Ilta-Sanomat sai noin 200 viestiä ihmisiltä, jotka kertoivat syistään olla ottamatta koronarokotetta. THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kommentoi heidän esittämiään perusteluita ja huolia.

Suomessa kokonaan rokottamattomia yli 12-vuotiaita on 14 prosenttia väestöstä, mikä merkitsee noin 671?000:tta henkilöä.

Rokotustahti on viime aikoina hidastunut huomattavasti.

Suomen koronatartuntatilanne on ryöpsähtänyt viime viikkoina pahimmaksi koko epidemian aikana. Asiantuntijoita huolettaa rokottamattomien ihmisten riski saada vakava tauti.

Lue lisää: Rokottamattomat kuormittavat teho­hoitoa - Husissa lähestytään jo kriittistä rajaa

Lue lisää: Korona­tartunnat räjähtivät uuteen ennätykseen - tällä ikäryhmällä riski joutua sairaalaan korostuu

Miksi sadattuhannet suomalaiset eivät ole ottaneet rokotetta?

Pieni osa ei voi ottaa koronarokotusta terveydellisistä syistä, mutta isolle joukolle rokottamattomuus on oma henkilökohtainen valinta.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtajan Lasse Lehtonen kertoi lokakuussa, että rokottamattomista aktiivisia rokotusten vastustajia on arvioiden mukaan vain pieni osa. Valtaosa ei ollut käynyt koronapiikillä muusta syystä, esimerkiksi välinpitämättömyyden tai kiireisyyden takia.

Tässä artikkelissa keskitytään siihen valtaosaan rokottamattomista, jotka eivät ole kiihkeän rokotekriittisiä. Salaliittoteorioita ei käsitellä.

Kysyimme ihmisiltä, jotka eivät ole ottaneet koronarokotetta, syitä heidän päätökselleen. Kysyimme myös, mikä heidät saisi ottamaan rokotuksen. Kyselyyn tuli päivän aikana noin 200 vastausta. Käsittelimme kaikki vastaukset nimettöminä, koska kyse on ihmisten terveystiedoista.

Kysyimme Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkärin Hanna Nohynekin kommentit vastauksissa ilmenneisiin perusteluihin ja huoliin.

Lue lisää: Tällaisia ovat Suomen rokottamattomat - voi jakaa kolmeen ryhmään

Moni perusteli haluttomuuttaan ottaa rokotetta sillä, ettei yksinkertaisesti koe sille tarvetta.

Tällaisia olivat monet perusterveiksi ja nuoriksi itseään kuvailevat ihmiset, jotka uskovat omaan immuunipuolustukseensa ja pitävät tilastojen mukaan epätodennäköisenä saada ainakaan vakavaa tautimuotoa. Näin ollen he eivät usko myöskään kuormittavansa terveydenhuoltoa.

"Tilastotieteen, datan ja tutkimusten valossa, minun mahdollisuuteni kuolla koronaan tai joutua tehohoitoon on lähes pyöreät 0%", mies kirjoitti.

Myös pikkupaikkakunnalla eläminen tai vähäinen liikkuminen ihmisten parissa nähtiin koronalta suojaavana asiana.

"En ole katsonut sitä tarpeelliseksi vielä ottaa, koska en nuohoa ravintoloissa tai missään yleisissä tilaisuuksissa, missä on paljon porukkaa", mies kirjoitti.

"Koen oloni kohtuullisen turvalliseksi, sillä asun pienellä paikkakunnalla, jossa tähänkin mennessä tartuntaketjut on saatu helposti katkeamaan. Tilanne olisi varmasti toinen, mikäli asuisin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla", nainen kertoi.

Tilastojen perusteella voikin karkeasti arvioida, että kokonaan rokottamattoman prototyyppi on 20-30-vuotias pienellä paikkakunnalla asuva henkilö.

Miksi perusterveen nuoren ihmisen pitäisi ottaa rokote, Hanna Nohynek?

-?Perusterve nuori ei voi etukäteen tietää, saako hän altistuessaan vakavan koronataudin. Se on hyvin arpapeliä. Sitä ei täysin tiedetä, miksi jotkut saavat vakavan taudin ja toiset eivät. Rokote suojaa erinomaisesti vakavalta taudilta. Toinen syy on se, että rokotettu on vähemmän tartunnanvaarallinen lähipiirillensä, ja mitä enemmän väestöä on rokotettu, sitä vähemmän virus kiertää.

