Korkeasaaren eläintarhassa toivotaan pikaista ratkaisua Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen eläinpelastusyksikön toiminnan muutoksiin.

Pelastuslaitos on lopettamassa loukkaantuneiden tai pulaan joutuneiden luonnonvaraisten eläinten hoitoon ja neuvontaan liittyvän puhelinpalvelun ja eläinten kuljetuksen huhtikuussa 2022.

- Sääli, että tämä hyvin toiminut systeemi puretaan. Meillä on puhelinneuvontaa villieläinsairaalassa, mutta se toimii vain virka-aikana, sanoo Korkeasaaren toimitusjohtaja Sanna Hellström.

Helsingissä on ainoana Suomessa toiminut erillinen puhelinnumero pelastuslaitoksen eläinpalveluyksikköön ympäri vuorokauden. Jatkossa numerot ohjataan yleiseen hätänumeroon 112, jolloin hätäkeskus arvioi avuntarpeen. Käytännössä kentälle lähdetään, mikäli luonnonvaraisesta eläimestä aiheutuu yleistä vaaraa tai haittaa ihmisille tai yhteiskunnalle.

Yhteydenotoista päätellen nykyiselllä toimintatavalla on ollut Hellströmin mielestä helsinkiläisten tuki ja tarve sille.

- Ymmärrän, että ihminen voi olla aika avuton, kun törmää loukkaantuneeseen luonnonvaraiseen eläimeen. Meidän intressi on, että eläin saa avun ja tulee hoidettua. Apu on jossain tapauksissa eutanasia, mutta ei aina. Lopettaminenkin täytyy jonkun tehdä.

Luonnonvaraisten eläinten kohdalla on tärkeä, että antaa oikeanlaista apua. Joskus on syytä jättää rauhaan ja vain tarkkailla, joskus on toimittava.

- Olisi tärkeää, että ihminen tavoittaa jonkun tahon, joka osaisi antaa oikeanlaisen neuvon, Hellström sanoo.

Korkeasaaren ylläpitämä Villieläinsairaala on Suomen suurin loukkaantuneiden ja orpojen luonnonvaraisten eläinten hoitola. Vuosittain hoitoon tuodaan yli 1 500 eläintä. Hoidosta vastaavat eläintenhoitajat, eläinlääkäri ja biologi, jotka ovat työskennelleet pitkään villieläinten kanssa.

Villieläinsairaalaan tuoduista eläimistä suurin osa on pulassa ihmisen toiminnan takia. Hellströmin mukaan esimerkiksi ongenkoukkuja on jäänyt eläimiin kiinni tai ne ovat tarttuneet verkkoon tai johonkin roskaan. Eläimiä on myös ruokittu niille sopimattomalla roskaruoalla tai siilejä on jäänyt automatiikalla toimivien ruohonleikkureiden silpomiksi.

- Mielestäni meillä on velvollisuus auttaa luonnonvaraisia eläimiä.

Luonnonvaraisten eläinten hoidossa on aina se päämäärä, että ne pystyisivät palaamaan takaisin luontoon.

- Ei kukaan partioi metsässä etsimässä loukkaantuneita, vaan eläimet ovat joutuneet vaaraan ihmisen toiminnan vuoksi. Tällaisena luontokadon aikana jokainen eläinyksilö on arvokas itsessään ja ansaitsee saada hoitoa, Hellström sanoo.

Hellström: Uuteen lakiin pitäisi nimetä selkeästi, kenellä on velvollisuus auttaa

Korkeasaaren eläintarha on huolestunut tilanteesta, eikä nykyinen lakikaan selkeytä käytäntöä. Uusi eläinsuojelulaki on parhaillaan lausuntokierroksella. Siihen odotetaan kommentteja eri tahoilta tammikuun puoliväliin mennessä.

Lausuntoja on pyydetty noin 150 eri taholta, mutta kommentteja voi antaa muutkin kuin ne, joilta lausuntoja on pyydetty.

Lakiin annettiin kommentit jo kertaalleen vuonna 2018. Nyt lausuntokierroksella olevaa lakiluonnosta on muutettu saadun palautteen ja vaihtuneen hallituksen linjausten mukaan.

Korkeasaari on yksi lakiluonnoksen kommentoijista. Eläintarhan toiveena on, että uudessa laissaluonnonvaraisten eläinten hoito laitettaisiin kuntoon.

- Eläinsuojelulaissa on kirjaus, että hätään joutunutta luonnonvaraista eläintä täytyy auttaa, mutta siinä ei ole annettu auttamisvelvollisuutta kenellekään. Ainoastaan eutanasia on nimetty kunnan vastuulle, Hellström sanoo.

Eläimen lopettaminen on ratkaisu joissakin tilanteissa, mutta on myös paljon tilanteita, joissa voi auttaa muutoinkin, Hellström painottaa.

Eläintarhojen osalta Korkeasaari pitää hyvänä kehitystä, jossa lakiluonnos edellyttää tarhoja osallistumaan vahvemmin eläinten suojelutoimintaan.

- Tavoite on hyvä, mutta kirjaus ei ole optimaalinen. Tähän annamme oman lausunnon viimeistään tammikuussa, Hellström sanoo.

