Nelisen vuotta sitten Emilian, 26, pikkuveli näytti hänelle YouTube-videon, jossa mies yöpyi ulkona riippumatossa.

Voiko noinkin retkeillä! Emilia ajatteli. Hän osti retkeilyyn suunnatun riippumaton ja hyttysverkon. Se oli menoa.

Luonnossa liikkuminen palasi tiiviiksi osaksi Emilian elämää. Nuorempana hän ehti harrastaa kymmenen vuotta partiota.

- Retkeillessä voi aina oppia jotain uutta, ja tykkään löytää uusi paikkoja, Emilia sanoo.

Retkeilyssä kiehtoo myös itsensä ylittäminen.

- Varsinkin yksin retkeillessä, kun on kantanut kaikki kamatkin itse, tulee tunne, että selvisin!

Koronapandemian aikana Emilia on lähtenyt retkelle entistä useammin. Yliopisto-opinnot olivat pitkään kokonaan etäyhteyksien varassa ja vähemmän sidoksissa tiettyyn aikatauluun.

Sitä paitsi: tenttiinhän voi lukea vaikka junassa matkalla retkikohteeseen!

Tyypillisesti Emilia tekee yhden tai kaksi pidempää vaellusta vuodessa ja noin kerran kuussa yöretken, päiväretkiä enemmänkin.

Kesällä Emilia oli melomassa Koloveden kansallispuistossa. Viime talvena hän teki junamatkan Kuopiosta Syötteen kansallispuistoon vaeltamaan, ja kesällä hän matkasi vaeltamaan Rokuan kansallispuistoon.

Elokuussa Emilia vaelsi yksin Pohjois-Norjassa, Reisan kansallispuistossa. Polku kulki vuorten välissä jokilaaksossa, ja matkan aikana Emilia näki monta vesiputousta. Suurin oli Mollisfossen (269 m). Kansallispuiston halki kulkeva reitti on osa Ruotsin, Suomen ja Norjan alueella kulkevaa Kalottireittiä.

- Kansallispuistossa oli yllättävän vähän ihmisiä, eivätkä matkapuhelinyhteydet toimineet ollenkaan. Silloin tuli vähän turvaton olo, Emilia kertoo.

Turvallisuus on retkeillessä tärkeää. Emilialla on aina mukanaan muun muassa ensiapupakkaus sekä kartta ja kompassi.

- Alueilla, joilla ei ole muita vaeltajia ja puhelinyhteydet huonot, olisi hyvä olla mukana myös satelliittilaite hätäviestien varalle. Reittisuunnitelma kannattaa aina myös kertoa kotiväelle.

Mieleen painuneita maisemia on paljon, ja välillä Emilia ikuistaa niitä filmikamerallaan.

- Vuosi sitten syksyllä kävin ensimmäisellä yksinvaelluksella Kevon luonnonpuistossa. Vaelsin 86 kilometriä pitkän Kuivin reitin. Se oli jo itsessään aikamoinen kokemus.

Reitin varrella sijaitsevat Suomen suurin rotkolaakso, Kevon kanjoni ja yksi Suomen korkeimmista vesiputouksista, 26 metrinen Fiellun putous.

- Molemmat olivat todella elämyksellisiä kokemuksia. Ei tällaisia edes odottanut näkevänsä Suomessa.

Lisäksi Emilia tutustui reissullaan muihin vaeltajiin, jotka hän kohtasi usein iltaisin yöpymispaikoilla. Kuin hän olisi vaeltanut yksin, mutta yhdessä.

Kevon kanjoni filmikuvana. Kuva: Emilian kotialbumi

Retkeily ja luontoliikunta ovat kasvattaneet suosiotaan, mikä näkyy myös Instagramissa. Sosiaalinen media on paikka, josta myös Emilia etsii vinkkejä ja inspiraatiota.

Retkeilyharrastuksen aloittaminen ei vaadi Emilian mukaan tähtitieteellisiä budjetteja tai hintavien varusteiden hankintaa.

- Itse olen esimerkiksi pyytänyt varusteita syntymäpäivä- ja joululahjoiksi. Kaikkea ei tarvitse hankkia kerralla. Vaellushousutkin hankin vasta vuosi sitten. Sitä ennen retkeilin ihan tavallisissa juoksuleggingseissä. Käytän niitä edelleen kesällä patikoidessa.

Kevolla Emilialla "oli liian pieni rinkka ja neljän kilon teltta, mutta se ei estänyt lähtemästä."

Varusteita voi myös lainata tai vuokrata.

Lainaa tai vuokraa varusteita.

Jaa matka- ja varustekuluja ystäväsi tai isomman porukan kesken.

Alennusmyynneistä, Tori.fi:stä tai Facebookin retkeilykirppikseltä varusteita saattaa löytää varsin edullisesti.

Jos käden taitoja riittää, tee varusteita itse. Esimerkiksi käy villapaidan neulominen.

Yövy hotellien ja vuokramökkien sijaan vaikka teltassa, omassa autossa, tuvassa tai laavussa.

- Viime talvena sanoin ääneen kaverille, että olisipa kiva kokeilla lumikenkiä. Hän sanoi, että hänen isällään on lumikengät. Sain kengät koko talveksi lainaksi.

Hyvät kengät ovat satsauksen paikka, ja ne kannattaa myös ajaa sisään ennen retkelle lähtöä. Toinen tärkeä varuste on hyvin istuva rinkka.

- Varusteiden valintaan saa yksilöllistä neuvontaa retkeilyalan kivijalkamyymälöistä, joissa varusteita on helppo kokeilla.

