitti tarttuu, on riski että samalla tarttuu hiv.

Lue lisää:

Ari fick hiv från en spruta under epidemin för 20 år sedan - nu ökar infektionerna bland narkotikabrukare igen

Hiv-positiivisille KKO:n päätös kumota pahoinpitelytuomio on iso askel - "Oikeusjärjestelmä hyväksyi viimein, että lääkittynä virus ei tartu"

Aids saadaan selätettyä vuoteen 2030 mennessä, uskoo YK

HIV-estolääke vei pelon tartunnasta Simo Kauppisen seksielämästä - Jonot hoitoon venyvät, koska kysyntä yllätti HUSin