"Onpas tyhmä syy."
"Turhaan pelkäät paljon testattua rokotetta."
"Älä ota sitä, jos se kerran niin paljon ahdistaa."
Tähän tapaan Katarinalle, 23, vastattiin, kun hän kysyi somessa, ovatko muut ahdistuneisuushäiriöstä kärsivät epäröineet koronarokotteen ottamista.
- Olen altis salaliittoteorioille, sillä ahdistuksen takia yliajattelen asioita ja löydän kaikesta jotain epäilyttävää, Katarina sanoo.
Asian arkaluontoisuuden vuoksi hän esiintyy jutussa pelkällä etunimellään.
Koko pandemian ajan Katarina on seurannut tarkasti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n viestintää ja koronauutisia. Niiden rinnalla hän on selannut keskustelufoorumeja, blogeja sekä tuttujen ja tuntemattomien Facebook-kirjoituksia. Nyt hän sanoo, ettei välttämättä olisi kannattanut.
Kertomukset rokotteen aiheuttamista vakavista ja pitkäkestoisista haittavaikutuksista saivat Katarinan pelkäämään. Kun rokotteita alettiin jakaa ikätovereille, hän päätti odottaa ja seurata, mitä oireita muut saavat.
Kun sukulaiset kyselivät, joko hän on hakenut rokotteensa, Katarina valehteli, ettei ollut edes huomannut olevansa vuorossa. Hän aikoi välttää koronan ja rokottautumisen linnoittautumalla kotiinsa. Hänen onnekseen aikuislukion kurssit oli mahdollista tehdä etänä eikä juuri mihinkään ollut pakko mennä.
Kesäkin kului neljän seinän sisällä.
Sitten Katarina sai tietää saaneensa opiskelupaikan. Syksyllä hän aloittaisi sosionomin koulutuksen. Katarina iloitsi hetken ja sitten ahdistui. Hän ymmärsi, ettei lähiopetukseen osallistuminen ilman rokotetta olisi vastuullista tai turvallista.
Yle kysyi koronarokotteen ottamista epäröineiltä lukijoilta, mikä sai heidät muuttamaan mielensä. Kuuntele tästä Takaisin Pasilaan -podcastin jakso, jossa käymme läpi vastauksia.
Katarina ei varannut aikaa, koska uskoi peruvansa sen joka tapauksessa. Hän jatkoi asian lykkäämistä, kunnes tulisi sopiva hetki olla haittavaikutusten ilmaantuessa kipeänä.
Kerran hän sattui kauppakeskuksessa pop up -rokotuspisteelle ja hetken mielijohteesta käveli sisään.
- Onneksi jono ei ollut niin pitkä, että olisin ehtinyt harkita asiaa uudestaan.
Itse pistos meni hyvin ja Katarina selvisi pienillä flunssan kaltaisilla jälkioireilla.
Koulussa hän ei kehdannut kertoa, että hänellä on vain yksi rokoteannos. Valtaosa kurssikavereista oli tuplarokotettuja, ja he pitivät asiaa itsestäänselvyytenä.
- Kun on ollut bileitä, en ole voinut sanoa, että minulla ei ole rokotetta, en voi tulla.
Katarinan piti jäädä pois muihin syihin vedoten. Parin viikon päästä hänelläkin on viimein rokotepassi ja sen myötä lupa kulkea ja mennä.
Eilen hän nimittäin otti toisen rokotteen.
Yli 12-vuotiaista suomalaisista lähes 82 prosenttia on saanut tähän mennessä kaksi koronarokoteannosta. Suomessa on kuitenkin edelleen lähes 1,4 miljoonaa rokottamatonta.
Vaikka rokotustahti on hidastunut, psykologien mukaan ei voida olettaa, että kaikki nyt rokottamattomat olisivat rokotevastaisia. Osa pohtii päätöstään edelleen.
Lääketieteellisen aikakauskirja Duodecimin mukaan rokotushalukkuuteen vaikuttavat yhteiskunnan asenneilmapiiri ja rokotepuhe mediassa sekä kunkin omat käsitykset tautiin ja rokotuksiin liittyvistä riskeistä. Lisäksi usko salaliittoteorioihin voi vähentää rokotushalukkuutta ja rokotteen ottamisen helppoudellakin on merkitystä.
