Keväällä Riikka Lamminen päätti jättää vakituiset viestinnän ja markkinoinnin työt. Hän irtisanoutui ja meni kesäksi ravintolaan töihin.

Nyt hän tekee osa-aikaisesti töitä kahvilassa.

Tai tarkemmin sanoen Lamminen perusti oman viestintäalan yrityksen, minkä ohessa hän tekee osa-aikatöitä.

- Kesän jälkeen oli selvää, että haluan jatkaa osa-aikaisena kahvilatöitä, enkä halua hakea vakituisia töitä viestintäalalta. Selvää oli myös, etten halua kokopäivätöitä ravintola-alalla.

Kiivastahtiset viestinnän työt läppärin ääressä alkoivat turruttaa. Ärsykeähky ja aivosumu kiusasivat. Vaikka työ oli monipuolista ja vaihtelevaa, Lamminen kaipasi jotain ihan muuta.

Pelkkää asiantuntijatyötä tekemällä Lamminen pärjäisi taloudellisesti paremmin. Ja voisi pitää vaikka nelipäiväistä työviikkoa. Nyt hän tekee yhdestä kolmeen vuoroa viikossa kahvilassa. Sekä tuuraa tarpeen mukaan.

- Toinen työni joustaa. Tuntuu kivalta, että voin tarvittaessa auttaa.

Hänelle on syksylläkin tarjottu vakituisia ja täysipäiväisiä viestinnän töitä, mutta hän on sanonut työpaikalle ei.

- Monille vakituinen työpaikka tuo turvaa, mutta itselleni sopii joustavuus, Lamminen sanoo.

Kokopäivätyö kahvilassa voisi alkaa välillä tökkiä, kuten myös pelkkä läppärillä työskentely viestinnän parissa. Niinhän missä tahansa työssä käy. Kun vaihtaa vähän väliä ihan toisenlaisesta työstä toiseen, molemmissa töissä pysyy into ja ilo mukana.

- Kun vaihtaa ympäristöä ja roolia, ei kuplaudu yhteen sisään, Lamminen sanoo.

Hän myös tietää, että nyt on työntekijän markkinat.

- Tiesin, että ravintola-alalla on kova työvoimapula ja työntekijän markkinat. Valitsin työpaikan, jossa uskoin, että viihtyisin - ja näin on myös ollut. Koska viestinnän työt tapahtuvat pääsääntöisesti yksin koneen ääressä, on myös tosi tärkeää, että minulla on kahvilatyön kautta työpaikka ja kiva työyhteisö.

Suomessa ei haluta osa-aikatöitä: pandemia lisäsi niitä

Koronapandemian seurauksena osa-aikaisia työpaikkoja on enemmän kuin ennen. Tämän kertovat tilastot Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteessa.

Syitä on monia: esimerkiksi kaupan alalla irtisanottiin tai lomautettiin koronan aikana osa-aikaisia työntekijöitä, ja nyt heitä on rekrytoitu takaisin, mikä näkyy osa-aikatyön kasvuna. Koronaa edeltävään aikaan nähden osa-aikatyöntekijöiden määrä on kasvanut sote-alalla, taide-, viihde- ja virkistysalalla ja logistiikan alalla. Sote-alalla on tarvittu osa-aikaista pandemia-apua, kuljetusalalla korona vähensi henkilöliikenteen kysyntää ja lisäsi tyypillisesti osa-aikaisten lähettipalveluiden kysyntää. Epävarmassa tilanteessa ei palkata vakituisia, vaan osa- ja määräaikaisia.

Erityisasiantuntija Liisa Larja sanoo, että ennusteen mukaan tilanteen vakiintuessa osa-aikaiset ja määräaikaiset työpaikat muuttuvat vakituisiksi ja kokopäiväisiksi.

- Suomessa osa-aikatyötä tehdään merkittävästi vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa, mutta osa-aikatyötä tekevistä suhteellisesti suurempi osuus haluaisi mieluummin osa-aikatyön, Larja sanoo. Suomessa työllisistä naisista 5,4 prosenttia tekee osa-aikatyötä, vaikka haluaisi kokoaikatyön.

Suomessa ei kuitenkaan haluta tehdä osa-aikaisia töitä, jos verrataan esimerkiksi muihin pohjoismaihin. Lisäksi niitä tehdään vasten tahtoa.

- Meillä arvostetaan vakituista työsuhdetta, Larja sanoo.

"Monelle on helpompi olla ottamatta osa-aikatöitä vastaan"

Osa-aikatöitä on tarjolla. Niitä ei haluta. Onko se yksi syy työpaikkojen ja työntekijöiden kohtaamattomuuteen?

TEM:n tilastot kertovat, että aiemmasta poiketen työllisyyden kasvu on kuitenkin ollut aiempaa useammin osa-aikatyötä. Osa-aikaista, määräaikaista ja yrittäjätyötä on nyt 2021 syksyllä selvästi enemmän kuin vuoden 2019 syksyllä ennen koronapandemian alkua. Kuluvan vuoden aikana kokoaikaisten vakituisten työsuhteiden määrä on jatkanut vähentymistä, vaikka työllisyys kokonaisuutena on kasvanut.

- Osa-aikatyömarkkinat ovat kehittymättömät, Suomessa ei ole oikein kulttuuria, että tehtäisiin osa-aikatöitä, sanoo erityisasiantuntija Minna Ylikännö Työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Myös etuusjärjestelmä on rakennettu sen mukaan, että töissä ollaan kokopäiväisesti, on tai off, Ylikännö sanoo. Osa-aikatyöstä ei Suomessa edes juuri puhuta kunnolla.