Suurin osa kyselyyn vastanneista kertoi syykseen olla ottamatta rokotetta pelon mahdollisista sivu- tai haittavaikutuksista.

Raskaana olevat olivat huolissaan rokotteen vaikutuksesta sikiöön.

Osa kertoi erikseen, ettei ole rokotekriittinen ja että on ottanut muita rokotteita, mutta mRna-teknologiaan perustuvan koronarokotteen nopea kehitystahti huolestuttaa.

Moni mainitsi Fimean haittavaikutusrekisterin.

Epäluulo koronarokotetta kohtaan oli monelle syntynyt myös sikainfluenssarokotteeseen liittyneiden narkolepsia-tapausten myötä.

Fimeaan on tehty haittavaikutusilmoituksia 5?686 kappaletta. Onko näiden ilmoitusten perusteella syytä pelätä, että rokotteessa on jokin vakava haittavaikutus, Hanna Nohynek?

-?Nämä ilmoitukset toimivat signaaleina, joiden perusteella pitää tutkia tarkemmin ilmaantuneita haittoja. Me Suomessa käytämme siihen rekisteripohjaisia menetelmiä. Vakavat haittavaikutukset ovat hyvin harvinaisia, esimerkiksi vakava allerginen reaktio, sydänlihaksen tulehdus, Guillain Barren hermostollinen oireyhtymä.

-?Jos miettii omaa riskiä saada vakava korona verrattuna rokotteesta johtuvaan vakavaan haittaan, niin rokottaminen on paljon enemmän hyödyn puolella. Riski vakavaan haittavaikutukseen on äärimmäisen pieni.

-?Sellaisissa tapauksissa, missä katsotaan, että kyseessä on rokotteen aiheuttama haitta, niin näitä lääkevahinkovakuutus on korvannut.

Fimeassa on 16.11.2021 mennessä käsitelty 132 koronarokotuksiin liittyvää haittavaikutusilmoitusta, joissa kerrotaan potilaan menehtyneen. Mitä näistä luvuista voi päätellä?

-?Ongelma näissä on se, että ei voida suoralta kädeltä tietää, onko kyseessä ajallinen yhteys vai syy-seuraus-suhde. Yksilön kohdalla on usein vaikea sanoa, kummasta on ollut kysymys. Suomessa kuolee runsas 50?000 ihmistä vuodessa, ja on odotettavaa, että osa kuolemista varsinkin iäkkäillä ihmisillä tapahtuu ajallisesti rokottamisen jälkeen. THL:n rekisteritutkimuksen perusteella rokotettujen kuolemanriski oli keskimäärin pienempi kuin rokottamattomien.

Fimean mukaan koronarokotteiden yleisiä tunnettuja haittavaikutuksia ovat muun muassa kuume, vilunväristykset, päänsärky, väsymys, lihas- ja nivelkivut, okentelu ja ripuli. Mitä sanoisit ihmisille, jotka eivät halua ottaa rokotetta näiden haittavaikutusten takia?

-?Ajattelisin, että nämä ovat aika pieniä haittavaikutuksia verrattuna vakavaan koronaan.

-?Mutta on totta, että rokotteet aiheuttavat haittoja, ja silloin jos vakavia haittoja ilmenee, niitä täytyy tarkastella vakavuudella. Näin tehtiin, kun AstraZenecan rokotteen käyttöä rajoitettiin. Tähän päädyttiin, koska rokotteen hyöty-haitta-suhde ei ollut hyödyn puolella nuoremmissa ikäryhmissä.

Onko rokote turvallinen raskaana oleville?

-?Tällä hetkellä kaikki se turvallisuustieto mitä on kertynyt varsinkin Yhdysvalloista, missä on rokotettu jo miljoonia raskaana olevia ja lähes 200?000 rokotettua raskaana olevaa seurataan aktiivisesti, raskauden kulkuun tai sikiön terveyteen liittyviä poikkeavia seikkoja ei ole tullut esille.

-?Deltavariantin aikana raskaana olevalla on suurempi vaara saada koronan vakava muoto ja joutua teho-osastolle kuin alkuperäisen viruksen tai alfavariantin aikana ei-raskaana olevaan samanikäiseen naiseen verrattuna. Korona lisää myös ennenaikaisen synnytyksen riskiä ja vastasyntyneen joutumista teho-osastolle.