Eläinlääkäriliitto toivoo myös selkeitä vastuita lakiin

Eläinlääkäriliitto ei ole antanut vielä virallista kannanottoa uuteen lakiehdotukseen. Liiton eläinsuojeluvaliokunnan puheenjohtaja Maria Wahlforsin mukaan muunnetussa luonnoksessa on paljon hyvää, mutta eläinten hyvinvoinnin kannalta se voisi olla edistyneempi.

- Eläinten hyvinvointilaki koskee kaikkia eläinlajeja, mutta eri eläimet ovat siinä kuitenkin eriarvoisessa asemassa, Wahlfors sanoo.

Helsingin malli ei ole ollut valtakunnallinen käytäntö, joka kunnassa toimitaan eri tavalla. Toiminta perustuu pitkälti vapaaehtoisuuteen.

- Vapaaehtoistoiminta osallistuu paljon luonnonvaraisten eläinten hoitoon ja käytännöt ovat hyvin kirjavia. Olennaista olisi määrittää selkeät vastuut toiminnalle, Wahlfors sanoo.

Nykyisen lain ja myös tulevan lain mukaan ihmisellä on auttamisvelvollisuus, jos luonnonvarainen eläin on loukkaantunut ja kärsii. Lakiluonnoksessa kansalaisten auttamisvelvollisuus luonnonvaraisten eläinten osalta kuitenkin rajataan vain ensiapuluonteiseksi.

Käytännössä auttaminen tarkoittaisi esimerkiksi vaaralliseen paikkaan joutuneen eläimen siirtämistä tai opastamista pois alueelta, aitaan tarttuneen eläimen irrotusta tai sairaan tai loukkaantuneen eläimen hoitoon toimittamista tai lopettamista.

Sen sijaan luonnonvaraisen eläimen hoitaminen olisi ilmoituksenvaraista. Lakiluonnoksen mukaan kansalainen voi pitää luonnonvaraisen eläimen vain lyhytaikaisesti ensiapua varten, minkä jälkeen se olisi viipymättä vietävä hoitolaan tai palautettava luontoon. Mikäli kumpikaan vaihtoehto ei ole mahdollista, eläin on lopetettava.

- Tämä parantaa nykytilannetta ja turvaa jossain määrin asiantuntevampaa ja valvotumpaa hoitoa. Myös hoitoa tarjoavat tahot olisivat paremmin tiedossa. Ongelmallista on kuitenkin se, ettei vastuita ole määritelty, Wahlfors sanoo.

Hoitolan voi perustaa, mutta kukaan ei vastaa hoidon järjestämisestä. Wahlforsin mielestä käytännössä tämä jäisi edelleen kustannussyistä vapaaehtoistoiminnan varaan.

Eläinlääkäreille tulossa velvollisuus lopettaa tarvittaessa vastaanotolle tuotu eläin

Uutena vaatimuksena lakiin säädettäisiin kunnalle velvollisuus huolehtia kunnan järjestämälle eläinlääkärin vastaanotolle tuodun sairaan tai vahingoittuneen luonnonvaraisen eläimen lopettamisesta. Kunnan velvollisuus kohdistuisi kuitenkin vain eläimen lopettamiseen, ei muun hoidon antamiseen.

Wahlforsin mielestä ongelmallista on lain edellystys siitä, että joku tuo eläimen. Kunnaneläinlääkäri ei lähde etsimään tai hakemaan loukkaantuneita eläimiä metsistä tai luonnosta. Isojen eläinten ja riistaeläinten kanssa apua antavat joskus myös poliisi ja metsästysseurat.

- Kansalaiselle on hankala, kun ei ole selkeää tahoa, mihin otetaan yhteyttä. Systemaattinen käytäntö ja työnjako olisi hyvä olla koko maassa, Wahlfors sanoo.

Yhteydenottoja tulee myös eläinlääkäreille. Ihmiset soittavat apua tarvitsevista eläimistä kunnaneläinlääkäreille, yksityisille eläinlääkäreille ja valvontaeläinlääkäreille.

- Puhelinneuvontaa annetaan, mutta mahdollinen kuljetus jää yksittäisen kansalaisen vastuulle. Luonnonvaraisten eläinten kohdalla on syytä miettiä, milloin ylipäätään on tarve lähteä siirtämään ja tarvitsevatko kaikki pulaan joutuneet pelastusta ihmisen ajattelemalla tavalla, Wahlfors sanoo.

Esimerkiksi eläinten poikaset saattavat joskus vaikuttaa emonsa hylkäämiltä, vaikka eivät sitä ole. Lievästi itsensä loukannut eläin saattaa myös kärsiä vähemmän siitä, että sen annetaan olla kuin siitä, että ihminen sitä auttaa, Wahlfors sanoo.

Lue myös:

Suomen ainoan eläinpelastusyksikön toimintaa riisutaan ja se huolettaa Korkeasaaressa: eläintarha valmis neuvottelemaan ratkaisusta tilanteeseen

Helsingin pelastuslaitos lopettaa eläinten pelastamiseen liittyvän puhelinneuvonnan - "Luonnossa on oma kiertokulkunsa, kaikkia ei voida auttaa"

Helsingin poliisi joutui tänään lopettamaan kaksi hirveä Roihuvuoressa - eläimet päätyivät Korkeasaaren leijonien ruoaksi