Harva siirtyy kokoaikatöistä osa-aikatöihin: kyse on toimeentulosta. Työtön taas pohtii, mitä käy asumistuelle, työttömyystuelle ja sitä kautta toimeentuloa. Esimerkiksi soviteltu päiväraha mahdollistaa osa-aikatyöt ja keikat.

- Mutta monelle on helpompaa olla ottamatta osa-aikatyötä vastaan. Tämä ei tietenkään koske kaikkia, Ylikännö sanoo.

Palvelualoilla osa-aikatyötä tehdään, koska kokoaikatyötä ei ole tarjolla.

- Toinen keskustelu on, pitäisikö osa-aikatöitä olla tarjolla enemmän esimerkiksi pienten lasten vanhemmille.

Rekrytointiongelmia on enemmän yrityksillä, jotka tarjoavat osa-aikaisuuksia

SAK:n tuoreen luottamushenkilöpaneelin mukaan juuri osa-aikaisiin töihin on vaikea saada tekijöitä. Niissä rekrytointiongelmiin on törmännyt kaksi kolmesta luottamushenkilöstä. Kokoaikaisiin ja vakituisiin työsuhteisiin palkattaessa rekrytointiongelmista ilmoittaa hieman yli puolet luottamushenkilöistä.

- Luottamushenkilöiden arvion mukaan rekrytointiongelmat koskevat erityisesti osa-aikaisia työsuhteita, SAK:n asiantuntija Eve Kyntäjä sanoo.

- Toimeentulo ja palkka ovat yleensä syyt hakea töitä, pienempi työmäärä tarkoittaa tietenkin pienempää palkkaa. Kun ihmisillä on asuntolainat ja velvollisuuksia, moni miettii, ottaako osa-aikatöitä vastaan, Kyntäjä sanoo.

Moni toki ottaa vastentahtoisesti osa-aikatöitä vastaan, hän muistuttaa.

- Mieluummin he ottaisivat kokoaikatöitä.

Osa-aikatyö on tällä vuosituhannella yleistynyt. Tilastokeskuksen mukaan noin 17 prosenttia suomalaisista palkansaajista tekee osa-aikatyötä. Eniten osa-aikatyötä tehdään majoitus- ja ravitsemisalalla, kaupan alalla sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Miehiä useimmin osa-aikatöitä tekevät naiset.

- Kyllä se työvoimapula liittyy siihen, millainen on työn laatu ja työsuhde. Kokoaikaiseen työhön on helpompi saada työntekijöitä.

Toisin sanoen töihin saadaan Kyntäjän mukaan tekijöitä tarjoamalla paremmat työehdot, sopivaa työn kuormittavuutta, hyvää henkilöstöpolitiikkaa ja työilmapiiriä.

Toki on paljon niitäkin, joille osa-aikatyö sopii.

SAK:n luottamushenkilöpaneeliin osallistui marraskuussa 693 luottamushenkilöä.

Vaihtelu tuo hyvinvointia

Kahvilassa työskentelevä Riikka Lamminen sanoo, että monia hänen ystäviään houkuttaa samanlainen ratkaisu. Mutta juuri turvattu toimeentulo mietityttää.

- En ole ainoa, joka tätä haluaa, mutta monet muut näkevät tässä riskejä.

Lamminen itse pitää kahdella alalla työskentelyä myös riskejä pehmentävänä: jos vaikka pandemia vie työt yhdeltä alalta, voi tehdä enemmän toisen alan töitä.

- Tuttavat ja työkontaktit ovat alkaneet miettiä, että voisi olla kiva välillä tehdä vaikka varastoduunia, jota ovat tehneet esimerkiksi opiskelujen ohessa.

Nyt tehdään niin paljon töitä läppärin äärellä ja digitaalisesti, että ihmiset kaipaavat käsillä tekemistä ja liikkumista, Lamminen sanoo. Lisäksi tuki- ja liikuntaelinsairaudet uhkaavat paikallaan istujia.

- Haluan haastaa ajatusta siitä, että miksi asiantuntijatöitä ja suorittavia töitä ei voitaisi yhdistää enemmän. Ainakaan itse en tiedä montaa virkamiestä, joka olisi vaikka baarimikko tai koodaria, joka olisi samaan aikaan varastotyöntekijä, Lamminen sanoo.

- Tämä voisi tuoda ratkaisuja työhyvinvointiongelmiin aivotyössä, tuki ja liikuntaelinsairauksiin sekä samalla työvoimapulaan suorittavilla aloilla. Haluan ravistella lukkiutuneita käsityksiä siitä, mitä kukin voi tehdä.

Lamminen sanoo, että joillekin on statuksen vuoksi vaikeaa siirtyä korkeakoulutetusta asiantuntijatyöstä kahvilaan pyyhkimään pöytiä.

- Se on taloudellisesti eriarvoinen työ, mutta ei millään muulla tavalla eriarvoista, hän sanoo.

Lue myös:

Vieraalla kielellä työskentely pelottaa - työvoimapulasta huolimatta yritykset eivät uskalla palkata ulkomaalaisia, koska englantia ei osata, kertoo kysely

Puolet suomalaisista ei ole koskaan pyytänyt palkankorotusta, Liisa Salonen keräsi siihen rohkeutta viikkoja - "On tuntunut ahneelta ja likaiselta"

Ajatteletko vaihtaa alaa? Asiantuntijat: Nyt on työntekijän markkinat - "Näin laajaa alalta toiselle siirtymää on tapahtunut tuskin koskaan"

Tekoäly voi lisätä miesten ja naisten epätasa-arvoa, sillä kehitystyötä tehdään miesten ehdoilla