Matkakulut saa pienemmiksi, jos reissuun lähtee ystävän kanssa.

- Kaverin kanssa voi vaikka sopia, että toinen hankkii vaikka retkikeittimen ja toinen ensiapupakkauksen.

Eikä mikään estä ehdottamasta vaikka opiskelijajärjestölle matkan järjestämistä.

- Ainejärjestöni teki viime syksynä viikonloppuvaelluksen Kolille. Pääsin mukaan tosi edullisesti eikä tarvinnut pallotella julkisen liikenteen aikataulujen kanssa. Korkeakoululiikunnan kautta pääsin kokeilemaan fatbikeä.

Vaelluksen jälkeiset hotelliyöpymiset ja vuokramökit kannattaa Emilian mukaan suosiolla unohtaa, jos reissun haluaa tehdä edullisesti. Hän on nukkunut niin autossa, teltassa kuin tuvissa.

- Kotimatkalla voi käväistä vaikka uimahallissa, jos ei halua ajaa kotiin asti likaisena.

Emilian Instagram-kuvissa vilahtelee pulleita puolukoita, herkullisen näköisiä puuroja ja retkikeittimellä tehtyä popcornia.

Retkieväät ovat oleellinen osa harrastusta. Vaellus voi kuluttaa varsin paljon energiaa.

- Ruoat ovat halvempia, kevyempiä kantaa ja usein myös parempia kun ne kuivaa itse. Yksi suosikeistani on härkiskeitto eli kasvisversio jauhelihakeitosta.

Pakasteena saatavat peruna ja keittojuuressekoitus keitetään ensin kypsäksi, ja sen jälkeen kuivataan kuivurissa tai uunissa 50 asteessa uunin luukku raollaan.

Härkiksen voi laittaa kuivumaan ilman esikäsittelyä. Kuivuminen vie useamman tunnin ja ruokaa kannattaa käännellä välillä.

- Vaelluksella kuivattu ruoka ennallistetaan eli turvotetaan vedellä. Kätevimmin tämä tapahtuu ruokatermoksessa: termokseen laitetaan kuivattu ruoka, mausteita ja kiehuvaa vettä vaikkapa aamupalan yhteydessä, jolloin keitto on lounasaikaan valmista syötäväksi.

Valmiissa ruoka-annoksissa saattaa olla turhan paljon suolaa. Niiden makukin voi alkaa puuduttaa.

- Yhdellä vaelluksella söimme kaverin kanssa vain pussiruokia. Se alkoi tökkiä jo kahden päivän jälkeen, ja aloimme syödä vähän huonosti. Se näkyi loppua kohden toimintakyvyssä. Onneksi mukana oli myös patukoita.

Yhteen Emilia ei taida koskaan kyllästyä: aamupuuroon. Pikapuuropussit ovat käteviä valmistaa ja kantaa mukana. Päälle voi kesällä kasata tuoreita marjoja.

Trangialla tehty nachovuoka. Kuva: Emilian kotialbumi

Moni saattaa haaveilla yksin retkeilystä, mutta ei rohkene lähteä matkaan. Ensi kertaa yksin ulkona yöpyessä Emiliakin nukkui hieman levottomasti, säpsähteli rapsahduksiin ja laittoi välillä valot päälle. Nukkuma-asento riippumatossakin oli uudenlaista.

- Kaikkeen tottuu, Emilia sanoo.

Liikkeelle kannattaa lähteä siitä, että harjoittelee retkeilyä ensin porukassa tai vaikka retkeilykurssilla. Seuraava askel voi olla yöpyminen esimerkiksi omassa pihassa.

Hyvä peruskunto auttaa retkeilijää. Emilia käy kuntosalilla ja liikkuu arjessaan aktiivisesti. Jos aikaa ja intoa riittää, treenatakin voi varta vasten retkeilyyn. Esimerkiksi käymällä kävelyllä muhkuraisessa maastossa sekä tutustumalla yhden yön retkillä rinkkaan, ruokiin ja telttaan.

Melontaa Emilia on harjoitellut melontakurssilla.

Pidemmälle lähdettäessä Emilia muistuttaa, että matka-aika voi olla julkisella liikenteellä pitkä. Kuopiossa opiskelevalla Emilialla ei ole autoa.

- Kun menin Kolovedelle junalla, minulla oli pyörä mukana. Poljin loppumatkan, 25 kilometriä. Tähän meni yhteensä kahdeksan tuntia. Autolla olisi mennyt kaksi. Reissu oli kuitenkin kaiken tämän arvoista: pääsin melomaan jylhiin maisemiin ja harjoittelemaan kajakin pakkaamista. Saimaannorppaa en tosin harmikseni nähnyt.

Välillä Emiliaa lainaa Satakunnassa asuvien vanhempiensa autoa. Sen takapenkit saa kätevästi käännettyä nukkumista varten.

Tulevaisuudessa Emilia haaveilee Haltin vaelluksesta Lapissa.

- Ja Ruotsin Kungsledenin vaellusreitti, 425 kilometriä, se pitää elämän aikana kokea. Matkaan ei tarvitse uhrata montaa kuukautta, ja maasto on samantapaista kuin Suomessa, mutta vuoria on enemmän. Olen nähnyt reitistä ihan mahtavia kuvia.

Instagram-nimensä mukaan Emilia on "pihkassa polkuihin".

Lue lisää: Kun Elsa, 38, alkoi julkaista kuvia itsestään melomassa, viestejä alkoi tulvia: "Isokokoinen ihminen voi olla aktiivinen ja liikkuva"