Norjan kuninkaalliset ilmavoimat laskee häivekoneidensa käyttökustannukset yllättävän alhaisiksi.

Hornetit poistuvat käytöstä tällä vuosikymmenellä. Niiden korvaajaksi on tarjolla viisi hävittäjävaihtoehtoa. Ilta-Sanomat esittelee nuo vaihtoehdot tällä viikolla, yhden per päivä.

Ørland

Kohta kuuluu mökää.

Norjan kuninkaallisten ilmavoimien Lockheed Martin F-35A kiihdyttää ja lähtee nousuun Ørlandin lentotukikohdan kiitotieltä. Perässä seuraa lyhyin väliajoin parvi näitä uusia monitoimihävittäjiä.

Melu on matalaa ja repivää. Pienen Ørlandin kunnan asukkaat saivat kuulla sitä ensi kerran vuonna 2017, kun Norjan ensimmäiset F-35-monitoimihävittäjät saapuivat tukikohtaan. Paikalliset ovat kuitenkin tottuneita suihkuhävittäjien ääniin. Niitä on ollut Ørlandin lentotukikohdassa 1950-luvulta saakka.

F-35-koneet eivät käytä suihkumoottorin jälkipoltinta.

-?Tämä kone ei tarvitse sitä nousuun, vaikka voisimmekin sitä käyttää, kertoo tukikohdan esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Frank Knutsen IS:lle.

Jälkipoltto lisäisi sekä koneen polttoaineenkulutusta että melutasoa entisestään. Molempien pitäminen kurissa on ilmavoimien ja asukkaiden - norjalaisten veronmaksajien - edun mukaista.

Norjalaisten pilottien lentopäiväkirjoihin on kertynyt jo yli 1?500 tuntia F-35-koneilla. Näin uutta työkalua kuvaa entinen F-16-lentäjä, Ørlandin lentotukikohdan ja ilmavoimien 132. lennoston komentaja, eversti Øivind Gunnerud:

-?Se on mahtava kone lentää. Sen suorituskyky on erittäin hyvä, se liikehtii hyvin, ja se on ketterä hävittäjä.

Eversti Øivind Gunnerud on Ørlandin lentotukikohdan ja Norjan kuninkaallisten ilmavoimien 132. lennoston komentaja. 50-vuotias eversti lentää aktiivisesti F-35-hävittäjällä. Kuva: Seppo Kärki / IS

Mutta miksi Norja hankki juuri F-35:n? Asejärjestelmänä sen kehittäminen tuli maksamaan poskettomia summia. Lentokoneena sitä on haukuttu arkiseen työhön liian kalliiksi ja hienoksi - ilmojen Ferrariksi, jolla on varaa lentää vain sunnuntaisin.

Ennen kuin eversti Gunnerudin kakkosmies Frank Knutsen vastaa tähän miljardien dollarien kysymykseen, hän kertoo Norjan geostrategisesta asemasta.

Knutsenin mukaan Norja hoitaa Naton pohjoisen siiven ilmapuolustusta. Sen vuoksi kuninkaallisten ilmavoimien koneet lentävät pohjoisilla merialueilla. Siellä toimii myös Venäjä, joka noudattaa kylmän sodan aikana kehitettyä strategiaa.

Venäjän niin sanottu Bastion-puolustus perustuu suurvallan pyrkimykseen saada valvontaansa Grönlannin, Islannin, Britannian ja Norjan väliin ulottuva merialue. Samaan aikaan Venäjä pyrkii sulkemaan vastustajiensa pääsyn sisemmälle, lähemmäksi Kuolaa, Novaja Zemljaa ja Siperiaa.

Bastion-puolustuksen ulompi valvontavyöhyke merkitään strategisille kartoille yleensä vaaleanharmaalla värillä, sisempi sulkuvyöhyke mustanharmaalla.

-?Ennen F-35-hankintaa ja tämän järjestelmän kyvykkyyksiä emme pystyneet tekemään paljoakaan mustalla vyöhykkeellä. Lisäksi toimintamme harmaalla vyöhykkeellä oli rajoitettua, everstiluutnantti Knutsen kertoo.

-?F-35 on muuttanut pelin tässä suhteessa. Nyt pystymme tekemään paljon enemmän sekä harmaalla että mustalla vyöhykkeellä, hän sanoo.

Ørlandin lentotukikohdan esikuntapäällikkö Frank Knutsen pitää Norjan ja Suomen sotilaallisia uhkia ja turvallisuusympäristöä samankaltaisena. Kuva: Seppo Kärki / IS

Knutsen nostaa esille ne F-35-järjestelmän ominaisuudet, jotka parantavat Norjan ilmavoimien toimintakykyä molemmilla Bastion-vyöhykkeillä: kone on vaikeasti havaittava ja sillä on tehokkaat asejärjestelmät ja sensorit.

-?Nämä ovat tärkeimmät syyt siihen, miksi Norja valitsi F-35:n. Kone kykenee toimimaan näillä alueilla, jotka ovat meidän takapihaamme. Kuten hyvin tiedätte, Huippuvuoret kuuluu Norjalle. Meillä on elintärkeitä etuja valvottavanamme näillä alueilla.