Tilastokeskuksen Kansalaispulssi-kyselyn mukaan suomalaiset pitävät suojaa vakavaa tautimuotoa vastaan tärkeimpänä syynä ottaa rokote. Muiden suojeleminen koronaviruksen tartunnalta on vastaajille lähes yhtä tärkeää.
Mahdolliset haittavaikutukset ovat vaikuttaneet rokottautumiseen suhtautumiseen lähes 30 prosentilla saman kyselyn vastaajista.
Kun Yle kysyi lukijoilta ajatuksia koronarokotteen ottamisesta, moni rokotekantaansa epäröivistä kertoi punnitsevansa vastakkain koronan aiheuttaman taudin haittoja ja rokotteen mahdollisten sivuvaikutusten haittoja.
Näitä asioita on punninnut myös Tiina Peltola, 51. Hänellä on rokotteista aikaisempia huonoja kokemuksia.
Peltola sairastaa kroonista väsymysoireyhtymää (ME/CFS). Hän sai diagnoosin vuonna 2018, mutta oireet alkoivat jo vuonna 2010 - noin kaksi kuukautta sen jälkeen, kun hän oli saanut Pandemrix-rokotteen sikainfluenssaa vastaan.
- Yhtenä päivänä voimat vain romahtivat. Aiemmin remontoin ja hoidin lapsiperheen askareita aamusta iltaan ja sitten en jaksanut enää edes vähäisiä kotitöitä.
Sairautta ei ole todettu rokotehaitaksi, mutta ajallisen yhteyden sekä vertaisten vastaavien kokemusten vuoksi Peltola epäilee rokotteella olleen osuutta sairastumiseen.
THL:n tutkimuksen mukaan kroonisella väsymysoireyhtymällä ja Pandemrix-rokotteella ei ole yhteyttä. Norjalaistutkijoiden mukaan varsinaisella sikainfluenssaviruksella sen sijaan on vaikutusta oireyhtymän syntyyn.
Peltola on seurannut koronaan liittyvää uutisointia ja tiedotusta huolestuneena. Hänen mukaansa rokoteuutisointi on yksipuolista ja sen sävy syyllistävää.
- Vaikka olisikin niin, että hyödyt ylittävät reippaasti haitat, se ei poista sitä tosiasiaa, että aina joku sairastuu vakavasti.
Astra Zenecan valmistamasta koronarokotteesta ilmeni Suomessakin vakavia laskimotukostapauksia. Modernan rokotteella havaittiin olevan yhteys nuorten miesten sydänlihastulehduksiin. Vakavat haittavaikutukset olivat hyvin harvinaisia ja Pfizerin rokotteesta niitä ei ole ilmennyt.
Peltola sanoo, että kynnys rokottautumiseen olisi matalampi, jos hän voisi luottaa yhteiskunnan apuun harvinaisen vakavan ja pitkäaikasen rokotehaitan sattuessa. Kokemus kroonisen väsymysoireyhtymän kanssa kamppailusta on vienyt luottamuksen avun ja hoidon saamiseen. Siksi päätös on nyt vaikea.
Peltola on seurannut koronarokottautumisen etenemistä oman potilasryhmänsä parissa ja todennut vain harvan saavan pitkäaikaisia haittoja. Huolellisen harkinnan jälkeen hän kallistui itsekin ottamaan rokotteen. Vaakakupissa rokottautumisen puolesta painoi halu joskus matkustaa.
Reilu viikko ensimmäisen pistoksen jälkeen, Peltola kuvailee hänen vointinsa muistuttavan jatkuvaa krapulaa. Päätä särkee ja kuvottaa, pystyssä on hankala olla.
Toisen rokotteen ottamista hän harkitsee vielä.
- Jos tämä olo jatkuu, en uskalla ottaa toista rokotetta. Jos se helpottaa, olen myötämielinen.
Lue myös:
Kun piikki pelottaa niin, että pyörryttää ja oksettaa - osa voi jättää koronarokotteen ottamatta piikkikammon takia, arvioi psykiatrian professori
Jouni Marttinen on elossa päästyään tehohoitoon: "Hävettää, etten mennyt rokotukseen" - katso, mitä tapahtuu epidemian ytimessä koronaosastolla
TetraSys Oy.