Kun puhutaan startup-yhtiöistä, moni miettii ensimmäiseksi kännykkäpelien kehittäjiä tai seitsemällä miljardilla Yhdysvaltoihin myytyä pizzalähettiä. Suomessa on kuitenkin noin 400 terveysteknologia-alan yhtiötä, joilla on vähintään yhtä palava halu menestyä maailmalla.

Yksi noista yhtiöistä on helsinkiläinen Phonolyser.

Startup-yhtiön kehitämä laite havaitsee synnynnäisiä sydänvikoja yhdistämällä tekoälyä ja kolmen eri sensorin tuottamaa dataa.

Liiketoimintajohtaja Bahman Doaeianin mukaan vauvoja lähetetään nykyisin sydäntautien erikoislääkäreiden vastaanotoille turhaan.

- Näin yhteiskunnalle syntyy valtavat menot - samalla kun vanhemmat ovat hyvin huolissaan, hän sanoo.

- Toisaalta kehittyvissä maissa erikoislääkärille eivät mene edes ne joiden pitäisi. Suurin osa synnynnäisistä sydänvioista jää diagnosoimatta.

Startup-yhtiössä uskotaan, että heidän laitteillaan voidaan välttää molemmat ongelmat. Seuraava suuri kysymys on, löytääkö yhtiö sijoittajan, joka on valmis ottamaan miljoonien eurojen riskin.

Kulman takana rahapula

Health Capital Helsingin johtaja Juha Paakkola on huolissaan terveysalan startup-yhtiöiden rahoituksesta. Korona on käynnistänyt terveydenhoidon digiloikan, mutta rahapula voi vaarantaa suomalaisten kasvuyhtiöiden mahdollisuudet hyödyntää tuota murroskohtaa.

Terveysalan yhtiöiden ekosysteemiä rakentavan Paakkolan huoli on hieman yllättävä. Tänä vuonna esimerkiksi älysormusyhtiö Oura, lääketieteen tekoäly-yhtiö Aiforia ja etäterapiayhtiö Meru Health ovat saaneet kymmenien miljoonien eurojen rahoitukset.

Terveysyhtiöt Nightingale Health, Modulight ja Bioretec ovat keränneet pääomia listautumalla pörssiin. Diagnostiikkayhtiö Mobidiagin myytiin lähes 700 miljoonalla eurolla Yhdysvaltoihin.

Terveysalan startup-yhtiöt keräsivät viime vuonna kolme kertaa enemmän pääomia kuin vuotta aiemmin. Kaiken tämän taustalla Paakkola näkee kuitenkin jo uhkaavan rahapulan.

Health Capital Helsingin teettämän selvityksen mukaan peräti neljä viidestä terveysalan startup-yhtiöstä on rahoituksen tarpeessa joko heti (42 %) tai viimeistään vuoden kuluessa (42 %).

Juha Paakkolan mukaan julkista rahoitusta pitäisi kehittää suuntaan, joka paremmin vastaisi terveysteknologian tarpeisiin.

- Toinen tärkeä puoli on, että saisimme tänne Suomeen kansainvälisiä yksityisiä yrityksiä ja sijoittajia. Sen eteen teemme nyt paljon töitä.

Ulkomaisia muskeleita tarvitaan Paakkolan mukaan siksi, että terveysalaa syvällisesti tuntevia sijoittajia ei Suomessa juuri ole.

Hän korostaa, että terveysteknologia on erityisala, joka vaatii sijoittajilta usein hyvin kapeaa toimialatuntemusta.

Kaikkein vaikein toimiala

Menestyminen ei ole helppoa missään alalla, mutta tuskin mikään on vaikeampi laji kuin terveydenhuolto.

Kännykkäsovelluksen kehittäjä voi kehittää tuotteen ja laittaa sen myyntiin Googlen tai Applen sovelluskauppaan. Suurimmat investoinnit tehdään vasta sen jälkeen, kun tiedetään, onko tuote hitti vai huti.

Terveysalan startupit sen sijaan tarvitsevat kliinisiä testejä, tieteellistä todistelua ja byrokraattisia myyntilupia ennen kuin liiketoiminta varsinaisesti alkaa. Se on kallista.

Helsinkiläisen Disiorin toimitusjohtajan Anna-Maria Henellin mukaan kuluu helposti jopa viisi tai kymmenen vuotta, ennen kuin myyntiä päästään toden teolla käynnistämään.

- Tämän alan erityispiirteenä ovat kliiniset validaatiot, joilla pitää todistaa, että tuote toimii. Se vie yleensä aikaa vuodesta kahteen. Sen lisäksi meiltä meni melkein vuosi, kun haimme myyntilupaa Eurooppaan ja toinen, kun haimme lupaa Yhdysvaltoihin, Henell kuvaa.

Entisten nokialaisten perustama Disior kehittää ohjelmistoa, jolla tarkastellaan kolmiulotteisia kuvia esimerkiksi luustosta ja nivelistä. Nykyinen tapa tutkia näitä tietokonetomografialla tuotettuja kuvia perustuu Henellin mukaan selailuun ja ihmiset kykyyn havaita ja mitata poikkeamia.

Niiden tulkinta riippuu kuvia katsovan lääkärin kokemuksesta, vuorokaudenajasta ja esimerkiksi siitä, onko lähellä kollegaa antamassa oman näkemyksensä.

- Meidän ohjelmamme analysoi kuvat ja tuottaa niistä dataa. Onko esimerkiksi nilkassa virheasentoja tai traumaperäisiä vammoja. Ja onko kyseessä niin iso poikkeama, että se pitäisi operoida.

Henellin mukaan yhtiöllä on keskustelut käynnissä kansainvälisten sijoittajien kanssa. Odotukset ovat korkealla.

Digiloikka käynnissä

Korona-aikana terveydenhuollossa on käynnistynyt valtava digiloikka. Nyt jännitetään, onnistuvatko suomalaiset kasvuyhtiöt loikkaamaan mukana. Ylen haastattelemat yrittäjät ja asiantuntijat puhuvat kovasta kilpailusta ja kiireestä.

- Tätä tekevät nyt kaikki terveysteknologian jättiläiset ja miljardi pientä startup-yhtiötä, pohtii 3d-kuvien parissa työskentelevä Anna-Maria Henell.

- Tuotettamme ei voi nopeasti kopioida, mutta startupille ajoitus on kaikki kaikessa. Päivääkään ei ole hukattavaksi, sanoo sydämen toimintaa mittaavan Phonolyserin Bahman Doaeian.

- Se, mikä on tänään uutta, on viiden vuoden päästä vanhaa, sanoo Health Capital Helsingin Juha Paakkola.

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 28.11. klo 23:een asti.

Lue myös:

Startup-yritysten suurtapahtuma Slush järjestetään Helsingissä synkästä koronatilanteesta huolimatta

HUS otti käyttöön Suomessa kehitetyn potilasturvallisuutta parantavan luunleikkausmenetelmän

Business Finland: Startupin menestys on kiinni hyvästä tiimistä - Woltin kannoilla on kymmeniä kovia suomalaisyrityksiä