Yhdysvallat myy Norjalle yhteensä 52 Lockheed Martin F-35A Lightning II -konetta. Hankinnan arvo oli 67,9 miljardia Norjan kruunua vuonna 2015 (noin 7,58 miljardia euroa).

Lockheed Martin on jo toimittanut 31 konetta, joista 21 on Norjassa ja 10 Yhdysvalloissa norjalaislentäjien koulutusta varten. Tyyppikoulutus annetaan Luken lentotukikohdassa Arizonassa.

Norjan ilmavoimat saavutti F-35-laivaston alustavan operatiivisen valmiuden vuonna 2019. Täyteen operatiiviseen valmiuteen Norjan F-35:t pääsevät vuonna 2025.

Yhdysvaltain kongressi on raportoinut F-35:stä satoja erilaisia vikoja ja ongelmia. Ensimmäiset Norjalle toimitetut koneet edustivat valmistussarjan alkupäätä.

Koneissa on ollut samanlaisia ongelmia kuin muillakin käyttäjillä, Knutsen kertoo.

-?Esimerkiksi ohjaamon kuomun laminoinnissa oli joitakin ongelmia. Jotkin kerrokset eivät asettuneet kunnolla paikalleen. Tärkeää on, että ongelmia kyetään koko ajan korjaamaan. Nyt laminoinnissa ei ole enää vikaa.

Knutsenin mukaan on Norjan etu olla mukana F-35:n ympärille rakennetussa kumppanuus- ja ylläpitojärjestelmässä.

-?Jos jossakin päin maailmaa huomataan jokin vika, asia menee saman ohjelma­toimiston selvitettäväksi. Kun ratkaisu löytyy, kaikki kumppanit saavat sen. Me olemme saaneet korjauksia ja päivityksiä asioihin, joita emme ole vielä edes havainneet ongelmallisiksi.

Ørlandin F-35-huoltokeskuksen päällikön, everstiluutnantti Per Erik Sørgaardin mukaan mukaan koneen globaali ylläpitojärjestelmä jyvittää kustannuksia kaikille käyttäjille.

-?Järjestelmän kulut jaetaan sen mukaan, kuinka monta konetta käyttäjällä on ja kuinka monta tuntia niillä lennetään. Kulujen jakamiseen on joitakin muitakin sääntöjä, Sørgaard kertoo.

Ylläpitojärjestelmä antaa huoltopäällikön mukaan Norjalle ennustettavuutta kuluissa, mutta samalla se vähentää käytön joustavuutta. Järjestelmän vuoksi Norjan ilmavoimien operatiivisten F-35-laivueiden pitää suunnitella koneidensa käyttöä etukäteen, yleensä kahden vuoden jaksoilla.

-?Emme halua tilata enemmän lentotunteja kuin voimme käyttää, sillä se nostaisi järjestelmän kuluja osuusperiaatteen mukaisesti. Suunnitelmien pitää olla realistisia, Sørgaard sanoo.

Ørland on noin 5000 asukkaan kunta Trondheimin vuonon suulla. Meren ja lentotukikohdan läheisyys leimaavat elämää Ørlandissa. Kuva: Seppo Kärki / IS

Entä yhden lentotunnin hinta? Se voidaan laskea monella tavalla. Alhaisin luku saadaan laskemalla lentotunnin kuluihin vain polttoaineen ja varaosien hinta.

Norjan ilmavoimat on päätynyt lukuun, jota monet kilpailijat pitävät aivan liian alhaisena ollakseen totta.

-?Sanoisin, että tuorein laskelma on 110?000 kruunua lentotunnilta, kertoo everstiluutnantti Sørgaard.

Nykyisellä Norjan kruunun kurssilla lentotuntihinta olisi siis noin 10?920 euroa.

-?Se on aika kapea laskelma, jossa on mukana huolto-, työvoima- ja polttoainekulut. Jos vertaa lentotunnin hintaa F-16:een, luvut ovat lähellä toisiaan, Sørgaard sanoo.

Frank Knutsenin mukaan 110?000 kruunun lentotuntihinta perustuu siihen, että koneen ympärille on jo rakennettu valmis, hyvin toimiva tukikohta ja huoltojärjestelmä.

Toisin sanoen: hinta pitää, jos hommat sujuvat liukkaasti eikä systeemi takkua.

Lentotuntihintojen laskenta on mutkikasta matematiikkaa. Sitä tehdään eri tavalla eri maissa.

Valmistaja Lockheed Martin on ilmoittanut pyrkivänsä pudottamaan F-35:n lentotunti­hinnan 25?000 dollariin vuoteen 2025 mennessä. Tämä tavoite on ilmaistu vuoden 2012 dollareissa. Yhdysvaltain inflaatio huomioon ottaen summa nousee nykyrahassa lähelle 30?000:tta euroa.

Halpaa vai ei? Riippuu mistä näkökulmasta asiaa katsoo.