Lue lisää: Voiko koronarokote aiheuttaa lapsettomuutta tai syöpää? Asiantuntijat vastaavat 19 väitteeseen rokotteista

Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Yksi peruste oli se, että myös rokotteen ottaneita on sairastunut koronaan. Vastaajien keskuudessa rokotteiden ei katsota myöskään olevan tehokkaita, koska tautitapauksia on edelleen runsaasti, vaikka rokotuskattavuus on Suomessa yli 80 prosenttia.

"En ole rokotevastainen ihminen, mutta kun yksi tai edes kaksi rokotetta ei tätä koronan leviämistä pysty estämään, on mielestäni jotakin vialla", mies kirjoittaa.

Miksi koronatartuntojen määrä kasvaa, vaikka rokotuskattavuus on yli 80 prosenttia, Hanna Nohynek?

-?80 prosenttia tarkoittaa sitä, että viidesosa on vielä rokottamatta, ja se on aika iso osa, kun meillä on virus, jonka (tartuttavuusluku) R0 on viiden luokkaa, eli jokainen altistunut pystyy tartuttamaan viisi lähipiiriin kuuluvaa altista. Tämä tarkoittaa sitä, että infektioketjuja edelleen syntyy - ja varsinkin siellä, missä on paljon rokottamattomia läheisissä tekemisissä, Nohynek sanoo.

-?Lisäksi tiedetään, että rokote ei anna sataprosenttista suojaa virusta vastaan. Se on noin 80 prosenttia heti kahden annoksen jälkeen, ja kuuden kuukauden kuluessa se tulee noin 50 prosenttiin. Tämä tarkoittaa sitä, että myös rokotetut voivat huonolla tuurilla saada infektion ja pystyvät välittämään virusta eteenpäin, tosin lyhyemmän aikaa kuin rokottamattomat.

-?Nyt on myös relattu maskien ja muiden varo- ja suojautumiskeinojen suhteen, ja on ollut isoja joukkotapaamisia. Kaikki tämä helpottaa viruksen leviämistä.

Sairaalahoidossa on myös kaksi kertaa rokotettuja. Miksi myös kaksi kertaa rokotettu voi sairastua sairaalahoitoa vaativaan koronaan?

-?Kahden annoksen jälkeen sairastuvat ovat yleensä vanhoja ja hauraita tai lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä, joilla on perussairauksia. Sairaalaan joutumisen syy ei sinänsä välttämättä ole klassinen koronatauti, vaan perustaudin oirehtiminen ja peruskunnon heikentyminen. Kyseessä on lievempi korona, mutta kun on perustauti, niin lieväkin infektio voi saattaa hauraan ihmisen sairaalahoitoon.

Onko vakavaan tautimuotoon sairastuneiden rokotettujen ja rokottamattomien välillä eroja, esimerkiksi iässä tai perusterveydessä?

-?Jos katsoo elo-lokakuun välillä sairaalahoitoon joutuneiden ikävakioituja suhdelukuja, niin rokottamattomalla on 19-kertainen riski sairaalahoitoon rokotettuun verrattuna ja 33-kertainen riski tehohoitoon joutumiseen. Riski on rokottamattomilla huomattavasti suurempi.

Vastausten perusteella yksi erottuva ryhmä oli jo aikaisemmin koronan sairastaneet. Monen tauti oli ollut lievä, joten tarvetta rokotukselle ei nähdä.

"Miksi ottaisin rokotteen tautiin, jonka olen jo sairastanut ja joka oli minulle todella lievä?" nainen kirjoitti.

THL:n sivuilla kerrotaan, että "nykytiedon mukaan sairastettu koronavirustauti antaa ainakin kuuden kuukauden kestoisen suojan valtaosalle sairastuneista. Sen vuoksi rokotuksella ei silloin ole kova kiire. Tarkempia ohjeita voi saada omasta terveyskeskuksesta. THL:n mukaan voimakasoireinen tauti tuottaa yleensä pidempikestoisen suojan kuin oireeton tai vähäoireinen tartunta.

Laboratoriotestillä varmistetun koronavirustaudin sairastaneelle voidaan antaa kahden koronarokoteannoksen sijasta vain yksi rokoteannos. Tutkimusten perusteella taudin sairastanut saa yhdestä annoksesta vähintään yhtä hyvän suojan kuin muut saavat kahdesta annoksesta."

THL:n sivuilla on myös kerrottu, että "aiemmin sairastettu koronavirustauti ei estä rokotuksen antamista. Koronarokotteista ei tiedetä olevan haittaa, vaikka henkilöllä olisi oireeton koronavirusinfektio tai itämisvaiheessa oleva koronavirustauti silloin, kun rokote annetaan. Myös pitkittyneistä koronaoireista kärsivä voi ottaa rokotuksen."

Yksi selvä ryhmä tutkitun tiedon valossa rokottamattomissa ovat maahanmuuttaja­taustaiset. Heiltä ei tullut vastauksia kyselyyn.

Tutkijoiden mukaan syinä vieraskielisten keskimääräistä suurempaan rokottamattomuuteen ovat kieliongelmat ja ulkomailta leviävät valeuutiset.

Lue lisää: Vieraskielisten ja rokotetiedon välillä on barrikadi, joka vie ihmisiä sairaalaan: "Vastaan pitää pystyä taistelemaan"

Vastauksissa korostui se, kuinka rokottamattomat kokevat yleisen ilmapiirin painostavaksi. Koettu painostaminen rokotteen ottamiseen on saanut monella liinat lopullisesti kiinni. Osa vastaajista kokee, että heidän itsemääräämisoikeuttaan ja perustuslaillisia oikeuksiaan ollaan viemässä.

Yhtenä keinona on asiantuntijoiden suunnalta ehdotettu koronapassin laajempaa käyttöönottoa. Se on ulkomailla nostanut rokotekattavuutta kansainvälisten tutkimusten mukaan noin viidellä prosentilla. Monessa vastauksessa koronapassi koettiin kansalaisia jakavaksi asiaksi tai siihen suhtauduttiin välinpitämättömästi.

Rokottamattomien vastauksissa tuli ilmi myös se, että asia herättää paljon tunteita, ja osa kokee ahdistusta siitä, miten rokottamattomiin suhtaudutaan.

"Useimmiten olen kuullut miten huono ja itsekäs ihminen olen ja miten minut pitäisi esimerkiksi hakata, koska olen tehnyt ratkaisun olla ottamatta rokotetta", nainen kirjoittaa.

Varsinkin terveydellisten syiden vuoksi rokottamattomat kokivat erityisen epäreiluksi sen, että kaikkien rokottamattomien katsotaan olevan salaliittoteoreetikoita tai itsekkäitä. Usea vakavasta sairaudesta kärsivä toivoi, että voisi ottaa rokotteen, mutta se ei ole omalla kohdalla mahdollista.

"Tuntuu kohtuuttomalta syyllistää rokottamattomia tilanteessa, jossa osa heistä on puun ja kuoren välissä. Kaikki eivät ole piittaamattomia", eräs nainen kirjoittaa.

Joissakin vastauksissa tuli ilmi, että ihminen haluaisi ottaa rokotteen, mutta ei peloiltaan pysty.

"Minä haluaisin rokotuksen ottaa, koska pelottaa liikkua kaupassakin koronan takia, mutta siihen liittyy niin paljon henkistä kuormitusta, johon ei saa kunnollista keskusteluapua", kirjoitti vastauksessaan eräs nainen.

Jotkut vastaajista kertoivat, että ottaisivat rokotteen, jos kuuluisivat riskiryhmään.

Osa vastaajista koki, että voisi luottaa suomalaiseen rokotteeseen, jollaista ei ole tällä hetkellä tarjolla. Vastaajista jotkut toivoivat myös "perinteistä" koronarokotusta, joka ei perustuisi mRna-teknologiaan.

"Ottaisin rokotteen, jos vaihtoehtona olisi jokin perinteinen rokote, myös suomalainen nenäsumuterokote kiinnostaa ja voisin ottaa sen."

Pelko työn menetyksestä tai läheisen sairastumisesta saattaisi myös muuttaa mielen.

"Tarpeen vaatiessa saatan kuitenkin muuttaa mieleni. Esimerkiksi tilanteessa, jossa joku perheestäni olisi vaarassa. Laittaisin hänet ehdottomasti etusijalle. Vielä ei kuitenkaan ole sen aika."

Suuri osa vastaajista oli ehdoton kannassaan olla ottamatta rokotetta.